Oikea järjestys on:
- Roseanna
- Mies joka hävisi savuna ilmaan
- Mies parvekkeella
- Bussimurha
- Kadonnut paloauto
- Missä viipyy poliisi
- Komisario Beck tähtäimessä
- Suljettu huone
- Poliisimurha
- Terroristit
Löydät oikean järjestyksen myös Helmet-haun kautta, jos haet sarjan nimen "Romaani rikoksesta" avulla. Tosin tällöin haku antaa tulokseksi vain vuonna 1981 ilmestyneitä niteitä.
Yleensä luettelointitietoihin merkitään kirjasarjan numero vain jos se on mainittu kirjan nimiösivulla.
Transmiehet voivat harrastaa ja harrastavatkin seksiä siinä missä kuka tahansa muukin. Transsukupuolisten ihmisten seksuaalisuutta saattaa joskus rajoittaa esimerkiksi kehodysforia, eli vierauden tunne tai inho omaa kehoa kohtaan.
Kommunikaatio partnerin kanssa on aina oleellinen osa seksiä. Transihmisillä kommunikaatio on tärkeää myös siksi, että kumppanin on tärkeää tietää, kuinka transhenkilön kehoa tulee koskea ja mitä sanoja siitä halutaan käytettävän. Hormonit ja kirurgiset toimenpiteet saattavat paitsi muuttaa käsitystä omasta kehosta ja erogeenisista alueista myös vaikuttaa seksuaaliseen haluun.
Joillekin transmiehille tehdään genitaalikirurgisia toimenpiteitä. Tällöin yleensä ensin...
Antti Tuurilla ei näytä olevan varsinaisia kotisivuja, mutta tietoa hänestä löydät esimerkiksi kustantajan sivuilta http://www.otava.fi/ sekä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta, jonka löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ Kirjailijatietokanta aukeaa sattumanvaraisesti jonkun kirjailijan kohdalta, mutta valitse yläpalkista haluamasi kirjailija.
Muita nettisivuja ovat esim.
http://www.yle.fi/a2/punainen/arkisto/2000/puna160200.html
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm
Tuurin lapsuudestakaan ei juuri tietoja löydy, mutta Sinun kannattaa tutustua teoksiin Miten kirjani ovat syntyneet 3 (WSOY, 1991), Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000), Muodotonta menoa - kirjoituksia nykykirjallisuudesta (WSOY, 1997), Pekka...
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyvissä katamaraaneja käsittelevissä kirjoissa näyttää olevan vain vähän katamaraanien rakentamisohjeita ja piirustuksia. Derek Kelsallin kirjaan Catamaran Sailing (1992) sisältyy luku kotitekoisista katamaraaneista ja Brian Phippsin The Catamaran Bookista (1989) löytyy katamaraanin kokoamisohjeita. Lisäksi aiheesta löytyy lehtiartikkeleita mm. seuraavista lehdistä: - Monirunkovene 2/1992 ("Zeeman-vene maailmanympäripurjehdusta varten", ss. 20 - 21)
- Monirunkovene 4/1992 ("Lisää vauhtia kevytkatamaraaniin spinnun avulla", ss. 20 - 23)
- Monirunkovene 1/2001 ("Kateelliset jättäkööt lukematta, mutta teinpähän kuitenkin halvalla hyvän veneen", ss. 10 - 11)
- Tekniikan maailma 5/1984 ("Kesää odoteltaessa...
Hilma, Helma on saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma, Wilhelmine 'altis, suojelijatar', Helmgund 'kypäräniekka taistelijatar' tai muusta sanan helm kypärä, suoja' sisältävästä nimestä. Hilma kuuluu meillä Ossianin lauluista saatuihin ns. topeliaanisiin nimiin.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi kirjasta Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Ruotsalaisen Albert W Carlssonin Stora namnboken -kirjan mukaan Filippa on Filipin sisarnimi ja merkitsee hevosten ystävää. Erik Pommerilaisen kuningatar-puoliso Filippa oli Englannin kuninkaan Henrik IV: n tytär ja oli vain 13 vuotta vanha mennessään naimisiin Eerikin kanssa vuonna 1406. Vuodesta 1901 lähtien nimi on ollut almanakassa. Nimipäivää vietetään 8.3. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4 (Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja (1999). Filippa-nimisiä on Ruotsissa noin 300 ja Suomessa 35.(Väestörekisterikeskus).
Tuula nimi on otettu käyttöön 1900-luvun vaihteessa. ”Tuula” sana nimeksi on mahdollisesti otettu käyttöön Larin-Kyöstin sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Tuula-nimi kuuluu nimiryhmään Tuuli, Tuulikki, Tuulia.
Nmistä löytyy lisätietoa esim. Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite
Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa.
Karjalan maa, 07.07.1982
Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat:
KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA
Kirja, kieli: suomi, 1987
Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta...
Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista.
Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin...
