Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999) mainitaan että Suomessa 1940-luvulla käyttöön tullut Anri on alkuperältään tuntematon naisennimi, mahdollisesti lyhentymä muista samantapaisista (esim. Anitra).
Anitra puolestaan on kirjallista alkuperää oleva nimi, jonka luojaksi katsotaan näytelmäkirjailija Henrik Ibsen. Hänen Peer Gynt-näytelmässään esiintyy arabialainen beduiinipäällikön tytär Anitra. Arabian kielestä tätä nimeä tai sen esikuvaa ei kuitenkaan löydy. Arvellaan että Ibsen on nimeä sorvatessaan ajatellut sen muunnokseksi Anitasta tai sen kantanimestä Anna, joka tarkoittaa armoa.
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Tässä muutamia usein kysyttyjä kirjoja:
Kari Kiianmaan kirjat, esim. Sata neuvoa ja vinkkiä parisuhteen päättyessä tai Hyvä ero, uusi elämä. Bruce Fisher: Jälleenrakennus: kun suhteesi päättyy. Saara Kinnunen: Kun tiet eroavat: elämää avioeron jälkeen (kristillinen näkökulma). Kirjaston tietokannasta asiasanalla avioero löytyy runsaasti aineistoa eri näkökulmista - myös kaunokirjallisuutta. Tässä palvelussa on aiemmin suositeltu kirjoja, jotka voimaannuttavat erotilanteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=385c21f9-8c6c-4e3….
Spekuloidahan aina voi, ja esimerkiksi Irwin-tuntija Ari Lahden toimittamassa Irwin : vuosikertakirjassa (Valkeakoski-media, 2006) arvellaan, että "laulajan elämä olisi jatkunut jos alkaneeseen sairauskohtaukseen oltaisiin saatu ajoissa apua". Edelleen kirja huomauttaa, että "venäläiset tulliviranomaiset eivät siinä asiassa toimillaan auttaneet", mutta ettei "terveydenhuollon koulutusta vailla olevilla kanssamatkustajillakaan voinut olla edellytyksiä nähdä heti tilanteen kehittymisen vakavuutta".
Irwin : vuosikertakirja tarjoaa mietittäväksi toisenkin vastausta vaille jäävän kysymyksen laulajan kuolemaan liittyen: "-- miksei Suomesta tilattu ambulanssia vaikkapa rajalle vastaan". Paljon enempää ei kirja spekuloi, toistaa...
Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.
Erja-nimeä pidetään Arjan ja Irjan muunnoksena. Irja puolestaan on Yrjön naispuolinen vastine. Erja-nimellä ei ole selvää sisällöllistä merkitystä. Nimi otettiin almanakkaan v. 1950. Eniten Erjoja nimettiin 1950- ja 1960-luvulla, minkä jälkeen nimen käyttö on hiipunut. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneiden keskuudessa Erja on erittäin harvinainen nimi.
Lähteet:
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, v. 2007).
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, v. 1978).
Ulla-Lena Lundbergin kirja Jää kertoo kuvitteellisesta saaristolaisyhteisöstä nimeltä Luodot. Tapahtumapaikassa on samoja piirteitä kuin Kökarin Hamnössä ja Ulla-Lena Lundbergin varhaislapsuuden maisemissa. Alueelle on jopa järjestetty patikointiretkiä http://www.visitaland.com/fi/tietoa/artikkelit?articleid=2942 .
Arkitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka perustuu sekä omiin välittömiin havaintoihin ja kokemuksiin että uskomuksiin, kulttuuriseen traditioon ja auktoriteeteilta perittyihin ajatuksiin. Tieteelliseen tietoon verrattuna sillä on selkeitä heikkouksia. Arkitiedon ja -ajattelun ongelmia ovat havaintojen epäluotettavuus ja valikoivuus, liiallinen yleistäminen, epäjohdonmukaisuus, logiikan puute, lyhytjänteisyys ja asioiden irrottaminen yhteyksistään. Tieteellisen tiedon kriteereitä puolestaan ovat pitävät perustelut ja avoimuus niiden kriittiselle tarkastelulle sekä se, että tieto on aina voimassa vain siihen asti, kunnes toisin todistetaan. Tieteellisen tiedon takeeksi ei siis riitä auktoriteetti tai perinne.
Arkitiedon ja tieteellisen tiedon...
