Julkkisten kuolemista tuskin on olemassa mitään yhtenäistä tiedotuslinjaa. Lehdet saattavat nostaa kuolemantapauksia esiin, ja silloin toki nyt aktiivisesti julkisuudessa olevan henkilön kuolema saattaa olla uutisarvoisempaa kuin jonkin sellaisen henkilön, joka on joskus ollut tunnettu mutta jota ei ehkä nyt enää kovin moni muista. Vastaavasti taas aivan tavallisten ihmisten kuolemasta ei välttämättä kovin näyttävästi uutisoida, ellei kuolema ole jollakin tavalla dramaattinen, esimerkiksi rikoksen kautta tapahtuva, eikä toki silloinkaan yleensä tuoda esiin ihmisen nimeä.
Toisaalta kuolleen ihmisen tunnettavuus voi olla alakohtaista. Esimerkiksi Suomen dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehti uutisoi usein dekkarikulttuurin kannalta...
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https...
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
Olisiko kyseessä Katja Reiderin kirja Roosa ja Tryffeli? https://www.goodreads.com/book/show/4304002-roosa-ja-tryffeli-tryffeli-ja-roosa
Tosin myös Helme Heinen kirjoissa seikkailee reipas possu ystävineen ja muistelen isommista kirjoista tehdyn pieniä "mietekirja" versioita. Tosin en nyt löytänyt kuvaa puuhun kurkottelevasta possusta.ja hedelmätkin taitavat olla marjoja... https://arthive.com/artists/9827~Helme_Heine/works/279566~Friends_in_the_garden
Kolmaskin ystävällinen ja suosittu possu löytyy 1990-luvulta. Mick Inkpenin Possu pallero. Tosin Pallero on vähän pienempien kaveri. https://www.snazal.com/wibbly-pig-likes-4-books-set-mick-inkpen-collection--bananas-pictures--DEALMAN-U5-WibblyPig-4bks.html
'Dodge' englannin kielen sanana tarkoittaa väistöä tai väistämistä. Etunimenä se on peräisin keskiajalta ja yksi Roger-nimen muodoista. Roger taas on germaanista alkuperää ja tarkoittaa kuuluisaa keihästä. Dodge on myös sukunimi, ja automerkki Dodge onkin saanut nimensä yhtiön perustajien, John ja Horace Dodgen mukaan.
Behing the Name: https://www.behindthename.com/
Sanakirja.org: https://www.sanakirja.org/
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Dodge
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
Olisiko mahdollisesti kyseessä Rauni Öhbergin esittämä; Ah millaista kappale
https://www.youtube.com/watch?v=ogVjxLD4f5Y
Nuotit tuohon löytyy Vaeltajan lauluja. 2 nuottikirjasta. Ja tuo on saatavilla Tampereen kaupungin kirjastossa. Kirjastojen välillä toimii kaukopalvelu.
Lisätekijä: Virtanen, Paavo, toimittaja
Julkaisuvuosi: 1971
Kieli: suomi
Aineistolaji: Nuotti
Luokka: 78.896
Kategoria: Musiikki
Kustantaja: Ristin Voitto, 1971.
Huomautus:
Sanat, pääasiassa neliääninen nuotinnos lauluäänille, sointumerkit
Lisätietoja: 1 sävelmäkokoelma (63 sivua) ; 25 cm ; nide
Toinen kappale; Pertti Tommisen esittämä Oi Autuutta, voisi myös olla kyseessä. Tuohon en löytänyt nuotteja.
https://www.youtube.com/watch?v=...
Web-Facta -tietosanakirjassa (WSOY) opintoviikko määritellään näin: "työpanos, jonka opiskelija tekee työskennellessään 40 tuntia viikossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi mukaanlaskien myös opiskelijan itsekseen suorittama työ. Korkeakoulujen tutkintoihin johtavien koulutusohjelmien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina."
Opintoviikko mittayksikkönä kuuluu siis korkeakoulutasoiseen opetukseen, mutta näyttää siltä, ettei missään varsinaisesti lue, etteivätkö myös esim. opistot saisi sitä käyttää. Osassa määritelmiä ei mainitakaan lainkaan opetuksen tasoa. Esimerkiksi www.opintoluotsi.fi -sivuilta löytyy seuraava määritelmä: ”Opintojen laajuuden ja opintosuoritusten mittayksikkö. Yksi opintoviikko vastaa periaatteessa 40 tunnin...
