Jatko-osan nimi on Dirdy dancing: Havana nights (2004). Elokuvan on ohjannut Guy Ferland ja pääosiaa esiintyvät mm. Diego Luna,Katey miller, Sela Ward, John Slattery http://en.wikipedia.org/wiki/Dirty_Dancing:_Havana_Nights
Elokuvasta on saatavana soundtrack nimella Dirdy Dancing Havana Nights.
Täältä voit yrittää ladata elokuvan tai musiikin:
http://www.dirtydancinghavananights.com/
Tässä traileri
http://www.apple.com/trailers/artisan/dirtydancinghavananights/
Ja täältä voit katsoa pätkiä elokuvasta
http://www.youtube.com/watch?v=ZuKNgmCafFQ
Runo löytyy Aale Tynnin runokirjasta Lähde ja matkamies, mutta se löytyy myös hänen Kootuista runoistaan. E-kirjana teosta ei löydy.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081961__Stynni%20kootut__…
Tiistain 1.12.1925 Savon Sanomat nro 136 (laajuus 4 sivua) on Kuopion kaupunginkirjastossa sekä mikrofilminä että sidottuna paperisena lehtivuosikertana.
Mikrofilmistä voitte saada A3-kokoiset paperijäljenteet Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalista. Sivuja lehdessä on neljä, joten jäljenteet maksavat noudettaessa yhteensä neljä euroa. Mikrofilmistä otetut paperijäljenteet ovat valitettavan tummia.
Voitte myös tutustua suurikokoiseen sidottuun paperiseen lehtivuosikertaan Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa ja ottaa halutessanne valokuvia sivuista.
Kuopion kaupunginkirjasto lehtisalin verkkosivu: http://kirjasto.kuopio.fi/P%C3%A4%C3%A4kirjastolehtisali
Löysin HelMet haulla jotain aiheesta.
Uusinpia teoksia ovat Mielikuvituksen voima : sadut, myytit ja tarinat Suomen ja Norjan taiteessa = The Magic North : Finnish and Norwegian art around 1900 sekä Mika Hannula: Maalauksesta - esseitä ja keskusteluja.
ITE lapissa, Luonto opettajan - maisemamaalaus Düsseldorfissa sekä Leonardo da Vinci: työpäiväkirjat saattavat olla myös hyviä lähteinä.
Hei,
Kysymääsi kirjaa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä on mahdollisuus tilata kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukolainaus on aina maksullista. Maksu on tällä hetkellä OUTI-kirjastoista 50 snt ja muualta 5 €. OUTI-kirjastoissa kysymäsi kirja on lainassa ja lähin eräpäivä on helmikuun alussa. Jos haluat tehdä kaukolainatilauksen, niin voit käyttää joko netissä olevaa kaukolainapyyntölomaketta tai käydä pääkirjastossa tekemässä tilauksen.
Kaukolainalomake on sivulla: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
ystävällisesti
Arja
Kyllä on, muttei Lastukirjastojen kokoelmissa.
Kirjan ISBN on 9780061893926 ja se on julkaistu 2009.
Suomennosta ei näytä olevan, mutta englanniksi kirja löytyy esim. Booky.fi tai Adlibris.com.
Kirja on myös Helmet kirjaston kokoelmissa eli kaukolaina on mahdollinen oman kirjaston kautta.
Joensuun seutukirjaston maakuntaosasto ylläpitää Käkönen-viitetietokantaa, josta myös kyseisen artikkelin viitetieto löytyy. Itse artikkelin voit saada kopiona lähimpään kirjastoosi tai sieltä itse lukemalla artikkelin mikrofilmiltä.
Kokotekstinä artikkelia ei löydy internetistä, koska Outokummun seutu ei ole mukana ePress-palvelussa eikä siellä arkisto muutenkaan ulotu näin pitkälle taaksepäin.
Käkösen hakuun pääset tästä linkistä: http://kakonen.jns.fi/aineistohaku.html
Tietokanta löytyy myös Vaara-kirjastojen sivulta kohdasta Aineisto: Pohjois-Karjala-aineisto. Tätä kautta löytyvät myös linkit lehtipalveluihin ePress ja PressDisplay kohdasta Aineisto: Lehdet.
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa edes maksutta elokuvaa yksityishenkilöiltä.
Kirjamuotoisia yleisten kielten perussanakirjoja on kaikissa kirjastoissa yleensä hyvät valikoimat, joten niille tuskin on suurempaa tarvetta lahjoituksinakaan. Jos lähikirjastossasi on ns. kierrätyskärry, sinne kannattaa vielä itselle tarpeettomat julkaisut. Sinne voi jättää myös elokuvatallenteita.
Heikki Poroila
William Goldingin Kärpästen herra -kirjasta ei ole tehty lyhennelmää, selkoversiota, eikä sitä myöskään ole suomeksi äänikirjana.
