Kysymyksessä on unkarilainen runoilija ja poliitikko Mihaly Vaci (1924-1970). Fennican, Suomen kansallisbibliografian, mukaan häneltä on ilmestynyt suomeksi yksi teos, joka on:
Sade hiekkaan, toim. ja suom. Anna-Maija Raittila
Herättäjä-yhdistys 1989 (Gummerus). Maailman suurimmassa bibliografisessa tietokannassa (WorldCat)ei esiinny yhtään englanninkielistä teosta Mihail Vacilta. Myöskään haku avoimen netin puolelta usealla hakukoneella ei anna vihjettä siitä, että Vacin tuotantoa olisi käännetty englanniksi. Hungarian Bookstoren sivuilta osoitteesta http://www.hungarianbookstore.com/vacimihaly.htmsi voi lukea lyhyen kuvailun hänen tuotannostaan.
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Rauha on 1850-luvulla käyttöön tullut suomalaisuusaatteen synnyttämä nimi. Almanakassa se on ollut 29.12. vuodesta 1908. Sitä on käytetty Salomonin ja Fredrikin suomalaisena vastineena. Miehennimenä on joskus esiintynyt myös Rauho. H.A. Reinholm mainitsi Rauhan nimiehdokasluettelossaan 1879. Nimi oli varsin suosittu naisennimi etenkin 1900-1930-luvuilla. Nimi voi ilmaista lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Lisää etunimistä: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
1) Suomen kansallisbibliografia (Fennica) ei tunne julkaisua, johon sopisivat tuntomerkit Isokyrö ja maanviljelys. - 2) Maakunta-arkistojen yleisluettelo IV (1994), jossa selostetaan Jyväskylän ja Vaasan maakunta-arkistojen aineistot, mainitsee sivulla 137- maatalousoppilaitokset. Niitä ovat Etelä-Pohjanmaan tietopuolinen karjanhoitokoulu, Ilmajoki, (aineistoa vuosilta 1911-1945); Keski-Pohjanmaan karjatalouskoulu, Kannus, (1922-1985); Keski-Pohjanmaan maamieskoulu, Kannus (1920-1944)sekä Korsholms lantmannaskola (1858-1950). Näistä vain Korsholman ruotsinkielinen on ollut toiminnassa vuonna 1902, ja arkistoluettelon mukaan aineistoon kuuluu oppilasmatrikkeli vuosilta 1859-1950. - 3) Vanha tietosanakirja mainitsee Isonkyrön...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on satoja espanjankielisiä lastenkirjoja. Espanjakielistä Aku Ankkaa tai Mikki Hiirtä kokoelmista ei kuitenkaan löydy.
Voit etsiä espanjankielistä lastenkirjallisuutta Helmet-haulla vaikkapa näin. Kirjoita Helmetin aineistohakuun esimerkiksi hakusanat lastenkirjallisuus kuvakirjat. Jos jätät kuvakirjat-sanan pois, saat tulokseen myös vähän enemmän tekstiä sisältäviä lastenkirjoja. Rajaa sitten hakutulos tulossivun vasemmassa laidassa olevalla kielirajoittimella espanjankielisiin teoksiin. Voit tilata kirjoja omaan lähikirjastoosi. Varaaminen on maksutonta.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoista eniten lastenkirjoja espanjaksi on Pasilan, Rikhardinkadun, Itäkeskuksen ja Kallion kirjastoissa. Sinun...
Kun ihminen oppii uusia asioita tai viestii muiden kanssa hän usein hyödyntää sitä, että jokin aisteista on vahvempi kuin muut. Puhutaan visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisesti oppivista ihmisistä. Eri lähteiden mukaan näköaistin kautta oppiminen lienee yleisintä, auditiivinen ja kinesteettinen oppijatyyppi ovat hiukan harvinaisempia.
Ei löytynyt tietoa niiden ihmisten määrästä, joilta jonkin aistikanavan käyttö puuttuisi kokonaan.