Tuskinpa kirjastosetä sitä pöllisi. Muita vaihtoehtoja kyllä on. Kirja on saattanut esimerkiksi pujahtaa hyllyn ilman, että sitä on käsitelty palautuksessa, tai se on muuten voinut joutua hukkateille. Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan Kirjasto Kymppiin ja kysyt, löytyykö kirja jostakin. Täältä valtakunnallisen tietopalvelun kautta asian selvittely ei oikein onnistu. Tässä Kirjasto Kympin yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
Ylöjärven kirjastossa on Marionin nuotti: Moni-ilmeinen Marion, vuodelta 1980. Siinä on 12 kappaletta. Yksittäisiä Marionin kappaleita on meillä Suomipopin helmiä -nuottisarjassa.
Muissa Piki -kirjastoissa on Marionin nuottikirja nimeltään Marion, vuodelta 1977. Siinä on 14 kappaletta. Sen voi tilata tänne Ylöjärven kirjastoon seutuvarauksella, joka maksaa 2 €.
Pirkanmaan kirjastojen nuotteja voit etsiä Piki -verkkokirjastosta,
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
terveisin Mirja Halsinaho Ylöjärven pääkirjastosta
Kirjat ovat lähteneet tietystä kirjastoista matkalle kohti sitä kirjastoa, josta haluat kirjat noutaa. Käytännössä kirjat ovat luultavasti tällä hetkellä kuljetuslaatikoissa odottamassa sitä, että ne lajitellaan menemään noutokirjastoosi, tai odottamassa kuljetusta noutokirjastoon.
Kirjojen saapumisessa voi kestää useita arkipäiviä. Jos kirja tulee Helsinkiin Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, matkassa vie kestää vielä jokunen päivä pidempään. Jos varaukset eivät viikossa tai parissa ole saapuneet, niissä saattaa olla jokin ongelma, jolloin kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon ja kysellä asiaa.
Kirsi Walas on Sirpa Karjalaisen (s. 1951) salanimi. Hän on kirjoittanut omalla nimellään kansanperinnettä ja mm. jouluaiheisia lastenkirjoja 1979-: https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/Sirpa+Karjalainen . Kirsi Walas -nimellä ei ole julkaistu muita kirjoja kuin Jelena ja pohatta.
Tässä on muutama linkki sivustoille, joilta pitäisi löytyä monenlaista tietoa asunto-osakeyhtiön osakkaalle.
http://www.taloyhtio.net/
Tietopaketti taloyhtiön asukkaalle, hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle. Portaalissa mm. lakitietoa ja kiinteistön kunnossapitoa. Sivuilta selviää isännöitsijän palkkiot, tilintarkastukset, turvallisuussuunnitelmat, peruskorjaukset ja verotusasiat.
https://pihaparlamentti.fi/
Pihaparlamentti on Isännöintiliiton julkaisema blogi, jossa pohditaan taloyhtiöiden laki- ja järjestysasioita. Blogissa on juttuja muun muassa yhtiökokouksista, vastikkeista, häiritsevästä elämästä, remonteista ja asunnon vuokraamisesta.
https://www.omataloyhtio.fi/
Tietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän toiminnasta,...
Hei!
Valitettavasti meillä ei ole tästä mitään sisäpiiritietoa. Myöskään Madsenin omilta verkkosivuilta ei löydy tietoa kokoelmaversion käännöksistä. Sivuston kautta voi olla yhteydessä Madsenin edustajiin ja tiedustella asiasta.
Alunperin Valhalla-albumit julkaisi suomeksi Semic, joka on nykyisin osa Egmont Kustannusta. Egmontilta voisi siis kysellä, millaisia aikomuksia heillä sarjan suhteen on. Kiinnostuneiden lukijoiden yhteydenotot saattaisisvat ainakin kustantajan tietoon että kiinnostusta kyseiseen sarjakuvaan on.
Lähteet:
http://www.petermadsen.info/pages/kontakt/kontakt.html
http://www.egmontkustannus.fi/asiakaspalvelu/
