Crazy oli laulunkirjoittajakaksikko Nicky Chinnin ja Mike Chapmanin tuotantoa. Kappaleen ensilevytyksestä vastannut Mud oli yksi niistä brittiyhtyeistä, joille "Chinnichap" kirjoitti useita hittejä 70-luvulla. Iso-Britanniassa 26. tammikuuta 1973 singlenä julkaistuun Crazyyn Vexi Salmi kirjoitti suomenkieliset sanat samana vuonna, ja Markku Aron Jestas sentään äänitettiin 3. lokakuuta.
Härski kappale muutti Markku Aron uran: Sadat naiset lähestyivät - Musiikki - Voice.fi
Markku Aro: Jestas sentään | Elävä arkisto | yle.fi
Mud – Crazy (1973, Vinyl) - Discogs
KÄÄNNÖSKAPPALEEN ESITTELY (THE COVER SONG INTRODUCTION): JESTAS SENTÄÄN | Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (wordpress.com)
Hei,
Kohtausta en muista, mutta nimen perusteella voisi olla kanadalaisen L.M. Montgomeryn Anna-kirjoihin perustuva sarja Anna ystävämme (Anne of Green Gables, 1985, 1987, 2000). Osittain samoja henkilöitä oli myös sarjassa Tie Avonleaan (Road to Avonlea, 1990-1996).
Anna ystävämme -sarjaa on saatavissa kirjastoista DVD-tallenteena.
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984)....
Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
Hei, Ihan varmaa vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tässä on muutama mahdollinen hahmo.Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoista melkein kysymääsi vastaavia on pari: Manitpois-sarjassa on kulttuuritoimittaja Eila-Pertti Sostakovits, jolla on ruskeat letit. Hänen puhetyylinsä on hiljaista ja rauhallista. Kyseistä sketsisarjaa esitettiin MTV:ssä 1990-luvun alussa. Toinen on Neurovisiossa esitetty Dokulamppu, joka on parodia Lukulamppu-ohjelmasta. Neurovisiota on myös esitetty MTV-kanavalla 1990-luvun alussa. Dokulamppu 7 mukana on kirjailija Kuuri Atrio, jolla vaalea kihara tukka ja pien saparot.Tv-sarjassa Iltalypsy (YLE 1 1993-2001) on vaalea pitkälettinen karjakko, joka kuvastaa hyvin paljon suomineitoa. Hän on pukeutunut...
Terveyskeskusjärjestelmä luotiin 1970-luvulla. Sitä ennen maalla toimivat kunnanlääkärit ja kaupungeissa kaupunginlääkärit. Lääkärinviran olemassaolosta ja hoidosta säädettiin lailla. Laki velvoitti jokaisen kunnan, kauppalan ja kaupungin järjestämään alueelleen lääkärinpalvelut julkisin varoin. Kuntien velvollisuuksiin kuului järjestää myös riittävä määrä kätilöitä, terveyssisaria/ sairaanhoitajia ja koululääkäreitä. Lisäksi sairaalapaikkoja tuli jokaisella kunnalla olla käytettävissään tietty määrä asukaslukua kohti. Lähde: Terveydenhuollon historia, Gummerus, 1992
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Tekstiviestiä pidetään usein suomalaisena keksintönä, mutta totuus on monivaiheisempi. Maailman tiettävästi ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin Britanniassa 3.12.1992. Suomalainen insinööri Matti Makkonen mainitaan monissa lähteissä tekstiviestin keksijänä. Hän kyllä kehitti ansiokkaasti ideaa tekstimuotoisesta matkapuhelinviestinnästä, mutta todellisuudessa tekstiviesti on keksitty monen eri tahon yhteistyönä.Lähde: Tarja Tuulikki Laaksonen: Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva, 2021)
Internetistä löytyy monta hyvää osoitetta joissa käsitellään ISO9000-l
-laatujärjestelmää. Helpoin tapa on mennä esim. Ihmemaan sivulle
http.//www.fi/ ja kirjoittaa hakutermiksi ISO9000 jolloin aiheesta
löyttyy lukuisia viitteitä. Toinen nettiosoite on: http://www.sfs.fi/
Tässä muutamia Unkaria käsitteleviä teoksia:
HUOTARI, Juhani: Unkari; Tonava kaunoinen. Suomen matkailuliitto, 1994.