Koirien nimipäiväkirjoja löytyy kirjastoista Liisa Kokon toimittama Koiran nimipäiväkalenteri (1995 ja 1996) sekä Koirien nimipäiväkirja : Bella, Niksu vai Romeo?, jonka ovat toimittaneet Minna Saarelma, Marianne Blomqvist ja Leena Kilpi. Kissojen nimiä löytyy teoksesta Kissojen nimipäiväkirja : Viiru, Nöpö vai Kassinen? (toim. Saarelma, Minna ; Blomqvist, Marianne).
Karjalaisen nuorisoliiton sivuilta löytyy vähän tietoa sekä leikin alkuperästä että tekstin käännöksistä. Hura hura häitä on Suomen levinnein laululeikki, joka kuuluu porttileikkien ryhmään. Porttileikkejä on leikitty kaikkialla Suomessa. Porttileikki Bro bro bröllop on saapunut Ruotsista ja se on saanut Suomessa monia eri käännöksiä. Se tunnetaan mm. nimillä Hura hura heijaa, Hura hura häitä, Huuda huuda häitä, Bro bro brella ja Rump rump rellaa. Hura hura heijaan sanat ovat Lavansaarelta ja lähteenä on käytetty Karjalaisen nuorisoliiton Hiiren virs, katin tarina -julkaisua.
Hura hura häitä, kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta. Mitä varten sotamies on parempi kuin herra?
Se...
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta...
Slaavilainen ruokakulttuuri kattaa useamman valtion ruokakulttuurin, mm. Venäjä, Ukraina, Bulgaria, Puola ja Tsekki.
Hyvät artikkelit näiden alueiden ruokakulttuurista löytyvät kirjoista Kultainen keittokirja (osat 3 ja 4) ja Culinaria: European specialties: Vol 1.
Myös seuraavista kirjoista aiheesta löytyy tietoa, vaikka useimmat pääasiassa sisältävät ruokaohjeita. (eniten kirjallisuutta näyttää löytyvän Venäjän ruokakulttuurista):
Lindström, Juhani: Venäläinen keittiö: Jäämereltä Kaukasiaan
Lehmusoksa, Risto: Venäjän keittiö
Salamaa, Elsa: Gulassista haaremin herkkuun
Lehtiartikkeleita:
Saine, Helena: Venäjä (Kodin kuvalehti 1999; 8, s. 143-144, sarja: Maailma lautasella)
Venäläinen ruokaperinne yllättää (Ortodoksinen kulttuuri 1995; 6...
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Nimi Dani on lyhennys Danielista, kuten myös nimet Danny ja Dan. Daniel oli yksi Vanhan testamentin neljästä suuresta profeetasta. Daniel on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on tuomarini". Katolisesa kirkossa on useita tämännimisiä pyhimyksiä. Danielin nimipäivää vietetään suomalaisen kalenterin mukaan Tanelin ja Tatun päivänä 11.joulukuuta.
Lähde
Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja (WSOY, 2001)
Kadun- ja paikannimet ovat aina syntyneet tarpeen mukaan vähitellen paikanmäärityksen helpottamiseksi ja ympäristön jäsentämiseksi.
Asiakirjojen perusteella esimerkiksi Turussa on ollut 1300-luvulla vain muutama kymmenen kadunnimeä, kun 1700-luvun lopulla kadunnimiä tiedetään olleen jo toista sataa. Alueeltaan paljon laajemmassa Nyky-Turussa on noin 5 000 kaavanimeä.
Kadunnimet voivat myös muuttua tarpeen mukaan. Siitä kertoo hyvin Helsingin Mannerheimintien nimen historia. 1600-luvulla katua tai silloista maantietä kutsuttiin Töölöntieksi, Espoon maantieksi ja Turun maantieksi, kunnes se erinäisten vaiheiden kautta vuonna 1942 sai nykyisen nimensä.
Kadunnimiä on tutkittu paljon, mutta tiettävästi niitä ei ole tilastoitu lyhyyden tai...
Valtteri-nimi on suomenkielinen vastine Valter-nimelle. Saksalainen Walther-nimi on 'valtias', 'ohjaaja', 'joukon johtaja'. Nimi on ollut ainakin 900-luvulta lähtien ja sen suosio nousi kansallisromantiikan myötä. Suomessa Valtteri-nimi yleistyi 1970-luvulta alkaen.
Aleksanteri-nimen lähteenä on kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Ruots. Alexander, Alex yleistyi meillä Venäjän vallan aikana, jolloin oli kolme Aleksanteri -nimistä keisaria. Almanakassa nimi oli meillä jo vuodesta 1708 lähtien.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia...
Nimeä Pääkkö esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Nimen pohjana lienee Pääkkösten asuman talon nimi.
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoa 1500-luvulta alkaen ja että henkilö Viljo Nissilä on katsonut osaan Pääkkö-nimistä sisältyvän "itsepäistä, omavaltaista", merkitsevän pääkkö-sanan.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyy tilastotiedot sukunimistäkin http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