Ehkä sen tilalla, vähän helpompana luettavana , voisi lukea vaikkapa Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintyttären, Timo Parvelan Sammon vartijat -sarjan kirjoja (Tuliterä, Tiera ja Louhi) tai Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten -sarjaa
Emme voi tietää fiktion kirjoittajan syvimpiä tarkoituksia, mutta tässä tapauksessa taustalla on ainakin ollut pyrkimys kuvata jääkauden aikana eläneitten ihmisten elämää sen kaikilta puolilta. Kirja on fiktiivinen, mutta kirjoittaja on perehtynyt myös arkeologisiin löytöihin, joita on sitten käyttänyt hyväksi.
On mahdollista, että seksuaalisten kuvausten suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että sillä on pyritty lisäämään kirjojen kiinnostavuutta ja myyntiä. Tällaisen todistaminen on tietysti hyvin vaikeata, ellei kirjailija tai kustantaja suoraan myönnä asiaa. Muistan itse, että jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua, kun suomennokset julkaistiin (1980, 1982, 1985 jne). Olin tuolloin töissä tavallisessa kunnankirjastossa ja...
Hei, kokosin sinulle nämä kirjat Lionel Shriver: Poikani Kevin, Karin Mäkelä: Valkea voima, Waris Dirie: Aavikon kukka, Eunsun Kim: Pohjois-Korea, Sandra Kalniete: Tanssikengissä Siperiaan, Riikka Tanner: Käheä-ääninen tyttö, Ruben Gallego: Valkoista mustalla, Nojoud Ali: Nojoud. Toivottavasti näiden joukosta löytyy sopivia kirjoja. Kirjat odottavat sinua Kuopion pääkirjaston tietopalvelussa.
Lisää lukuvinkkejä on kirjalistana "Riipaisevia tositarinoita - tai melkein tosia" nettiosoitteessa https://kuopio.finna.fi/List/499536
Jotkut lukevat matkalla e-kirjoja eli sähköisiä kirjoja. Esimerkiksi Karin Mäkelän Valkea voima kuuluu tällä hetkellä Kuopion kaupunginkirjaston e-kirjakokoelmaan.
Tarkoitat varmaan Village People -yhtyettä. Nykyisillä jäsenillä on poliisin, intiaanin, cowboyn, merimiehen, sotilaan ja rakennustyöläisen vaatteita ja yhdellä myös nahka-asu (leather man).
http://www.officialvillagepeople.com/members.html
Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Hei,
Näitähän esitettiin (ainakin 80-luvulla) Pätkis-nimellä televisiossa. Kattavasti ei näyttäisi olevan, mutta ainakin näitä löytyy. Aika sekalaisesi valikoituja ja päällekkäisyyksiähän näissä on.
Monet varhaiset Disney-elokuvat olivat lyhytelokuvakokoelmia. Näitä on DVD:lläkin mm. Fantasia, Make mine music (Iskelmäparaati), Melody Time (Säveltuokio), Saludos Amigos, Three caballeros (Kolme caballeroa), The adventures of Ichabod & Mr. Toad, Fun and fancy free (Pennitön ja suruton)
Seuraavista löytyy vanhoja 30-40-lukujen lyhäreitä:
Vintage Mickey (myös eng. ääniraita)
Aku Ankan joulusuosikit & Aku Ankan joulumanteli & Disneyn joulukalenteri (näissä ainakin osa uudempia)
Aku Ankka - 75-vuotisjuhlaa (myös eng....
Kultasen perhe (Darling) asuu Kensington Gardens puiston laidalla osoitteessa 31 Kensington Park Gardens. Peter Pan näytelmän ja tarinan kirjoittaja J.M. Barrie tutustui puistossa kävellessään Llewelyn Daviesin perheeseen, joka asui kyseisessä osoitteessa. Hän sai inspiraation teokseensa perheestä ja sen lapsista. Puistossa sijaitsee muuten nykyään Peter Pan -patsas.
Lähteitä:
https://theculturetrip.com/europe/united-kingdom/england/london/article…
https://en.wikipedia.org/wiki/Kensington_Gardens
Joulu autiotalossa oli hyväntekeväisyysjulkaisu. Singlen tuottojen saajaksi ilmoitettiin Näkövammaisten lasten keskusliitto.
Julkaisutiedot Finna-tietokannassa.
Julkaisutiedot ja kuvia Discogs-sivustolla.
Näkövammaisten liitto.
Apple otti käyttöön i-tuotemerkin vuonna 1998 ensimmäisen iMac-tietokoneen julkaisun yhteydessä. Julkistamisen yhteydessä Steve Jobs kertoi, että i-kirjain merkitsee seuraavia asioita: Internet, individual, instruct, inform, inspire. Merkityksiä hän perusteli ensinnäkin sillä, että kone oli tarkoitettu nimenomaan verkkoselaamista varten. Toiseksi kone oli yksilöllinen ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu (individual). Kolmanneksi sitä kaupiteltiin myös opetuskäyttöön (instruct, inform). Lopuksi haluttiin antaa vaikutelma, että laite olisi innoittava. Toisessa yhteydessä Jobs myös vihjasi, että i viittaa englannin yksikön ensimmäisen persoonan pronominiin "I", mikä myös korostaisi laitteen henkilökohtaisuutta ja yksilöllisyyttä....
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
