HelMet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X Helsinki and slangi löytyy mm. seuraavia teoksia: Suomen kieli Helsingissä : huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta / Heikki Paunonen. Helsingin yliopisto, 1995. Tässä teoksessa käsitellään erityisesti Helsingin puhekielen taustaa ja historiaa.
Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi : helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta / Heikki Paunonen. Helsingin kaupunki, 1993.
Suomea ennen ja nyt : suomen kielen kehitys ja vaihtelu / Laila Lehikoinen. Finn Lectura, 1994.
Tässä poiminto Pitkänsillan väärällä puolella - verkkoteoksesta http://www.pitkasilta.hai.fi/kielilla/slangi.htm
Kielten runsaus synnytti omaleimaisen...
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Suomessa on arkeologisten löytöjen perusteella asunut jo 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua ihmisiä, jotka pitivät karjaeläimiä. Ei kuitenkaan vielä tiedetä millaisia nämä varhaiset nautaeläimet olivat. Tutkijat ovat arvelleet, että tuolloin nautoja olisi pidetty lähinnä niiden lihasvoiman, ei niinkään maidon ja lihan vuoksi. 2500-2000 eKr, eli vasarakirveskulttuurin aikakautena Etelä- ja Lounais-Suomessa lehmien ja ihmisten yhteiselämä muuttui. Maanviljely yleistyi ja osin myös vakiintui näillä alueilla ja näin lehmää alettiin hyödyntää myös sen tuottaman maidon ja lihan osalta. Tuon ajan lehmien ruokintatavoista ja muusta hoidosta ei kuitenkaan ole tarkkoja tietoja.
Lähde: Tervo, Mirja (Atena, 2004)
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
Hermann Hessen runosta Vaiheet (Stufen) on kaksi suomennosta. Anna-Maija Raittilan suomennos sisältyy teoksiin Lähteenkirkas hiljaisuus : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (1983, s. 40) ja Maailman runosydän ( 1998, s. 565). Elvi Sinervon suomennos sisältyy teokseen Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (1995, s. 232).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueellasi voit tarkistaa täältä.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Järjestys on seuraava:
Suomalainen tonttukirja 1979
Koiramäen talossa 1980
Joulupukki 1981
Koiramäen lapset kaupungissa 1982
Suuri urheilukirja 1983
Yökirja 1984
Hui kauhistus 1985
Riku, Roope ja Ringo. Kolme kokkia 1986
Riku, Roope ja Ringo. Värikäs päivä 1986
Riku, Roope ja Ringo lentävät kuuhun 1987
Riku, Roope ja Ringo televisiossa 1987
12 lahjaa joulupukille 1987
Hullunkurinen lintukirja 1987
Koiramäen talvi 1988
Kaikkien aikojen avaruuskirja 1989
Etusivun juttu 1990
Vampyyrivaarin tarinoita 1991
Koirien Kalevala 1992
Hurjan hauska autokirja 1993
Apua, merirosvoja 1994
Joulupukki ja noitarumpu 1995
Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset 1996
Kuningas Artturin ritarit 1997
Koiramäen joulukirkko 1997
Puhveli-Billin villi länsi 1998...
Muutamissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tosiaan käydä koiran kanssa, mutta Kallion kirjasto ei valitettavasti näihin kuulu. Esimerkkejä koirillekin sallituista kirjastoista ovat mm. Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto. Koirille sallittu -symbolin löydät Helmetistä kunkin kirjaston yhteystiedoista alimpana, kun klikkaat etusivun oranssista palkista auki kohdan kirjastot.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
Sekä eloton että elollinen aines muodostuvat atomeista ja vain niiden järjestäytymistapa määrittää sen kumpaa lajia kohde on. Siksi eron tekeminen voi joskus olla vaikeaa. Alla kuitenkin muutamia määritelmiä.
Elävä aines elää muutoksessa. Se syntyy, kasvaa, lisääntyy ja kuolee. Elollinen syntyy toisesta saman lajin yksilöstä. Jos taas ajatellaan elottomia mineraaleja niin ne pysyvät muuttumattomina ellei niitä käsitellä (esim. hajoteta tai kuummenneta).
Eloton tarkoittaa sellaista ympäristön kohdetta, joka ei koskaan ole elänyt. Elollinen sen sijaan on sellaista, joka elää tai on joskus elänyt.
Elolliset organismit reagoivat ympäristön muutoksiin (esim. lintujen syysmuutto), jonka avulla ne sopeutuvat ja pysyvät hengissä. Elottomilla...
Apua!Orkesterin muodostivat seuraavat muusikot:
Alanko, Ismo
Akimof, Liisa
Amberla, Tuula
Hakulinen, Jussi
Heinäsirkka
Holm, Kari
Järvenpää, Sakke
Koskela, Kisu
Kuosmanen, Saku
Laaksonen, Pepe
Leskinen, Juice
Loueranta, Ila
Lähteenmäki, Toni
Maijanen, Pave
Muhonen, Sallamaari
Mustajärvi, Pate
Mäki-Laurila, Side
Neumann
Nevalainen, Mikko
Oliver, Twiggy
Pelle Miljoona
Pellonpää, Matti
Popp, Outi
Ruusukallio, Sami
Salmirinne, Kepa
Siivonen, Harri
Soisalo, Saara
Sumén, Jimi
Syrjä, Aku
Syrjä, Martti
Syrjä, Pantse
Sytelä, Vesa
Tiikeri, Tiina
Tikanmäki, Anssi
Torvinen, Juha
Valtonen, Mato
Valtonen, Puntti
Varonen, Tumppi
On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa.
Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta.
Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
