Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
Järjestys on seuraava:
Suomalainen tonttukirja 1979
Koiramäen talossa 1980
Joulupukki 1981
Koiramäen lapset kaupungissa 1982
Suuri urheilukirja 1983
Yökirja 1984
Hui kauhistus 1985
Riku, Roope ja Ringo. Kolme kokkia 1986
Riku, Roope ja Ringo. Värikäs päivä 1986
Riku, Roope ja Ringo lentävät kuuhun 1987
Riku, Roope ja Ringo televisiossa 1987
12 lahjaa joulupukille 1987
Hullunkurinen lintukirja 1987
Koiramäen talvi 1988
Kaikkien aikojen avaruuskirja 1989
Etusivun juttu 1990
Vampyyrivaarin tarinoita 1991
Koirien Kalevala 1992
Hurjan hauska autokirja 1993
Apua, merirosvoja 1994
Joulupukki ja noitarumpu 1995
Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset 1996
Kuningas Artturin ritarit 1997
Koiramäen joulukirkko 1997
Puhveli-Billin villi länsi 1998...
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Kyselemänne kappale on Pave Maijasen säveltämä ja sanoittama Ikävä.
Laulu löytyy ainakin näiltä hänen levyiltään: - Kuutamokeikka, - Kaikki nämä vuodet, - Lähtisitkö 28 suosituinta, ja levyltä Mestarit Areenalla. Levyjen saatavuustietoja esim. Espoossa voi tarkastaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi
Sopivia aiheeseen liittyviä runoja voi etsiä esim. seuraavista runokokoelmista.
Juntunen, Pauli: Sota on suruista tehty : runoja talvi- ja jatkosodasta (Karpalokirja 2011)
Jylhä, Yrjö: Kiirastuli (Otava 1941, useita painoksia)
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa (WSOY 1992)
Kupiainen, Unto: Sotarunot (Pellervo 1955)
Pessi, Tauno: Veteraanin muistoja (Eläkeliiton Satakunnan piiri, 1995)
Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (Kirjapaja 1990)
Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (WSOY 1999)
Mikäli tarkoitukseen sopivat laulunsanat, niitä löytyy kokoelmasta Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen mieskuoroliitto 2005).
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
Hevosenkenkä tuo hyvää onnea ja auttaa myös säilyttämään sitä, mutta vain ovensuuhun avoin pää ylöspäin käännettynä. Alaspäin ripustaminen sitä vastoin tietää onnen katoamista. Rautainen kenkä sisältää myös voimaa, joka voittaa pahan silmän. Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit (1997, s. 79)
On olemassa monia teorioita hevosenkengän symboliikan alkuperästä, miksi se suojelee pahoilta hengiltä ja tuo hyvää onnea.
Puolikuun tai kuunsirpin merkitys suojaavana symbolina, joka näkyy monesti egyptiläisessä ja islamilaisessa taiteessa, on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että hevosenkenkää on alettu pitää taikakaluna pahuutta ja epäonnea vastaan. Sakaroiden tulee osoittaa ylöspäin, jotta hevosenkenkä näyttää...
Värssy on käännös Hjalmar Procopén runon De bortgångna toisen säkeistön lopusta (teoksessa I sanden : dikter (Helsingfors 1915).
”De hafva gått men stå oss än så nära,
är tusen trådar binda oss vid dem,
och stegens återljud af våra kära
vi höra tydligt än I våra hem.”
Eino Leino on kääntänyt joitakin Hjalmar Procopén runoja suomeksi. mutta tämän runon tai runon osan kääntäjästä en löytänyt tietoja. I sanden -kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi. Runon alkuperäinen monikkomuoto on tässä käännöksessä muutettu yksiköksi, ilmeisesti jotta se sopisi paremmin muistovärssyksi.
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, se saattaa merkitä mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta.
Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-maija-nimen-merkitys
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-on-danyela-ja-maria?language_content_entity=sv
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Anne Saarikalle:...
