Etsimäsi elokuva on kaiketikin David Wheatleyn vuonna 1990 valmistunut The March. Elokuva esitettiin Ylellä 20.5.1990 nimellä Marssi.
Tallennetta Wheatleyn elokuvasta ei valitettavasti ole kirjastoista saatavana. DVD-tallennetta näyttäisi löytyvän ulkomaisista verkkokaupoista.
Ylelle voi esittää uusintatoiveen elokuvasta lomakkeella, joka löytyy täältä:
https://palaute.yle.fi/
Lähteitä ja lisätietoa elokuvasta:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/199075
http://www.imdb.com/title/tt0165382/
https://en.wikipedia.org/wiki/The_March_(1990_film)
Jos tarvitset tietoa silkin historiasta ja/tai valmistuksesta, kannattaa hyödyntää tietosanakirjoja. Internetin hakupalveluista löytyy sanalla silkki esim. seuraavat suomenkieliset silkkiä käsittelevät osoitteet:
http://www.edu.vlk.fi/koulut/tyry/rile/silkki1.htm ja http://www.silkki.com/sivut/Infosta/infosivu.html
Asiasanalla silkki löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista lähinnä silkkimaalaukseen liittyviä kirjoja, mm. seuraava teos: Scheele, Anita von: Silkinmaalausopas. Kirjassa käsitellään silkkimaalausta ja silkkikäsitöitä, ja se on tarkoitettu vasta-alkajille. Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi).
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti...
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on varattavia tiloja työskentelyyn. Tilat voi varata Varaamo-palvelun kautta. https://varaamo.hel.fi/ Varattavat tilat löytyvät ruudusta: "Pitää kokouksen tai työskennellä", jossa voi varata mm. päivämäärän ja varauksen minimipituuden. Valitettavasti osassa tiloja on mahdollista varata tila itselleen vain yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja tehdä uusi varaus vasta, kun on käyttänyt edellisen ajan.
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,...
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja....
Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,...
Hublet on yhteiskäyttöön tarkoitettu tablettitietokone. Niitä on käytettävissä useissa Helmet-kirjastoissa (ja niitä on ainakin ollut myös S-ryhmän ravintoloissa). Kirjastossa niiden aloitusnäytöt on räätälöity niin, että niillä on helppo käyttää kirjaston e-kirja- ja e-lehtipalveluita sekä valittuja internetsivustoja. Kun tabletin palauttaa, se pyyhkii edellisen käyttäjän tiedot muististaan, joten se on varsin tietoturvallinen käyttää.
Palveluntarjoajan kotisivu löytyy osoitteesta https://gethublet.com/fi/home-3/
Hublet-esittely Tapiolan kirjaston sivuilla.
Helsingissä Arvopaperi-lehteä löytyy Munkkiniemen ja Rikhardinkadun kirjastoista. Munkkiniemen kirjastossa säilytetään kuluvan vuoden numerot (eli kaikki vuonna 2024 ilmestyneet Arvopaperin numerot), kun taas Rikhardinkadun kirjastosta löytyy myös kahden edellisen vuoden numerot. Voit myös varata haluamasi numeron lähikirjastoosi. Tiedot eri numeroiden saatavuudesta ja varausmahdollisuuden löydät tästä linkistä.
Runoa Mikko ketusta on etsitty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Aale Tynnin runo Mikko kettu saa kyytiä. Runo sisältyy teokseen Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954). Se on luettavissa myös alakansakoulun lukukirjasta Kultainen lukukirja (Martti Haavio, Aale Tynni, useita painoksia).https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-vanha-lasten-runo-mikko?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lapsena-lukenut-jostakin-aapisesta?language_content_entity=fihttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.18232?sid=4767693068https://vaski.finna.fi/Record/vaski.24377?sid=4767693485
Seppo Rihlaman teoksessa Värioppi (1997) käydään läpi monenlaista väreihin liittyvää terminologiaa (s. 31 - 32):Pastelliväri on erittäin valkopitoinen, mustuudesta täysin vapaa väri.Murrettu väri on syntynyt sekoittamalla puhtaaseen väriin sen vastaväriä tai mustaa väriä. Sanonnat taitettu, murrettu ja varjostettu [väri] tarkoittavat kaikki lähes samaa asiaa.Samea väri on erittäin harmaapitoinen tai varjostettu valkopitoinen väri.Synkkä väri on mustapitoinen väri.Varjostettu väri on mustapitoinen väri.
Sulkapalloseuroja on listattu osoitteessa https://www.sulkapallo.fi/laji/seurat. Pohjois-Karjalassa toimivat ainakin Ilomantsin Sulka, Joen Sulka, Outokummun Verkkopalloseura sekä Polvijärven Vauhti.
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69...
Tässä scifi-kirjavinkkejä (kirjan nimissä linkki OUTI-verkkokirjastoon):
Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 -sarja
Anne Leinonen: Holtiton masiina
Magdalena Hai: Gigi ja Henry -trilogia (Kerjäläisprinsessa, Kellopelikuningas ja Susikuningatar)
Joe Schreiber: The Mandalorian -sarja (ilmestynyt osat Seikkailu alkaa ja Ulkokehän valtaajat)
Vuorosanat ovat Topeliuksen näytelmästä Myrsky ja Päivänpaiste, joka löytyy mm. Topeliuksen Lukemisia lapsille 1 -teoksesta vuodelta 1906, josta on näköispainos ainakin vuodelta 1982. Näytelmä löytyy myös teoksista Pieni aarreaitta 1 vuodelta 1991, koonnut Tuula Korolainen, sekä Inkeri Laurisen Kolmas lukukirjani vuodelta 1960.
Lyhyttavara-kustantamon verkkosivuja en onnistunut löytämään, mutta Lyhyttavara-nimisen Facebook-sivun kuvauksessa sanotaan seuraavaa: "Lyhyttavaroita ovat esimerkiksi neulat, napit, halvat korut ja laukut. Me julkaisemme runoutta." Instagramissa Lyhyttavara-nimistä tiliä pitää runoilija Karri Kokko, ja Outi Ojan artikkelissa Kun Pegasos ryhtyi käymään vieraissa (Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta, Helsingin yliopisto 2020) kerrotaan näin: "Karri Kokko’s Next Work (2009) puolestaan syntyi Kokon aloitteesta neljän muun kirjoittajan kirjoittamana. Teostaan varten Kokko etsi leikkimielisesti Lyhyttavaraliike-nimisessä runousblogissaan kirjoittajia seuraavalle kaunokirjalliselle teokselleen."
Vaikuttaa siis siltä,...
