Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
Satakirjastojen sivuilta löytyy erittäin kattava aihelista kirjallisuudesta, joka käsittelee ajanjaksoa vuodesta 1900 toiseen maailmansotaan saakka: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vuodesta-1900-toiseen-maailmanso…
Listalta voisin poimia vaikkapa seuraavat kymmenen teosta:
F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä
Asko Sahlberg: Tammilehto (1918)
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa (1918-1930)
Elisabet Aho: Sisar (1918-1924)
Anni Kytömäki: Kultarinta (1920-1930 -luvut)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (1920-luku)
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (1920-luku)
Aki Ollikainen: Musta satu (1931)
Inka Nousiainen: Kirkkaat päivät ja ilta (1938)
Kjell Westö: Kangastus 38 (1938)
Lisäksi mm. Laila Hietamiehen, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen...
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu...
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%....
Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana...
Runon nimi on "Äitienpäivänä" ja sen on kirjoittanut Saara Heino. Se löytyy ainakin kirjasta Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (1982) s. 118.
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi...
Tässä aluksi varausten lukitsemisohje Helmetin ohjesivulta:
"Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Järjestelmän asettaman rajoituksen vuoksi yli 255 vuorokautta vanhoja varauksia ei voi lukita. Käytä lukitusta vain varausten tilapäiseen jäädyttämiseen. Teostietojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen käytä Muistilistat-toimintoa...
Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/
Laulu Valonkantajille on Kyösti Mäkimattilan sanoittama ja löytyy albumilta Olet maailmassa ainut (2018). Laulujen sanat ovat levyn tekstilipukkeessa. Nuottikirjana albumia tai sen kappaleita ei ole saatavilla. Levy on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Mäkimattila on julkaissut v. 2019 runokirjan Valoina toisillemme. Sen sisällöstä ei löydy tietoja, eikä kirjaa ole Vaasan kaupunginkirjastosta. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainaksi.
Tässä muutamia jännityskirjavinkkejä 13-vuotiaalle:
Kristina Ohlsson: Lasilapset, Hopeapoika, Kivienkelit - mystiikkaa ja jännitystä, joka sopii myös hieman nuoremmille lukijoille
Camilla Sten & Viveca Sten: Syvyyksissä, Sumussa, Loimut (Synkät vedet -sarja) - maagista jännitystä Tukholman saaristosta
Michelle Harrison: 13 lahjaa (+jatko-osat) - jännitystä kiehtovassa keijumaailmassa, päähenkilönä 13-vuotias Tanya
Andy Mulligan: Roskaa - myös elokuvaksi sovitettu jännityskirja kertoo kaatopaikalla elantoaan etsivistä nuorista, jotka löytävät rikollisten laukun
Ilkka Remes: nuorille kirjoitetut jännärit, esim. Piraatit, Riskiraja, Kirottu koodi - päähenkilö 14-vuotias Aaro Korpi, aiheet kansainvälisestä rikollisuudesta
Kaikkien alojen meneillään olevia tutkimushankkeita ei ole listattu yhteen tietokantaan, koska niitä on niin runsaasti.
Jotakin apua aiheen tutkailuun kyllä löytyy:
Aurora tietokanta kertoo, millaisia rahoitustahoja on tieteen- ja taiteen tutkimukselle. https://www.aurora-tietokanta.fi/
Myös Suomi.fi palvelusta löytyy laaja lista erilaisista apurahoista. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Tieteen tukijoukot sivustolta löytyy tietoja eri tieteenalojen saamasta rahoituksesta. https://tieteentukijoukot.fi/fi/tilastot/
Amusa-sivuston jutussa 29.2.2020 kerrotaan tilastotietoa säätiöiden tuesta kansalaisten hankkeille. https://www.amusa.fi/saatiot-tukivat-...
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
"Onni"-kappaleesta ei ole julkaistu nuotteja. Netistä löytyy kappaleeseen epävirallisia sointukarttoja mutta ei melodianuotinnosta.
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/chisu/onni-chords-1863527
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Kyseessä voisi olla joku Rakel Hyvärisen Vihreä varis -sarjassa ilmestyneistä kirjoista, esimerkiksi Sputnik, Tohtorin Helena tai Poika joka tahtoi piirtää.
Kartanoiden omistajien tietoja voisi löytyä 1930-luvulla julkaistusta Suomen maatilat -kirjasarjasta, jota löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista, useista kirjastoista käsikirjastokappaleena. Voit tarkistaa saatavuustiedot Helmet -verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/ Kirjasarjan teokset on myös skannattu Suomen maatalousmuseo Sarkan Sukutilat Webissä -verkkosivuille, josta voit hakea esimerkiksi kunnan tai tilan nimellä. Digitointia on täydennetty 1960 -luvulla julkaistulla Suuri maatilakirja -teossarjan tiedoilla. Myös Suuri maatilakirja -sarjan osat löytyvät useista pääkaupunkiseudun käsikirjastokokoelmista, kannattaa tarkistaa saatavuustiedot yllämainitusta Helmet-linkistä!Lisäksi tunnetuista kartanoista on...
Erisnimen ja yleisnimen ero on tosiaan joskus häilyvä. Taivaankappaleista puhuttaessa voidaan kuitenkin sanoa Maapallon (tai Maan), Kuun ja Auringon olevan isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä tähtitieteellisinä termeinä. Sen sijaan yleiskielen sanoina ne kirjoitetaan pienellä. Ehkä esimerkit selventävät eroa:Yöllä taivaalla näkyi kuu, mutta nyt jo aurinko paistaa.Planeettamme Maapallo kiertää tähteään, eli Aurinkoa.Tämän lisäksi tähtitieteessäkin voidaan puhua muista taivaankappaleista, jolloin kyse ei ole erisnimistä, esimerkiksi Jupiterin kuut.Esimerkkejä voinee keksiä myös tähtitieteen ulkopuolelta. Onko esimerkiksi helvetti paikan erisnimi, tai joulupukki henkilöhahmon nimi? Näissäkin vastaus riippuu kontekstista.Lähteet:...
Valitettavasti runon alkuperää ja tekijää ei ole löytynyt lukuisten tietokantahakujen ja kyselyidenkään jälkeen. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
