Vammaislakia en lakikirjasta löytänyt, mutta sen sijaan vammaistukilaki 5.2.1988/124 löytyi.
Useita muutoksia lakiin on vuosen aikana tullut ja tuorein muutos tulee voimaan 1.6.2004 (7.5.2004/367).
Lisäksi löytyi laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, jonka tuorein muutos on tullut voimaan1.4.2002. On olemassa laki myös kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977. Tarkoitatteko jotain näistä laeista?
Internetissä on kaikkien käytettävissä finlex-tietokanta osoitteessa http://www.finlex.fi . Siellä on haettavissa
Suomen voimassaoleva lainsäädäntö.
Kysymyksestä ei ilmene, miltä kantilta integriteettiä tarkastellaan. WSOY:n Suuren sivistyssanakirjan (v. 2000) mukaan integriteetillä tarkoitetaan 1) puhtaus, eheys, vakavuus, 2) koskemattomuus, vars. valtakunnan alueen loukkaamattomuus.
Ihmisen integriteettiä voidaan tarkastella esim. hoitotyön kannalta, ja sitä koskeva aineisto löytyy kirjastossa lääketieteellisen materiaalin joukosta, samoin kuin myös seksuaalista integriteettiä käsittelevä aineisto. Tämä aineisto sijaitsee Vaasan kaupunginkirjastossa Luonnontieteet ja tekniikka- osastolla.
Tarkasteltaessa integriteettiä yleisemmin etiikan ja kristillisen etiikan kannalta tietoa voi etsiä Vaasan kaupunginkirjastosta Maat ja kulttuurit -osastolta.
Tarkasteltaessa integriteettiä esim....
Kaupunginkirjaston toimipisteistä jokainen kirjasto tekee itsenäisen päätöksen, miten lahjoitettavia kirjoja otetaan vastaan. Kirjan vastaanottamiseen vaikuttaa paljon kirjan lainauskuntoon saattaminen. Jos kirja löytyy jo kirjan ISBN tunnuksella yhteisestä HelMet järjestelmästä, kirjan lainaukseen saaminen on vaivatonta. Mikäli ISBN numerolla ei kappaleita löydy, Hankintatoimistossa tehdään kirjan sisällönkuvaus, muovitus ym. kirjan kirjaston kokoelmiin saamiseksi. Tämä voi viedä aikaa, koska koko ajan kokoelmiin tulee uutta kirjaa, joka täytyy saada nopeasti lainattavaan kuntoon. Lisäksi asiaan vaikuttavat mm. kirjan ikä, onko jo useampi kappale samaa kirjaa, kirjan kunto ja miten oletetaan kirjalla olevan kyseisessä kirjastossa...
Molemmat lehdet löytyvät Lahden pääkirjastosta.
Juoksija-lehden tämän vuoden numeroita voi lukea pääkirjaston toisessa kerroksessa lukusalissa. Vanhempia lehtiä voi lainata pääkirjaston aikuistenosastolta. Pari uusinta vuosikertaa löytyy osastolta, vanhempia voi saada varastosta.
Hiihto-lehti tulee myös lukusaliin, tämän vuoden numerot löytyvät sieltä ja vanhemmat aikuistenosastolta tai varastosta.
Tutkimistani historiateoksista ei löytynyt kääröiltamista mainintaa, mutta vanhoista sanomalehdistä löytyy paljon ilmoituksia kääröiltamista. Ilmeisesti niissä on ollut tavallista iltamaohjelmaa kuten puheita ja laulua mutta myös jonkinlaista tavaroiden myyntiä tai kilpailuja, joissa on tavara palkintoja. Osoitteessa http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A… mainitaan esimerkiksi, että juhlissa ongitaan kääröjä eli paketteja. Mainintoja löytyy vanhoista sanomalehdistä esimerkiksi seuraavista osoitteista:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/737716?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/522008?term=k%C3%A…
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/790066?...
Paketteja lähtee vuodessa eri puolille maailmaa kahdesta kolmeen. Palvelun käyttöä rajoittaa se, että liittyäkseen asiakkaaksi, asiakkaalla on oltava HelMet-kirjastokortti ja yhteysosoite Suomessa. Tästä johtuen palvelun käyttö ei ole mahdollista kaikille ulkosuomalaisille.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
William Shakespearen suomenkielinen Romeo ja Julia on Helmet-kirjastoissa paikalla alla mainituissa kirjoissa ja kirjastoissa. Kirjat ovat kaikki kokoomateoksia, eli niihin sisältyy muitakin näytelmiä. Kyse on juuri tämänhetkisestä tilanteesta, joten kannattaa tarkistaa tilanne Helmetistä vielä itse: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Draamoja / William Shakespeare:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1507777__Sromeo%20ja%20jul…
- William Shakespearen kootut draamat. 1 / William Shakespeare:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1509047__Sromeo%20ja%20jul…
- William Shakespearen suuret draamat. 1 / William Shakespeare:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1509051__Sromeo%20ja%20jul…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy veneilyseurojen historiikkeja ja muutakin aiheeseen liittyvää. Asiasanoina on käytetty sanoja veneily (and) historia:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX6TKC8LHURVM558J756IHE9K1L9PMK1G…
Muutama lehtiartikkeli löytyi myös:
- Oikkonen, Markku
Oi niitä kilpaveneaikoja: Nopeat huviveneet yleistyivät Suomessa 60-luvulla (Vene 2012, nro 12, s, 74-78)
- Salkola, Klaus
Sähköiset laitteet helpottavat veneily arkea: elektroniikka mullisti veneilyn. Veneilyelektroniikan kehitys 1970-luvulta lähtien (Kippari,
2015, nro 5, s. 58-63)
Vene-lehti on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjastossa vuodesta 1970-alkaen. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1966, joten ensimmäisiä vuosia ei meillä ole.
