Metsä vastaa -palvelussa, joka tarjoaa tietopalveluja metsänhoidosta ja -käytöstä, on vastattu tämän alan kysymykseen. http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docId=1131
Tässä muutamia usein kysyttyjä kirjoja:
Kari Kiianmaan kirjat, esim. Sata neuvoa ja vinkkiä parisuhteen päättyessä tai Hyvä ero, uusi elämä. Bruce Fisher: Jälleenrakennus: kun suhteesi päättyy. Saara Kinnunen: Kun tiet eroavat: elämää avioeron jälkeen (kristillinen näkökulma). Kirjaston tietokannasta asiasanalla avioero löytyy runsaasti aineistoa eri näkökulmista - myös kaunokirjallisuutta. Tässä palvelussa on aiemmin suositeltu kirjoja, jotka voimaannuttavat erotilanteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=385c21f9-8c6c-4e3….
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Tahtoisin, tahtoisin -valssi on Tuure Kilpeläisen oma sanoitus ja sävellys. Se on Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaani -yhtyeen Afrikan tähti -levyltä vuodelta 2012. Hän esittää sen levyllä duettona laulaja Yonan kanssa.
https://finna.fi
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Juna on kätevin tapa päästä lentokentältä Amsterdamin keskustaan. Saat tietoa kulkuyhteyksistä Schipholin sivulta http://www.schiphol.nl/
Valitse yläkulmasta english > Schipol airport information > Accessibilty & transport > public transport, by train. Täältä näet junan lisäksi myös muut vaihtoehdot. Suomenkielistä tietoa Amsterdamin julkisesta liikenteestä löytyy Suomen Matkatoimiston sivulta
http://www.smt.fi/taskuoppaat/taskuopas_amsterdam.shtml
Tarkemmat aikataulutiedot ovat Amsterdamin kaupungin sivulla http://www.amsterdam.nl/ , kohta Verkeer en vervoer: openbaar vervoer, englanninkielisessä sivustossa kohdassa Visiting&exploring, Getting around.
Julkisen liikenteen aikataulut löytyvät täältä,
http://www.gvb.nl/Pages...
Tekstistä päätellen laulu on Emmanuelle-elokuvan tunnussävelmä, alkup. nimeltään Emmanuelle, suom. nimeltään Rakkaus jää (säv. P. Bachelet, H.Roy, H. Blaikley, suom. san. R. Reiman). En kylläkään muista sitä Heinosen laulamana vaan Anneli Pasasen, löytyy ainakin Pasasen levyltä CBS-klassikot. Teksti on muistaakseni näin: Rakkaus jää/ jäljelle vain/ muu häviää/ maailmastain/ rakkaus jää/ muu pysy ei/ rakkaus jäi/ hän jäänyt ei./ Olimme niin erilaiset silti kuitenkin/ pian sen mä ymmärsin/ itse olin yö ja hän kuin päivä valoisin/ erosimme tietenkin. Suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät Emmanuelle-nimisenä mm. Suuri toivelaulukirja 14:sta.
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään....
Maapallon väkiluku lisääntyi melko maltillisesti vuoteen 1750 asti. 1800-luvun alkuun mennessä maailman väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tähän saakka suuri kuolleisuus tasoitti väestön kasvua. Elinajanodote oli matala ja kuolleisuusluvut suuret. Väestöä verotti mm. epidemiat, huono ravitsemus, nälänhätä, epähygieeniset elinolot ja yleinen köyhyys.
Myös Kiinassa väestö väheni n. vuosien 1200-1393 aikana jopa puolella. Syynä olivat mm. mongolien invaasio ja rutto. Ming-kaudella 1368-1644 Kiina sen sijaan kukoisti ja väestö alkoi kasvaa. Vuosina 1749-1811 väestönkasvu kiihtyi Kiinassakin entisestään.