Joharin ikkuna on saanut nimensä kahden psykologin, Joseph Luftin ja Harry Inghamin, etunimien mukaan. Joharin ikkuna otettiin ensimmäisen kerran käyttöön v. 1955. Seuraavassa useita linkkejä, jotka löytyvät hakemalla "Johari window" -termiä: http://www.knowmegame.com/Johari_Window/johari_window.html http://www.noogenesis.com/game_theory/johari/johari_window.html http://www.jim.org.my/ruangan/sudut-trekkers/khazanah/johari.htm http://www.augsburg.edu/education/edc210/johari.html http://sol.brunel.ac.uk/~jarvis/bola/communications/johari.html
Suomeksi Joharin ikkunasta löytyy tietoa osoitteesta http://www.im.tut.fi/viestinta/pages/johari.html
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Juha Honkalan Mytologian sanakirja (WSOY, 2000) määrittelee sanan Camelot seuraavasti: ”Arthurin tarinan päähenkilön hovi”. Arthurin tarinalla tässä puolestaan tarkoitetaan ”muinaiskelttiläistä tarua, joka kertoo brittien tarukuninkaasta Arthurista ja hänen ritareistaan.”
Sanalle ei välttämättä ole olemassa yksiselitteistä kuvainnollista merkitystä, mutta vastauksia voidaan hakea esimerkiksi siitä, millä tavalla Camelot on tarinoissa kuvattu. Kyseessähän on kuvitteellinen ja mahtava kuningaskunta, jota hallitsi oikeudenmukainen ja hyveellinen hallitsija.
Kirjassa Aikojen arvoitukset: vastauksia menneisyyden salaisuuksiin (Valitut Palat, 1987) mainitaan seuraavasti: ”Joidenkin mielestä Arthur ja hänen ritarinsa olivat sivilisaation...
Pierre Kartnerin säveltämän laulun "Käy Muumilaaksoon" nuotit löytyvät näistä nuottijulkaisuista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007
Suuri toivelaulukirja : Lastenlauluja. Music Finland, 2000
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin+Göös, 1997
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Music Finland, 1995
Sarmanto-Neuvonen, Eeva: Taikasoinnut. WSOY, 1995
Suuri toivelaulukirja. 10 . Suuri suomalainen kirjakerho, 1993
Lasten kultainen laulukirja. 1 .Fazer Musiikki, 1992
Nuottien saatavuus selviää Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Marttojen sivuilla on muutama vinkki:
https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki/kotikulmilla/pelit-ja-leik…
Maija Baricin kirjassa Tohelon ja Torvelon pääsiäinen on leikkejä, lauluja ja loruja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1153314
Pääsiäistietoutta, loruja ja puuhaa löytyy lisäksi kirjoista:
Juvonen, Virpi: Laskiaisesta luttuun
Lasten pääsiäiskirja
Juvonen, Riikka: Pääsiäisen salaisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1833435
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1330961
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1325103
Derek Landyn Keplo Leutokalma -sarjan viisi ensimmäistä osaa julkaisseelta kustannusosakeyhtyiö Tammelta kerrottiin, että sarjaan ei valitettavasti ole tulossa suomeksi jatkoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Tammi
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls)
Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032.
Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit…...
5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
Martin on lyhentymä Martinuksesta, joka latinan kielessä merkitsee sodanjumala Marsille kuuluvaa, sotaisaa. Nimellä on tunnettu useita katolisen kirkon pyhimyksiä, joista ehkä kuuluisin on ranskalaisen Toursin kaupungin piispa, köyhien ja kerjäläisten ystävä Martinus (k. 397). Suomalainen muoto Martinuksesta on Martti. Muodossa Martin nimi löytyy useista kielistä mm. Suomen ruotsalaisesta almanakasta (10.11.)
Oskari-nimi on peräisin muinaisgermaanisista sanoista ans (jumaluus) ja gar (keihäs) (=Jumalan keihäs). Nimen latinalainen muoto Ansgarius, frankilainen Ansgar ja muinaisenglantilainen nimi Osgar muuntuivat Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta myöhemmin tuli Oskar. Suomen almanakassa nimen muoto Oskari on ollut vuodesta 1919.
Lähteet:...
Suomeksi Cat's in the cradlen on esittänyt lauluduo Mika ja Turkka Mali albumilla Näin käy haaveiden, joka ilmestyi vuonna 1992. Kappaleen suomalainen nimi on Kissat kehdossa.
Lähde: Yleisradion äänitetietokanta Fono
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=cats+in+the+cradle&id=b7f7c1…
Ugly Kid Joe ei ole kappaleen alkuperäinen esittäjä. Laulaja-lauluntekijä Harry Chapin julkaisi kappaleensa "Cats in the Cradle" vuonna 1974 albumillaan "Verities and Balderdash".
Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cat's_in_the_Cradle
http://en.wikipedia.org/wiki/Verities_%26_Balderdash