Lehden...
Lahden pääkirjastolta löytyy Etelä-Suomen Sanomien vuosikertoja mikrofilmeinä vuodesta 1914 saakka. Hakemasi ajankohdan lehti pitäisi siis löytyä. Kotilainaan niitä ei ole mahdollista saada, mutta kirjastosta löytyy mikrofilmien lukulaite jolla lukeminen sekä skannaus/tulostaminen onnistuu.
Lisätietoja palvelusta: http://lastukirjastot.fi/110026/fi/articles/mikrofilmit
Tarkoitatko pianon pedaalia? Pianon pedaalin voi painaa pohjaan. Se vaikuttaa mm. äänen voimakkuuteen. Alla lisää tietoa:
http://hilkkapiipponen.com/pedaalinkaytto/
Et mainitse kysymyksessäsi kenestä Väinö Mäkelästä on kyse.
Elokuva-alan vaikuttaja Väinö Mäkelä kuoli 25.2.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(elokuva-alan_vaikuttaja)
Väinö Mäkelä Kansallisbiografiassa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5055
Jääkäriluutnantti Väinö Mäkelä kuoli 20.12.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri)
Opettaja, kirjailija Väinö Mäkelästä löytyy vain kuolinvuosi, joka on 2003.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(opettaja)
Kestävyysjuoksija Väinö Mäkelä kuoli 19.12.1982.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(kest%C3%A4vyysjuoksija)
https...
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on...
Kirjan kestävyyteen vaikuttaa merkittävästi sidosasu. Sidotuissa kirjoissa käytetään joko liima- tai lankasidontaa, joista lankasidonta on kestävämpi, mutta myös kalliimpi. Nidotun kirjan sivut taas irtoilevat helposti, vaikka osaa niistä voidaankin kirjastokäyttöä varten vahvistaa niittaamalla. Joidenkin arvioiden mukaan yhden kirjan pitäisi kestää noin 70 lainauskertaa elinkaarensa aikana. On myös arvioitu, että kovakantinen eli sidottu kirja kestäisi keskimäärin 100 ja pehmeäkantinen eli nidottu noin 40 lainauskertaa. Helsingin kaupunginkirjaston kirjansitoja on arvioinut, että kirjat kestäisivät nykyään vain noin 20 lainauskertaa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aikuistenosaston kirjastonhoitajan mukaan muovitettu pokkarikin saattaa...
Finnasta löysin VHS-kasettimuodossa Utsjoen kirjaston kokoelmasta. Tässä on linkki https://www.finna.fi/Record/lapinkirjasto.30770. Sieltä voi tarkistaa paremmin saatavuustietoja ja kysyä esimerkiksi kaukolainaamisen mahdollisuutta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu linkistä löytyy lisätietoa kaukolainaamisesta ja omasta kirjastostakin voi kysyä lisää.
Lisäksi voisi yrittää tiedustella Filmtownista, jossa se näyttää olevan vuokrattavissa. https://www.filmtown.fi/elokuvat/seikkailu/tiennayttaja/ Linkistä löytyy "tarkista saatavuus klikkaamalla ikonia" kohta, josta löytyy eri toimipisteiden yhteystiedot sekä sijainnit, joista voisi elokuvaa kysellä.
Tässä listattuna sekä nykykirjallisuutta että Nobel-voittajia muutamasta Aasian maasta. Lisää luettavaa löytää esimerkiksi etsimällä kiinnostavan maan mukaan osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi.
Japani:
Yasunari Kawabata: Kioto, Tuhat kurkea, Vuoren jyly, Lumen maa
Natsume Soseki: Kokoro
Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä, Hikarin perhe
Haruki Murakami: Kafka rannalla, 1Q84, Norwegian wood, Värittömän miehen vaellusvuodet
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Takashi Hiraide: Kissavieras
Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja
Ihara Saikaku: Kirsikkatyttö
Junʾichirō Tanizaki: Avain, Makiokan sisarukset
Etelä-Korea:
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Hovitanssija, Jään luoksesi
Han Kang: Vegetaristi, Ihmisen teot
Sun-mi...
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