Katso esim. http://afe.easia.columbia.edu/special/china_1950_population.htm
Kysymyksesi on varsin laaja. Lisätietoa saat alla olevista...
Kirjaston taiteilijamatrikkeleista tai muista hakuteoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa taiteilijasta. Ainakin Taide Salmela -galleria esittelee joitakin hänen töitään sivuillaan:
http://www.taidesalmela.fi/taide/art_raatikainen_orvo.shtml
Suomessa hälytysäänen käytöstä ei ole määräyksiä, kuljettaja voi vaihdella äänenkäyttöä. Äänen tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista. Hälytysajossa voi olla käyttämättä ääniä, mikäli tilanne sen sallii. Ilman hälytysvaloja hälytysajoa ei pelastustoimessa tehdä. https://www.palokuntaan.fi/tieliikennelaki
Suomi turvassa 100 vuotta: Ajoneuvot suomalaisten turvana -teoksessa mainitaan, että esimerkiksi poliisiautoihin asennettiin ensimmäiset varsinaiset hälytyssireenit vasta 1940-luvulla. Hälytyslaitteet yleistyivät poliisin ajoneuvoissa vasta 1960-luvun loppupuolella.
Tarkkojakin tietoja eri vuosikymmenten hälytysajoneuvoista löytyy, mutta valitettavasti hälytysäänistä ei ole mainintaa. Alla...
Mikäli tarkoitat savuketta ja sikaria, erona on ainakin rakenne: sikari valmistetaan ainoastaan tupakanlehtiä käärimällä eli myös kääreenä on lehti, kun taas savukkeessa kääreenä on paperi. Lisäksi savukkeessa on yleensä suodatin eli filtteri.
Lähteet:
Sikari: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikari
Savuke: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savuke
Riippuu sivubisneksesi laadusta ja siitä saamistasi tuloista, tarvitseeko sinun yksityishenkilönä maksaa veroa. Mikäli esimerkiksi valmistat tuotteita ja tavaroita, joita myyt, olet velvollinen maksamaan veroa. Mikäli työsi on palveluita, on verotus monimutkaisemmin tulkittava, koska se riippuu siitä, oletko työsuhteessa vai maksetaanko sinulle työkorvaus. Silloin maksajakin haluaa yleensä saada laskun ostamastaan palvelusta. Alla on sivustoja, joilta löydät kootusti tietoa myynnistä ja laskutuksesta yksityishenkilönä. Mikäli toimintasi on jatkuvaa, kannattaa harkita toiminimen perustamista.
Lisätietoja
Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48423/talkoo--…...
Norjanmunkin nimi tulee siitä, että kyseisiä munkkeja leivotaan perinteisesti Norjassa. Norjanmunkit eroavat tavallisista suomalaisista munkeista mm. siten, että niiden taikinaan tulee piimää, ne paistetaan erityisellä munkkipannulla ja niitä ei pyöritellä sokerissa.
Norjaksi norjanmunkit ovat yksinkertaisesti "munker". Tanskassa niiden nimitys on "æbleskiver".
Wikipediassa kerrotaan norjanmunkeista englanniksi ja norjaksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%86bleskiver
https://no.wikipedia.org/wiki/Munker_(bakverk)
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
HelMet-haulla espanjankielisiä lastenkirjoja voi hakea useammalla tavalla, esimerkiksi näin: Kirjoita perushakuun (HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaan laatikkoon) hakusana "lastenkirjallisuus" tai "kuvakirjat" ja rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen ja aineiston mukaan.
Voit myös kokeilla tarkennettua hakua. Hakulomake aukeaa HelMet-perushaun alapuolella olevasta linkistä. Kirjoita hakusanaksi esimerkiksi "kaunokirjallisuus", valitse aineistolajiksi "kirja", kokoelmaksi "lasten kokoelma" ja kieleksi "espanja". Jos lisäät hakuoperaattorilla JA hakusanan "kuvakirjat", saat listan hiukan helpompilukuisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