KECSKEMETI, Istvan: Kylähäät. Arkistovedos, 1992. (unkarilaiset kylähäät)
LINDQVIST, Tuija: Makuja Unkarista. Suomi-Unkari Seura, 1997.
PIENI unkarilainen juhlakirja. Suomi-Unkari Seura, 2000. (mm. juhlapäivät Unkarissa)
UNKARILAISET idän ja lännen välissä. Museovirasto, 1986. (unkarilaisesta käsityötaiteesta)
UNKARI lyhyesti 2000. Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, 2000. ( aiheet luonnosta kulttuuriin)
KULTTUUREJA ja käyttäytymistä; 80 maata suomalaissilmin. Vientikoulutussäätiö, 1989.
YHDESSÄ Euroopassa. Koulun kerhokeskus, 1994. (unkarilaista tapakulttuuria)
Aineisto on varattu sinulle Oulun...
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Frank-monihaun perusteella tämän artistin levyjä ei valitettavasti löydy yhdestäkään isommasta suomalaisesta julkisesta kirjastosta. Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta ei näytä tuntevan Lisa Onoa.
Wikipedian mukaan Lisa Ono ei ole jazz-kitaristi, vaan brasilialais-japanilainen bossa nova -laulaja. Ilmeisesti tarkoitamme kuitenkin samaa henkilöä.
"Pissahousu Pussirotta / syliin pyytää, totta totta." -runo löytyy
Anna Taurialan kirjasta "Hellimiskirja eli Kaikki sinun nimesi". Ilmestymisvuosi on 1983. Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja löysi vastauksen kysymykseen.
Kirjaa ei valitettavasti ole saatavilla HelMet-kirjastoista.
Myöhästymimaksu on aina 0,20 euroa / laina vuorokaudelta riippumatta siitä onko kyseessä ns. tavallinen laina vai seitsemän päivän laina. Seitsemän päivän laina-ajat ovat Bestseller-kirjoilla, joillakin uutuslevyillä ja DVD- ja Blue-ray-levyillä. Myöhästymismaksuja peritään vain aikuisten aineistosta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Boken/noten finns i Grankulla, Hagalund och Sello bibliotekens samlingar:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Den finns också i samlingar av några antikvariat åtminstone i Sverige:
http://www.tradera.com/item/341212/201508898/lennart-hellsing-visor-ur-…
http://www.bokborsen.se/Hellsinglennart/Visor-Ur-Silverhornet/3414412
http://www.antikvariat.net/en/NOR16446.cgi
Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan suomalaiselta kustantajalta Likeltä kerrottiin, että sarjan viides osa julkaistaan suomeksi toukokuussa 2015. Kuudennen osan suomennos julkaistaan tämän hetkisen suunnitelman mukaan siitä vuosi eteen päin. Koska sarjan kuudes on hyvin laaja, on mahdollista, että se julkaistaan vasta alkusyksyllä 2016. Tämän tarkempia tietoja kustantajalta ei pystytty vielä kertomaan.
Like Kustannus Oy
https://finna.fi
Suomennettu on vain hänen kirkkohistoriansa
Eusebiuksen kirkkohistoria / kääntänyt ja selittänyt Ivar Heikel. - Otava, 1937 (uusi p. 1997)
Netistä löytyy varmasti runsaasti hänen teostensa käännöksiä, niitä voi etsiä vaikkapa erikielisten Wikipedia-artikkeleiden lähdeluetteloista, lisäksi pari sarjaa kirkkoisien teoksien käännöksistä
http://www.tertullian.org/fathers2/
On jpkseenkin varmaa, ettei hänen omakätisiä käsikirjoituksiaan ole enää lainkaan olemassa, vaan teokset tunnetaan vain myöhempien kopioiden välityksellä.
Alfred Tennysonin runoelmasta Maud on suomennettu vain ensimmäinen osa. Etsimäsi kohta on runoelman XXII runosta, josta valitettavasti ei löydy valmista suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3.
