Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Fono-äänitietokannasta löytyi kolme kappaletta nimellä Prahan kevät: Fono-äänitetietokanta haku: Prahan kevät
Oletan, että tarkoitat tässä joko Aili Runnen [1920-1999] säveltämää ja sanoittamaa kappaletta tai Vanessa Philippin säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa kappaletta Prahan kevät.
Valitettavasti Prahan kevät -nimisen kappaleen nuotteja ei ole saatavilla.
Aili Runnen säveltämä Prahan kevät -kappale on saatavilla äänitteenä Vaasan kaupunginkirjastosta Päivi Paunun levyltä 20 suosikkia: Oi niitä aikoja.
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä.
Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu
https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren…
https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Roland af Hällströmin elokuvan Poika eli kesäänsä (1955) alussa ja lopussa F. E. Sillanpää lukee katkelman teoksestaan Elämä ja aurinko, johon elokuva perustuu. Alun katkelma on teoksen prologista - tosin hiukan muutettuna. Lopun lainaus on puolestaan teoksen epilogista.
Teoksen voitte lukea digitoituna alla olevasta linkistä.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/46518/pg46518.html
Elämä ja aurinko -romaanin painettua versiota on lainattavissa Helmet-kirjastoissa useampana painoksena. Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107883
Osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/ löydät suomalaisten lääkäreiden tekemiä yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Hae kirjoittamalla hakulaatikkoon sana endometrioosi.
Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
Dostojevskin teoksista viisi tärkeää ovat Rikos ja rangaistus,
Keskenkasvuinen, Idiootti, Riivaajat, Karamazovin veljekset.
Nämä kaikki löytyvät venäjän kielisinä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Kuulostaa siltä, että kirja on mahdollista korjata kirjastossa eli sen voi tuoda sellaisenaan kirjastoon. Kirjaa ei kannata palauttaa automaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Palautuksen yhteydessä voi kertoa, että kirja on rikki. Henkilökunta arvioi, onko se korjattavissa. En voi tässä siis sanoa viimeistä sanaa, koska kirja on nähtävä, jotta tietää, pitääkö se poistaa vai korjata. Mikäli kirja poistetaan, asiakas korvaa sen.
Katri Sarmavuoren toimittamassa teoksessa "Espoolaiskirjailijat" esitellään espoolaisia kirjailijoita, myös siten, että Espoo on tapahtumapaikkana. Kirja on sijoitettu monessa kirjastossa erityiseen Espoo-kokoelmaan. Se on sieltä hyvin lainattavissa ja tilattavissa.
Vivi-Ann Sjögrenin omaelämäkerralliset teokset "Kissan kasvot ja Lassen kioski" kertovat Espoon keskuksesta ja monet Leena Lehtolaisen dekkarit tapahtuvat Espoossa. kirjasta löydät lisää.
Espoon Sellon kirjaston Pajassa on laite tähän tarkoitukseen. Lisää tietoa ja ajanvarausnumero löytyvät alla olevasta Helmetin linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Kysyin asiaa Viestintävirastosta ja sain seuraavan vastauksen:
RHA68 taajuuksia harrastus- ja työkäyttöön on on ollut käytettävissä jo
kauan, ainakin yli kaksikymmentä vuotta. Aluksi taajuuksia oli vähemmän
ja käyttötarkoitus rajatumpi, mutta myöhemmin taajuuksia on avattu
lisää, ja käyttö tehty joustavammaksi.
Nykyään RHA68-kanavia on 26 kpl. Niiden käytöstä ja teknisistä ehdoista
löytyy tietoa oheisesta linkistä löytyvästä tiedotteesta:
https://www.viestintavirasto.fi/taajuudet/radioluvat/metsastajatjamuuha…
Voisikohan kysessä olla Taina Elg, joka oli balettitanssija ja esiintyi joissakin Hollywood-elokuvissa ja Broadway-musikaaleissa. Hän on kirjoittanut muistelmansa Varpailla maailmalle (1991).
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Tarkempia kuvauksia näistä kirjoista voi hakea esim. Kirjasampo-sivustolta (http://www.kirjasampo.fi/fi#.VfvuW03smUk).
Anthony, Evelyn: Hakaristin varjo (Weilin + Göös, 1986)
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla (Otava, 2014)
Capella, Anthony: Napolilainen naimakauppa (Tammi, 2008)
Capus, Alex: Léon ja Louise (Atena, 2012)
Doerr, Anthony: Kaikki se valo jota emme näe (WSOY, 2015)
Dueñas, María: Ommelten välinen aika (WSOY, 2013)
Grémillon, Hélène: Uskottuni (Otava, 2012)
Harris, Joanne: Appelsiinin tuoksu (Otava, 2000)
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa (Tammi, 2004)
Ondaatje, Michael: Englantilainen potilas (Otava, 1993)
Orringer, Julie: Näkymätön silta (Otava, 2011)
Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu (...
Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta...
