Ilmaisia tietokoneohjelmia, jotka soveltuvat valokuvien ja videoiden muokkaamiseen, on nykyään tarjolla paljon. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi hakemalla sanoilla "ilmainen kuvankäsittelyohjelma" ja englanninkielisiä hakusanoilla "free photo editing software". Joiltakin sivustoilta löytyy vertailuja, joissa selitetään tarkemmin, mitä eroja ohjelmien välillä on.
Videoiden muokkaamiseen tai lyhyeiden elokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy, kun hakee sanoilla "free video editing software".
Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on listattu täällä:
https://www.techradar.com/news/the-best-free-photo-editor
https://www.digitaltrends.com/computing/best-free-photo-editing-softwar…
Ilmaisia...
Kirjaa mainostetaan, että se "ällistyttää kummallisilla tosiasioillaan, tarinoillaan, haastatteluillaan ja erikoisartikkeleillaan." Varmastihan ei voi tarkistamatta tietää, mutta voisi olettaa, että osa jutuista on totta ja osa "tarinoita". Alla linkki kirjan mainokseen:
https://www.readme.fi/kirja/ripleyn-usko-tai-ala-2019/
Kävin konsultoimassa hankintapuolella työskentelevää kollegaa, ja hän kertoi, ettei Helsingin kaupunginkirjastossa kukaan muovita kirjoja työkseen. Suurin osa kirjastoista tulee valmiiksi muovitettuina kirjaston tukkutoimittajilta. Siellä siis on henkilöitä, jotka työkseen muovittavat kirjoja muovituskoneilla ja vaikeampia tapauksia käsin.
Helsingin kaupunginkirjasto saamia lahjoituksia ja muita kirjoja, jotka eivät ole valmiiksi muovitettuja, muovitetaan Niemikotisäätiössä. Se tarjoaa kuntouttavaa työtoimintaa, josta yksi osa on kirjojen muovittamista, joten sitä ei voi ihan suoraan rinnastaa vakituiseen työhön. Siitä löytyy lisätietoa osoitteesta https://niemikoti.fi.
Asiaa on aika mahdotonta kertoa koko Suomen kirjastojen tasolla,...
Hei,
presidentti voi virkakautensa jälkeen hyvin asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja tulla valituksi kansanedustajaksi. Näin on tapahtunutkin. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti - K.J. Ståhlberg - valittiin kansanedustajaksi vuonna 1930. Viisi vuotta sen jälkeen, kun hän oli lopettanut virkakautensa presidenttinä.
Tämä on mahdollista, koska perustuslaissa presidentin viran aikaisempaa hoitamista ei ole katsottu esteeksi vaalikelpoisuudelle. Perustuslain mukaan kaikki eivät toki voi asettua vaaleihin ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi sotilasvirassa olevat henkilöt, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet tai oikeuskansleri. Presidentin tehtävän aiempi hoitaminen ei kuitenkaan muodosta estettä...
Kansallinen mediatutkimus eli KMT, joka selvittää sanoma- ja aikakauslehtien lukijamääriä kertoo, että vuonna 2019 painetun Aku Ankan keskimääräisen numeron lukijoita oli 336 000 ja digitaalisen lehden keskimääräisiä lukijoita 4 000.
Sivustolla kerrotaan, että KMT uudistui kokonaan vuonna 2019. Vuoden 2019 tutkimuksen tuottamat luvut eivät siksi ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukujen kanssa. Alla linkki tilastoihin:
https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2020/03/Lukijamaarat2019.pdf
Aku Ankan pitkäaikainen päätoimittaja Aki Hyyppä taas kertoo Kouvolan Sanomien haastattelussa (17.3.2020), että Aku Ankan lukijamäärä vuonna 2019 oli 680 000. Se saadaan, kun lasketaan...
Etelä-Amerikan maista suurin väestöntiheys on Ecuadorissa. Eri verkkolähteet ilmoittavat vähän erilaisia lukuja: wikipedia 53,8/ km² ja esimerkiksi worldometer 71/ km².
https://en.wikipedia.org/wiki/South_America
https://www.worldometers.info/world-population/population-by-country/&n…;
Ympäristössämme on erilaisia radioaktiivisia aineita, joista valtaosa on luonnollisista lähteistä (esim. uraani, torium, kalium). Näiden tuottaman säteilyn vähäisiin määriin eliöt, mukaan luettuna ihminen, ovat sopeutuneet. Radioaktiivisia aineita on luonnollisesti myös maan sisällä.
Maapallon sisällä, sen kuoressa, tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Tässä hajoamisprosessissa syntyy runsaasti säteilyä, joka on kuin lämpöä. Radioaktiivisen hajoamisen prosessissa syntynyttä säteilyä kutsutaan radioaktiiviseksi säteilyksi. Tiettyjen radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen maan kuoressa onkin suurin maansisäisen lämmön lähde.
