“The best way to predict your future is to create it.” -lausahduksen sanojaksi mainitaan usein Abraham Lincoln. Sitä ei kuitenkaan löytynyt yhdestäkään sellaisesta listasta, johon oli merkitty lähdetiedot eli maininta mistä puheesta tai kirjoituksesta ajatus oli poimittu.
Sanonta on ongelmallinen myös siksi, että Abraham Lincolnin lisäksi sen isäksi on tarjottu itävaltalais-amerikkalaista professoria Peter Druckeria sekä amerikkalaista tietojenkäsittelytieteilijää Alan Kaytä.
Voinee siis sanoa, että kyse on nokkelasta lausahduksesta, jolle on haluttu arvokas lähde. Se ei tarkoita etteikö Abraham Lincoln olisi sitä voinut sanoa, mutta siitä ei ole jäänyt luotettavaa lähdetietoa.
Abraham Lincolnilla oli monia yleviä ja painavia ajatuksia...
Helmet-kirjastoista löytyy Pasilasta yksi kappale filmiä VHS-kasetilla. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto omistaa kysytynkin filmin ja on tehnyt yhdessä VLMedian kanssa kaikki 145 Suomi-Filmin tuottamaa pitkää elokuvaa sisältävän DVD-boksin. Se on nähtävästi ainoita tapoja nähdä Hän tuli ikkunasta DVD:llä.
Kyseessä on Lajos Áprilyn (1887 - 1967) runo Tiistain vehnänen (Kalács, keddi kalács). Runo on kokoelmasta Ábel füstje (1965) , runosarjasta Fekete kő. Suomennos on luettavissa Anna-Maija Raittilan kääntämänä antologiasta Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (Kirjapaja, 1981, s. 66 - 67).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=f56caa87-f95f-4fa0-b205-bec530f7b823
https://en.wikipedia.org/wiki/Lajos_%C3%81prily
1) Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
2) Ei ole tiedossa, mitä ihmisen tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Joidenkin näkemysten mukaan ihmisellä ei ole ruumiista erillistä sielua, joten kuolemassa ihmisen tietoisuus vain lakkaa olemasta. Toisaalta jotkut uskovat, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä ihmisen kehon kuoleman jälkeen taivaassa tai muussa tuonpuoleisessa. Suomalaisen Kuolemantutkimuksen...
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta...
Yksinkertaisella Google-haulla "hautajaiset ympäri maailmaa" löytyy jo aika monta juttua erilaisista hautajaistavoista. https://www.google.com/search?q=hautajaiset+ymp%C3%A4ri+maailmaa&rlz=1C1GCEB_enFI874FI874&oq=hautaja&aqs=chrome.0.69i59l3j69i57j0l4.5388j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Joskus hautajaiset ovat ilosävyinen juhla vainajan muistolle. Chanassa juhlitaan suurella joukolla ja Tanskassa juodaa hautajaisoluet. https://yle.fi/uutiset/3-9560814
Ranskassa taas kokoonnutaan perhepiirissä ja muistellaan vainajan elämää. https://muistojuhla.fi/hautaustavat-ranskassa/
Israelissa vainajaa ei jätetä yksin ennen hautajaisia ja haudalle asetellaan kukkien sijasta pieniä kiviä. https://muistojuhla.fi/...
Laitoin kysymyksesi Facebookin Language matters in the Pacific -ryhmään sekä yksityisviestinä sivulle South Pacific Institute of Communication and Languages.
Esimerkkejä Tyynen valtameren nimistä eri austronesialaisissa kielissä:
samoa: Vasa Pasefika
fidzi: Wasa Pasifika
havaiji: Moana Pākīpika
tok-pisin: Solwara Pasifik
tahiti: Moana Pātitifā
indonesia: Samudra Pasifik
sunda: Laut Pacific
maori: Te Moana-nui-a-Kiwa
Ainoastaan maorin kielessä ei näy vaikutusta Magellanin pacificosta.
Oma johtopäätökseni vastausten perusteella on, että tuolloin Magellanin aikaan ei paikallisilla lienee ole ollut käsitystä muista meristä, ainoastaan omastaan, jota kutsuttiin vain mereksi tai suolaiseksi vedeksi erotuksena makean...
Kiloajalla on eri merkityksiä eri puolella Suomea. Kuusamossa, Kemijärvellä ja Kittilässä sitä on käytetty merkityksessä 'nälkävuodet, pula-aika'. Sotkamon seudulla kiloaika on merkinnyt kiima-aikaa. Ruskan aikaa syksyisin kiloajan on kirjattu merkitsevän ainakin Kuhmossa.
Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tunnettaan kilo-sanan merkitys 'se aika syksyllä, jolloin lehdet kellastuvat, ruskan aika'. Tähän kiloaikakin pohjautuu. "Lehdet ovat kilolla." (Eno) "Syyskesällä ne kalat mennee lehenkiloa piiloon." (Ranua) - Kilolla on puolestaan yhteys sanaan kiile, jota on käytetty puiden lehtien kellastumisen ja varisemisen ajasta; "lehden kiile". "Kohas tulluo toas se lehe kiileaika ni kyl puut lähtyöt äkkiä paljoaks...
