Olisikohan kyseessä Carola Sandbackan Satu sarastron tiestä, Kirjasampo:
"Romaanin päähenkilö Corlinna, nuori tyttö, saa satumaan suurshamaanilta Saratrolta tehtävän, josta tytön on otettava selko. Sarastro ei voi sitä selostaa. Corlinna saa kuitenkin oppaakseen siivekkään hevosen Pietamoren, joka vie hänet vaellukselle maailmaan, kohtaamaan eri henkilöitä. Hän tapaa uhmakkaan taistelijan Malcorin, Loitto-nimisen erakkovanhuksen ja auringonsisar Nidzjeman."
Toinen vaihtoehto on Christina Anderssonin kuvakirja Tiikeri Lukas.
"Kangastiikeri Luukas on saanut tarpeekseen Milla-nukesta, se pakkaa matkalaukkunsa ja lähtee. Metsässä se kohtaa Tintin, puukeijun, sekä kauhean jättiläisen, Saraton, joka ottaa heidät vangeikseen. Pian...
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu?
Siinä he viittaavat Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet.
Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf
Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä...
Haukiputaan kirjastossa on monitoimilaite, jolla voi tulostaa, kopioida ja skannata.
Lisätietoja Oulun kaupunginkirjaston kotisivulta otsikon Käytä kirjastossa alla.
Haukiputaan kirjaston yhteystiedot ja aukiolot.
Pyörätuoliin joutuneiden elämäkertoja löytyy esim. Teemu Potapoff: Luodinkestävä : Heidi Foxellin tarina tai Mika Saukkonen: Viimeinen voltti : Jari Mönkkösen tarina
Hakusanana elämäkerrat ja vammautuminen Helmet haku
Kun hakusanan muuttaa sairastuminen ja elämäkerrat, löytyy muitakin tsemppitarinoita. esim.
Kristiina Hanhirova: Rakkautta, rukouksia ja rauhoittavia tai Pirjo Kainulainen: Ammattina potilas Helmet haku
Kyseessä näyttää olevan hyvinkääläisen graafikko ja taidemaalari Tapio Hailin (1927 - 1986) työ.
Alla olevista linkeistä voitte lukea lisää Tapio Hailista.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/tapio-haili
https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaan-taidemuseo/nyt/hiljaisuuden_manifesti/
Finna-hakupalvelusta löytyy muutama kuva Tapio Hailista ja hänen töistään hakusanoilla "haili tapio".
https://finna.fi/
Hei!
Tässä joitakin ehdotuksia, joista lähteä liikenteeseen.
Kaunokirjallisuutta:
Burnett, Frances Hodgon: Salainen puutarha
Doyle, Arthur Conan: Sherlock Holmes -kirjat
Forster, E.M.: Hotelli Firenzessä
Kafka, Franz: Muodonmuutos
La Mure, Pierre: Punainen mylly : romaani Henri de Toulouse-Lautrecin elämästä
Mann, Thomas: Buddenbrookit : erään suvun rappio
Maupassant, Guy de: Bel-Ami
Niemensivu, Riitta: Maalarisiskot
Oranen, Raija: Ackte!
Proust, Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja
Shin, Kyung-Shook: Hovitanssija
Tolstoi, Leo: Anna Karenina
Twain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Wells, H.G.: Aikakone
Wilde, Oscar: Dorian Grayn muotokuva
Zola, Emile: Nana
Tietokirjallisuutta:
Edelfelt, Albert: Niin...
Uskaltaisin sanoa, että useimmissa kirjastoissa säilytetään kirjojen väleistä löydettyjä siistejä ja käyttökelpoisen näköisiä kirjanmerkkejä ainakin jonkin aikaa, todennäköisesti vähintään laitoslöytötavaralle vaadittavat kaksi viikkoa (Löytötavaralaki 788/1988). Jos mahdollista ja jos kirjanmerkki selvästi vaikuttaa arvokkaalta tai merkitykselliseltä, kirjaston henkilökunta voi yrittää selvittää kirjanmerkin omistajaa kirjan lainaustiedoista ja ilmoittaa hänelle löydöstä. Omasta kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kirjanmerkkejä löytyy niin paljon, että kaikkia omistajia ei pystytä tai ehditä tavoittamaan. Noutamattomat kirjanmerkit heitetään sitten aikanaan pois.
Lähteet:
Löytötavaralaki 788/1988....
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Voisit aloittaa vaikka näistä Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista:Muutosten Venäjä : Venäjän historia 862-2009 / Arto LuukkanenVenäjän idea / Mauno KoivistoVenäjän historia / Heikki KirkinenVenäjän kulttuurihistoria / Pekka PesonenNaisia Venäjän kulttuurihistoriassa / toim. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja SorvariVenäjän tsaarit : kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin / David WarnesLisää kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla Venäjä ja historia.Lähde:Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/
Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Kirjastojen tietokannoista lauluja voi etsiä laulun nimen ja kotimaisia nuotteja myös alkusanojen mukaan, joskus myös kertosäkeen mukaan.Aiheen mukaan lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta. Aiheella laiva löytyy 185 suomenkielistä viitettä, purje-alkuisella sanalla 23 viitettä. Valitettavasti Yle Arkisto on lopettanut Fono-tietokannan päivittämisen tammikuussa 2022.Yleisradion Fono-tietokanta:www.fono.fiFonon tarkennettu haku:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspx
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös...
Töölön kirjastossa on varattava näyttelytila. Tässä tiedot:
Ilmaiseen näyttelytilaamme kirjaston 2. kerrokseen voit tuoda taideteoksiasi esille kahdeksi viikoksi. Tällä hetkellä näyttelytila on täyteen varattu vuoden 2022 loppuun asti ja siksi uusia hakemuksia 2. kerroksen näyttelytilaan ei toistaiseksi oteta vastaan. Myös kirjaston Lastenalueen on näyttelyseinä varattavissa lapsille sopiville näyttelyille. Vapaita aikoja voi tiedustella osoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Löydät kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen näyttelytilat kätevästi Helmet-verkkokirjastosta:
Tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjän työkalupakki | Helmet
Avaa kirjastojen kohdalta Palvelut-linkki. Sieltä löydät listauksen kirjaston palveluista ja Tilat -otsikon...
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio...
Kirjailijan nimeen liittyvät Asteri-tiedot tarkoittavat eri toimijoita erottavia Asteri-tietokannan tunnuksia. Kyseessä on identifioiva tunnus, jota käytetään Aleph-ohjelmalla luetteloivissa kirjastoissa. Asteri-tunnus löytyy myös Suomessa auktorisoiduista nimenmuodoista Kanto-tietokannassa (esim. Jari Tervon Asteri-id on 000060762). Asteri-tunnuksia ei Helmet-tietokannassa ole viety vanhempiin teoksiin, joista ne puuttuvat. Asteri-tunnisteita Helmet-hakuun on tullut keväästä 2021 alkaen.
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