Toisin sanoen: radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/...
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143)
Internetin kautta voit hakea uutuuksia aineistotietokantamme ( http://www.libplussa.fi )uutuushaulla (suora osoite: http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=uutuushaku&lib=H )
Täältä voit etsiä kuukausittain tulleet uutuudet ja rajata hakua koskemaan esim. kirjoja, levyjä, videoita jne. Voit rajata myös kielen mukaan.
Kaunokirjallisuuden saat parhaiten seulottua tietokirjallisuudesta kirjoittamalla asiasanakenttään romaanit tai kaunokirjallisuus.
Samantyylinen haku on mahdollista myös kirjastojen asiakaspäätteiltä (toimii paremmin kuin Plussahaku), silloin käytetään Kaikki hakutavat/luokka -hakua, ja kirjoitetaan haluttu ajankohta tähän tapaan: 0110helaik - eli tämä haku antaa kaiken lokakuussa 2001 Helsinkiin aikuisten...
Pelkällä Tytti ja Topi nimellä ei löydy teosta. Tarkoitatteko teosta Tytti Issakainen, Jukka Salminen, Eeva Sivula: Tytti ja Topi salaisuuksien jäljillä. Kirja kuuluu useimmissa kirjastoissa luokkaan 25.3 (Kristillinen opetus ja kasvatus). Mikkelin kirjastoista tätä ei valitettavasti löydy, mutta esim. Pieksämäen kaupunginkirjastosta se löytyy. Mikäli tämä on tarkoittamanne kirja voitte pyytää sen kaukolainaksi kirjastostanne.
Edward Stratemeyer oli amerikkalainen kustantaja. Hän syntyi vuonna 1862 ja kuoli 1930. Stratemeyerista löydät tietoa kirjasta Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja (Btj kirjastopalvelu, 1997).
Luentoja pääsee katsomaan tästä osoitteesta
http://www.ustream.tv/channel/mediamaja
Vierittämällä sivua alaspäin tulee näkyviin videoidut osat. Mitään tunnuksia ei tarvita.
Vaasan kaupungikirjastossa ei ole kyseisiä lehtiä, mutta Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa ne näyttävät kokoelmatietokannan mukaan olevan. Voit tiedustella niitä Tritonian Raastuvankadun toimipisteestä, puh. +358207663538, sp-osoite raastuvankatu@tritonia.fi.
Seuraava poistomyynti Lahden pääkirjaston lasten osastolla on ensi viikolla 11.-15.6. (lasten ja nuorten aineisto) ja koko kirjaston seuraava poistomyynti pääkirjastolla pidetään 2.-5.7.
Tervetuloa!
Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Kyseisessä kirjassa on sivunumerointi alkaa kahteen kertaan, jolloin se kerrotaan merkitsemällä molempien sivunumerointien määrät. Usein vaikka esipuhe on merkitty roomalaisin numeroin, jolloin sivumäärä merkintä olisi esim. xvi, 200 s.
Laskemalla nuo luvut yhteen saa siis kokonaissivumäärän.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta (https://kirjasto.kyyti.fi/) sekä Aleksi-tietokannasta (www.kyyti.fi/tietokannat)ei löytynyt ajantasaisia ja yleisesti ammateista tulevaisuudessa kertovia teoksia. Jonkin tietyn alan tai ammatin osalta löytyy vähän tietoa, mutta ei siis yleisesti kaikista ammateista. Tässä alla kuitenkin internetistä löytyviä lähteitä, jotka ovat varmasti hyödyksi.
Jos sinulla on jokin tietty ammatti mielessä, voit katsoa siitä tietoa ForeAmmatista. Se on sähköinen palvelu, joka on tarkoitettu työnhakijoille, ammatinvaihtoa harkitseville ja kouluista valmistuville. Palvelu tarjoaa alueellista tietoa ammateista ja niiden tulevaisuudesta. ForeAmattui löytyy osositteesta: www.foreammatti.fi
Jos pääset Heksingin...
Puolivälierissä pudonneiden joukkueiden sijoitukset määräytyvät ainoastaan alkusarjan tulosten perusteella. Puolivälieräottelun tuloksella ei ole merkitystä.
Ensisijaisesti joukkueet laitetaan järjestykseen alkusarjan sijoitusten perusteella. Luonnollisesti mitä korkeampi sijoitus, sen parempi. Tarvittaessa sen jälkeen katsotaan järjestyksessä pistemäärää, maalieroa, tehtyjä maaleja, ja ranking-järjestystä jonka pohjalta joukkueet on sijoitettu lohkoihin, jotta ero saadaan aikaan.
Lähde:
https://www.new-iihf.com/en/events/2018/wm/tournamentinfo/1727/tournament-info
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