Eri aistien kautta oppimisen tavoista löytyy tietoa ja mahdollisuuksia testata aistimistapojaan mm. näiden linkkien kautta:
http://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/Members/lrl/TIES461/Oppiminen/
http://www.arfcon.fi/aiku/index.php?option=...
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Kyseinen pätkä on Kalevalan kahdeksannesta runosta, jossa Väinämöinen tapaa Pohjan neidon ja koettaa houkutella tätä vaimokseen Kalevalaan. Neito ei kuitenkaan tahdo suostua, vaan määrää Väinämöiselle kolme mahdotonta tehtävää, joista munan solmuun vetäminen solmun tuntumatta on yksi. Kaksi ensimmäistä tehtävää Väinämöinen yllättäen kykenee suorittamaan, mutta kolmannessa hän kohtaa suurempia vaikeuksia. Koko runon selityksineen voi lukea Suomalaisen kirjallisuuden Seuran sivuilta http://nebu.finlit.fi/kalevala/.
Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia Kalevala-kirjoja pääsee selaamaan esim. Turun kaupunginkirjaston sivujen kautta osoitteesta https://vaski.finna.fi/. Asiasanana kannattaa käyttää yksinkertaisesti Kalevala.
Käytetyimpiä...
Sanonnan alkuperää ei löytynyt kirjoista tai verkosta. Vanhoja sanomalehtiä tutkimalla ilmeni, että "valoa kansalle" -ilmaisua on käytetty runsas satakunta vuotta sitten mm. kansansivistystyön ja lähetystyön yhteydessä, mutta jo 1900-luvun alussa myös humoristisesti viittaamaan konkreettiseen katu- tai muuhun valaistukseen.
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
Kirjastokortin saa heti, jos olet aikuinen ja sinulla on kuvallinen henkilökortti mukanasi.
Jos olet alle 15-vuotias, joudut hankkimaan takaajan allekirjoituksen ja tiedot kaavakkeeseen, jonka saat
kirjastosta.(Takaajan tulee olla täysi-ikäinen .)
Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).
Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)
- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Voisiko kyseessä olla Kaarlo Sarkian runo Äestäjäpoika. Runo kertoo peltoa äestävästä pojasta ja hevosparista nimeltään Rusko ja Valko.
Runossa on kuusi säkeistöä. Runon löysin Ritva Haavikon toimittamasta kirjasta Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa ( WSOY, 2003).
Kalevalaisen runokielen seuran sivuila löytyi myös runo Mainio suomenhevonen.
http://www.karuse.info/index.php?option=com_content&view=article&id=283…
Nimillä ei yhdessä ole mitään erityismerkitystä, joten selostan nimistä yksitellen.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Sofia” on kreikkalaisperäinen nimi, joka perustuu kreikan ’viisautta’ merkitsevään sanaan ”sopheia”. Nimi on ollut kolmella varhaiskristillisellä pyhimyksellä. Suomalaisessa almanakassa nimi on esiintynyt 1700-luvun alusta asti, välillä muodossa ”Sophia”. 1700-luvun loppupuolella nimen suosio lisääntyi Suomessa, luultavasti Kustaa III:n puolison Sofia Magdalenan vaikutuksesta. Sen suosion suurimmat huippukohdat olivat 1900-luvun alussa ja lopussa. 2000-luvulla ”Sofia” pysynyt suosittuna etunimenä ja ollut vuonna 2005 jopa 13. suosituin tytönnimi. Nimestä on olemassa myös suomalainen...
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kultainen nuoruus (säv. Kullervo Linna, san. Kullervo) löytyy kokoelmasta Suuri toivelaulukirja 1 (uusin painos F-Musiikki 2004). Perhoselle (säv. & san. Vesa Alare) on nuottikokoelmassa Vanhaa tanssimusiikkia (Fazer 1981). Tää päivä - hääpäivä (säv. & san. Seppo Jokinen) on Souvareiden nuottikirjassa Suosituimmat nuotteina 2 (Tatsia Musiikki 1996). Rauman kaupunginkirjastossa on lainattavana Suuri toivelaulukirja 1.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