Apua!Orkesterin muodostivat seuraavat muusikot:
Alanko, Ismo
Akimof, Liisa
Amberla, Tuula
Hakulinen, Jussi
Heinäsirkka
Holm, Kari
Järvenpää, Sakke
Koskela, Kisu
Kuosmanen, Saku
Laaksonen, Pepe
Leskinen, Juice
Loueranta, Ila
Lähteenmäki, Toni
Maijanen, Pave
Muhonen, Sallamaari
Mustajärvi, Pate
Mäki-Laurila, Side
Neumann
Nevalainen, Mikko
Oliver, Twiggy
Pelle Miljoona
Pellonpää, Matti
Popp, Outi
Ruusukallio, Sami
Salmirinne, Kepa
Siivonen, Harri
Soisalo, Saara
Sumén, Jimi
Syrjä, Aku
Syrjä, Martti
Syrjä, Pantse
Sytelä, Vesa
Tiikeri, Tiina
Tikanmäki, Anssi
Torvinen, Juha
Valtonen, Mato
Valtonen, Puntti
Varonen, Tumppi
Kysymyksessä mainittu suomalaisten naiskirjailijoiden eroottisten novellien kokoelma voisi olla Loputtomat hunnut : kokoelma eroottisia tekstejä (WSOY, 1988). Hieman vastaava käännöskokoelma saksalaisten naiskirjailijoiden eroottisia kirjoituksia on Missä yö päivää syleilee : eroottisia fantasioita ja tarinoita naisilta (Odessa, 1984).
Tässä pieni valikoima eroottiseksi luettavissa olevaa kirjallisuutta naisnäkökulmasta - olkoonkin, että kaikkia näitä ei ehkä voi aivan Anaïs Niniin rinnastaa:
Alanne, Outi, Neiti N:n tarina
Banerjee-Louhija, Nina, Flora : aikuisten satu
Blume, Judy, Pikku vaimo : romaani aikuisille
Colette, Chéri
Deforges, Régine, Lola
Despentes, Virginie, Kauniita asioita
Duras, Marguerite, Rakastaja
Hermann, Iselin C.,...
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Solja nimeä on esiintynyt Suomessa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Ilmeisesti nimi juontaa juurensa vanhasta Sääksmäen Rapolassa tunnetusta hämäläisestä paikannimestä Soljala. Soljaa on pidetty vanhana suomalaisena henkilönimenä. Oletetaan, että Solja on hämäläinen asu muinaissuomalaisesta miehennimestä Sotia. Paikannimenä Soljaa esiintyy asiakirjoissa monilla paikkakunnilla 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Hans Biedermannin "Suuri symbolikirja" kertoo ruusuristisymboliikan liittyvän renessanssin aikana syntyneen kristillis-esoteerisen Ruusuristiyhteisön historiaan. Ruusuristin tunnuskuvio on viisilehtinen ruusu ristin sisässä. Ruusuristin aatetta levitti kirjoituksillaan mm. saksalainen Johann Valentin Andrae (1586-1654) jonka omassa vaakunassa esiintyi myös ristin ja useiden ruusujen yhdistelmä.
Legendaarista hahmoa Christian Rosencreutzia (1378-1484) pidetään usein ruusuristiaatteen alkuperäisenä perustajana. Rosenkreutz -sukunimi tarkoittaa nimenomaan ruusuristiä. Historiantutkimuksessa pidetään kuitenkin epävarmana onko mainittua Christian Rosenkreutz -nimistä henkilöä koskaan elänyt historiassa. Hänestä on hyvin vähän luotettavaa tietoa...
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Meiltä Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyy yksi keltakantinen aapinen, jonka kannessa on kukko ja jonka ilmestymisaika sopisi antamiisi tietoihin. Kyseessä on Weilin+Göösin kustantama Aapinen, jonka tekijät ovat Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen ja Touko Voutilainen, kuvittaja on Kylli Koski. Tämän aapisen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1967. Aapisesta otettiin kaikkiaan seitsemän painosta, joista viimeinen vuonna 1973. Kannen kukko on tyylitelty puna-sini-vihreä-violetti väriltään ja sen piirtäjä on Alfons Eder. Muu kuvitus taas on tuttua Kylli-tätiä.
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Kysymys on laaja, sillä monet romaanit käsittelevät eri maiden kulttuureja, samoin elämänkerrat joihin "Ei hunginnolle tänään" on kirjastoissa luokiteltu.
Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta voi romaaneja etsiä kohdistamalla haku vain kaunokirjallisuuteen ja laittamalla asiasanaksi maanosan tai maan nimen. "Kulttuurierot" asiasanalla löytyy myös kirjoja eri maista. Romaaneja on tosin asiasanoitettu vasta vuosta 2000 lähtien. Haku tuo esiin kyllä muutakin kuin tosipohjaisia teoksia (esim. Afrikka Tarzan-sarjan).
Elämäkerrallisia kirjoja voi hakea laittamalla luokaksi 99 ja sitten joko maa tai maanosa asiasanaksi. Elämäkertojen kohdalla haku kohdistetaan tietokirjallisuuteen.
Turun kaupunginkirjastossa on juuri valmistunut...
Painetuista säädöskokoelmista löytyvät vanhat lait sellaisina kuin ne on aikanaan säädetty. Painettuihin säädöskokoelmiin voi tutustua mm. Eduskunnan kirjastossa http://www.eduskunta.fi/kirjasto
Asevelvollisuuslaki vuodelta 1922 löytyy vuoden 1922 Suomen asetuskokoelmasta numerolla 270.
