Ennen kirjastojärjestelmämme päivitystä tämän vuoden alussa, ei todellakaan voinut varata kuin yhden kappaleen per kortti.
Nyt voimme helposti tehdä useampia varauksia samasta kirjasta, mutta edelleenkään emme voi taata, että kirjat saapuvat samaan aikaan.
Esim. luokalle varattavat kirjat saattavat tulla jopa kuukauden välein. (Toki näin käy joskus kirja per kortti varailussa)
Mukavaa olisi myös muistaa perua turhat varaukset, kun tarpeellinen määrä kirjoja on saatu.
Hoidan asianne järjestelmään.
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
Vaikka hakusanoilla "anarkia" ja "anarkismi" verkkokirjastoista jonkin verran lastenkirjallisuutta löytyykin, täytyy kyllä sanoa, että lastenkirjojen "anarkia" on lähinnä viatonta vallattomuutta - ei niinkään maailmankatsomuksellista poliittista anarkismia.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Käyttökelpoista teoreettista kirjallisuutta aiheesta löytyy kuitenkin jonkin verran varsinkin Lastenkirjainstituutin tutkimuskirjallisuuden joukosta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Hyvä yleisjohdatus politiikkaan lastenkirjoissa on Sulevi Riukulehdon, Anssi Halmesvirran ja Kari Pöntisen Politiikkaa lastenkirjoissa (SKS, 2001).
Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto joka kaikki jolla tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa voi käyttää. Tunnukset Celiaan saa kirjastosta. Löydät enemmän tietoa Celiasta ja liittymisestä tästä: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
Etsitty kirja lienee Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi, 1989). Se koostuu kolmesta seikkailusta: Dinosaurusten jalanjäljillä, Bussilla halki avaruuden ja Aikajunalla antiikin Roomaan.
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti...
Ehdotamme että kyselet asiasta (Espoon kirjastoihin liittyen) Sellon kirjaston esimieheltä Hans Swahnilta.
Hansin sähköpostiosoite on Hans.Swahn@espoo.fi
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Gaston-nimen merkityksestä ja taustasta ei ole tarjolla ehdottoman varmaa tietoa. Tavallisin tutkimistani painetuista ja verkkolähteistä löytämäni tulkinta on se, että se pohjautuu vanhaan germaaniseen nimeen, joka on johdettu 'vierasta' merkitsevästä sanasta Gast.
Tilastokeskuksen Vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen mukaan vuonna 2017 13 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista ilmoitti lukeneensa vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 1981 vastaavaa ilmoitti vielä joka kolmas vastaaja, eli kirjojen lukeminen on vähentynyt. Suosituinta lukeminen on 10–14-vuotiaiden keskuudessa ja yleensä naiset lukevat enemmän kuin miehet.
Voit tutustua tarkemmin näihin tilastoihin Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Suomalaisten lukuharrastusta edistetään esim. kouluissa ja kirjastoissa monin projektein. Osaan näistä voit tutustua mm. Lukukeskuksen sivuilla osoitteessa: https://lukukeskus.fi...
Yksimielistä vastausta tuskin löytyy, jos asiaa ryhdytään ratkomaan ideologioiden tai uskontojen näkökulmasta. Puhtaasti biologian ja evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen eliölaji ei ole sinänsä sen tarpeellisempi kuin mikään toinenkaan. Evoluutiolla ei ole tavoitteita tai päämääriä, se on vain nimitys järjestelmälle, joka näyttää ratkaisevan eliölajien menestymisen. Maapallo eli miljardeja vuosia siten, että ainoa elämä oli yksinkertaisten bakteerien ja muiden pieneliöiden elämää.
Voidaan siis turvallisesti sanoa, että Maapallo ei mitenkään tarvitse ihmistä biologisena lajina, kuten se ei tarvitse kimalaisia tai kaskelottajakaan. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää niin, ettei ihmisellä ja monilla eliöillä olisi kehittynyt suhdetta,...
Englanniksi löytyi lähteitä, joiden mukaan 'refrigerated transport' olisi alkanut 20/30-luvulla Amerikassa, ja käytetty ensimmäiseksi jäätelöautoissa n. vuonna 1925. Englanniksi termi pakasteautolle olisi siis todennäköisesti refrigerator truck.
Keksijä tosin on todennäköisesti Frederick McKinley Jones, joka sai patentin suunnittelemalleen liikuteltavalle, ilmalla viilentävälle laitteelle kuljetusautoja varten vuonna 1939.
Lähteet ovat siis hieman ristiriitaisia, niistä ei saa selville, kumpi pitää paikkansa. Kenties 20-luvun jäätelöautot käyttivät erilaista jäähdytysmekaniikkaa, jota ei lasketa kyseisen termin alle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Refrigerator_truck
https://www.brightworkresearch.com/fourthpartylogistics...
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien...
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
Vastauksen lopusta löytyy linkki artikkeliin, missä asiaa on pohdittu laajemminkin. Tiivistettynä: nimiasian käytänteet ovat vaihdelleet eri aikoina. 1970-luvulla suomen kielen lautakunta linjasi, että pohjoismaiset hallitsijat suomennettiin, kun taas muut hallitsijat saivat pitää alkuperäisen nimensä. Tätä ennen hallitsijoiden nimet oli pääsääntöisesti suomennettu. Näin ollen Juan Carlos on meilläkin Juan Carlos. Lisäksi vuonna 2002 lautakunta linjasi, että pohjoismaisia hallitsijoitakaan ei ole enää tarpeen kohdella erityisesti, vaan jatkossa heidätkin tunnetaan alkuperäisillä nimillään. Pitkään vallassa olleet, siis ennen näitä uusia linjauksia, ovat siis vielä suomennetuilla nimillä kuten Kaarle Kustaa.
https://hovikirjeenvaihtaja....
Murhien todistusaineistoa on edelleen olemassa ja DNA-analyysiä on niitä tutkittaessa käytettykin, esimerkiksi Bodomin murhien oikeudenkäyntien yhteydessä 2004-05. Ongelma lienee enemmänkin siinä, ettei murhien tapahtuma-aikaan potentiaalisista rikoksentekijöistä ollut olemassa DNA-rekisteriä, johon mahdollisia löydöksiä verrata: DNA-analyysistä tuli osa rikostutkinnan menetelmiä vasta 1980-luvulla.
Bodom-oikeudenkäyntiä varten englantilaisessa laboratoriossa tehdyissä DNA-tutkimuksissa pystyttiin esimerkiksi osoittamaan, ettei murhapaikalta löydetyn merkillisen tyynyliinan siemennestetahrojen DNA ollut Nils Gustafssonin eikä Seppo Boismanin. Tämä oli omiaan vahvistamaan epäilystä siitä, että paikalla oli ollut kolmas,...
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelun kautta löytyi vanha mainos, jossa kerrotaan, että sääteri- ja hermoöljy on ollut "luotettava lääke kaikkea kolotusta vastaan".
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/687421?term=Hermo…
Sun Tzulta löytyy yksi suomennettu teos nimeltään Sodankäynnin taito. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi voitte etsiä teoksen saatavuustiedot.
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
