Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
Ville Hytönen-kuvitus Matti Pikkujämsä: Hipinäaasi, apinahiisi (Tammi)
ei löydy Inkeroisten kokoelmasta, mutta varaamalla sen saa kyllä muista toimipiteistä Inkeroisten kirjastoon.
Jukka Laajarinne-Timo Mänttäri : Isä vaihtaa vapaalle kirjoja (WSOY)löytyy läheisestä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla senkin saa Inkeroisten kirjastoon. Lasten- ja nuorten aineiston varaaminen on ilmaista.
Helmetissä tehty varaus liikkuu varausjonossa, jos edellä olevat varaukset ovat lukitsemattomia varauksia. Jos olet varausjonossa sijalla 3 ja lukitset varauksen, edellä olevat varaukset lähtevät pois, kun kirjoja palautuu ja siirryt jonossa ensimmäiseksi. Sen jälkeen varaukset menevät jonossa takanasi oleville, kunnes vapautat lukituksen.
Joskus varauksesi ei liiku varausjonossa siksi, että edellä on myös lukittuja varauksia. Jos äskeisessä esimerkissäni sijalla 2 oleva varaus olisikin lukittu, sijalla 1 olevan varauksen tarttuessa palautuvaan kirjaan sijalla 2 oleva varaus ja sinun varauksesi liikkuvat yhden sijan eteenpäin. Sen jälkeen ne kuitenkin jumittuvat paikoilleen, kunnes jompikumpi poistaa lukituksen. Tuo lienee syy siihen,...
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin....
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen tunnusluku (pin-koodi), voit muuttaa sähköpostiosoitteesi kirjautumalla omiin tietoihisi Helmet-palvelusivustolla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus, niin virkailija tekee sähköpostiosoitteen muutoksen puolestasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info
Enid Blytonin The Secret of Killimooin -kirjaa ei ole suomennettu. Se kuuluu Secret-sarjaan, jonka kaikki muutkin osat (The Secret Island, The Secret of Spiggy Holes, The Secret Mountain ja The Secret of Moon Castle) ovat kääntämättä.
Suomeksi Salaisuus-sarjana tunnettu Blytonin 15-osainen sarja on alun perin nimeltään The Five Find-Outers and Dog. The Secret Seven -sarja puolestaan on käännetty nimellä SOS.
Blyton kirjoitti uransa aikoja satoja kirjoja ja lisäksi mm. lyhyitä tarinoita, runoja, lehtijuttuja ja oppikirjoja, joten vain osa hänen tuotannostaan on julkaistu suomeksi. Uusimpana käännöksenä on ilmestynyt Arvoitus-sarja (The Barney Mysteries) 2010-luvulla.
Enid Blyton Society: http://www.enidblytonsociety.co.uk/cave-of-books....
Kirjastoauto SKIDI pysähtyy tällä hetkellä Liisankadulla tiistaisin klo 17.10-17.50. Nykyään sekä SKIDI että Helsingin toinen kirjastoauto STARA ovat lastenaineistoon painottuneita. Kesätauko kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Ratsastajatarton ratsu on tosiaan ratsastajattaretta.
Lähteet:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/Aikataulut
Yleisesti hyväksytty käsitys on, että ihmisiä on elänyt Suomessa ainakin noin 11 000 vuotta sitten. Tuolloin mannerjäät peittivät vielä osia Pohjois-Suomesta. Ensimmäisenä saapuivat pienet pyyntiryhmät, jotka talveksi palasivat kotiseudulleen. Vähitellen asutus muuttui ympärivuotiseksi. (Lähde: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle.)
Tässä joitakin teoksia, joista toivottavasti löytyy tukea selviytymiseen. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä.
Lapsen kuolema : tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, toimitus: Anna Liisa Aho, Maarit Kivikko, Erja Mesikämmen ja Susanna Uittomäki. KÄPY - Lapsikuolemaperheet, 2014. Vertaistukea lapsensa menettäneille perheille.
Johanna Ervast, Jäähyväisten jälkeen, kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen. Paasilinna, 2009 . Kolme vuotiaan lapsensa menettäneen perheen selviytymistarina.
Eila Jaatinen, Äläkä sure, Sakari. Katharos, 2009. Itsemurhaan kuolleen lapsen perheen kertomus.
Rakas lapseni : kertomuksia lapsen kuolemasta, toimittanut Leena Vilkka. Biofilos, 2008. Lapsensa menettäneiden vanhempien kertomuksia.
Lapseni...
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tätä vastausta ei kannata pitää millään tavalla pätevänä laintulkintana.
Nähdäkseni asia riippuu täysin siitä, mitä hakuilmoituksessa on vaadittu hakijalta. Jos koulutusta on edellytetty, ovat koulutetut valinnassa etusijalla. Työkokemuksen edellyttäminen taas asettaa etusijalle ne, joilla se kriteeri täyttyy. Jos hakijoita on monta ja he täyttävät vaaditut ehdot, työnantaja voi tarkastella heidän muita ansioitaan ja soveltuvuutta täytettävään tehtävään. Koulutus voi olla yksi soveltuvuuden kriteeri, jos sitä ei ole erikseen edellytetty.
Laissa yleisistä kirjastoista (17 §) sanotaan seuraavaa: ”Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja...
Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin:
Se Wsi Testamenti . 1548 .
Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .
NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet
Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Löytämäsi kirja on ilmestynyt suomeksi tänä vuonna: Eläimet tuomiolla : eläinten oikeudenkäynnit ja kuolemantuomiot / E.P. Evans (2019). Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Jumalista, demoneista tai kadonneen maailmanjärjestyksen etsinnästä eli keskiajan eläinoikeudenkäyntien historia / Annika Kiviharju (Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, 1999). Hannele Klemettilän Keskiajan julmuus -kirja käsittelee myös eläinten oikeudenkäyntejä. Alla kirjan esittelyä Lakimiesuutiset-lehdessä:
https://lakimiesuutiset.fi/pyveleit-ja-rikollisia-elimi/
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