Vaalitilastoja ja muuta vaaleihin liittyvää tietoa löytyy näiltä sivustoilta.
Vaalitilastoja https://www.doria.fi/handle/10024/67153
Oikeusministeriön vaalit-sivusto https://vaalit.fi/oikeusministerio
Riippuu aineesta. Sulamispiste on aineen ominaisuus. Lisätietoa aiheesta ja listoja eri aineiden sulamis- ja kiehumispisteistä löydät esimerkiksi näiltä verkkosivuilta:
Taulukot.com
http://www.taulukot.com/kemia/orgaanisetaineet/#orgaanisten_aineiden_om…
Peda.net: Aineen olomuodot
https://peda.net/p/Markku%20J%C3%A4rvinen/kemia/m7lk2/puhdas-aine-ja-se…
Wikipedia: Luettelo alkuaineista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alkuaineista
Linkkien toimivuus tarkistettu 1.2.2021
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Kyseessä näyttää olevan hyvinkääläisen graafikko ja taidemaalari Tapio Hailin (1927 - 1986) työ.
Alla olevista linkeistä voitte lukea lisää Tapio Hailista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tapio-haili
https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaan-taidemuseo/nyt/hiljaisuuden_manifesti/
Finna-hakupalvelusta löytyy muutama kuva Tapio Hailista ja hänen töistään hakusanoilla "haili tapio".
https://finna.fi/
Ukrainankielisen wikipedian mukaan Jevhenija Kuznjetsova on syntynyt 30.6.1987.
https://uk.m.wikipedia.org/wiki/%D0%84%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D1%96%D1…
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Katsoin Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä ja aikakauslehdistä artikkeleita kansanhiihdosta. Muutamassa jutussa käsitellään kansanhiihtoa, mutta palkinnoista ei ole mainintaa. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Ylen Elävässä Arkistosta löytyy kuntoliikunnan uranuurtaja Frans Saastamoinen haastattelu, jossa hän kertoo kansanhiihdosta.
Kristiina Kuparisen Sun suomi : Finnish for beginners voisi olla toinen kirjavaihtoehto. Tämän kirjan kielinä ovat suomi ja englanti. Minulla ei ole täällä juuri paikalla yhtään kappaletta tätä kirjaa, että voisin tarkistaa missä suhteessa kielet kirjassa ovat. Muita vaihtoehtoa voisi olla Riitta-Liisa Valijärven Finnish Tutor: Grammar and Vocabulary Workbook tai Learn Finnish - Quick / Easy / Efficient. Jos hän etenee siihen asti, että kieliopin opettelu on ajankohtaista niin Leila Whiten A grammar book of Finnish on siihen hyvä ja tekijä sama kuin tuossa jo löytämässäsi teoksessa.
Duolingo on yhdysvalloissa perustettu ja kehitetty, joten toiminee siellä yhtä hyvin.
Yle tarjoaa suomen kielen alkeiden oppimateriaaleja,...
Martti Merenmaan runon "Kissankello" ovat säveltäneet ainakin Sulho Ranta, Jaakko Tuuri ja Lassi Utsjoki. Kysymyksestä ei selviä, kenen sävellystä haet. Kaikista näistä sävellyksistä on olemassa nuotti mieskuorolle:
Maanpuolustajain lauluja. 2 (toimittaja Martti Turunen; Otava, 1943; säveltäjä Sulho Ranta; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Laulu-Miesten lauluja. 2 (toimittaja Raimo Spolander; Laulu-Miehet, 1947; säveltäjä Jaakko Tuuri; alkusanat: Yli kuljimme illan saatossa)
Mieskuoro Sirkkain ohjelmistoa. [3. vihko] ([Mieskuoro Sirkat], 1963; säveltäjä Lassi Utsjoki; alkusanat: Me kuljimme illan saatossa)
Serenadeja (toimittaja Aino Herranen; Suomen Mieskuoroliitto ry, [2019]; säveltäjä Lassi Utsjoki;...
Voisit aloittaa vaikka näistä Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista:Muutosten Venäjä : Venäjän historia 862-2009 / Arto LuukkanenVenäjän idea / Mauno KoivistoVenäjän historia / Heikki KirkinenVenäjän kulttuurihistoria / Pekka PesonenNaisia Venäjän kulttuurihistoriassa / toim. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja SorvariVenäjän tsaarit : kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin / David WarnesLisää kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla Venäjä ja historia.Lähde:Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/
Aino-nimi tulee sanan ainoa lyhyestä muodosta aino. Elias Lönnrot loi nimen Kalevalaan.Voit lukea lisää Aino-nimestä Kotimaisten kielten keskuksen sivustolta, jossa kerrotan nimien alkuperästä:https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ainoSanalla ainoa on vastineita lähisukukielissämme (esim. karjalan ainuo ja viron ainus). Sanavartalo on germaaninen laina. Samaa juurta on esimerkiksi nykysaksan sana einig.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c1f39e313042897b0…
