Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Kyllä voi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saat esittämällä kirjaston hyväksymän valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteesi. Kotiosoitteen on oltava Suomessa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai muun täysi-ikäisen takaajan suostumuksella. Lainauskiellossa olevaa kirjaston asiakasta ei hyväksytä takaajaksi.
Lisätietoja: http://www.helmet.fi -> Ohjeita -> Käyttösäännöt tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://finna.fi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php , ainoastaan saksan kielinen...
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Tässä osia useista vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraava linkki:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
Englanninkielisessä linkissä Pasi-nimeä ei löydy. Mutta Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Pasi on suomalainen asu nimestä Basilius, saksassa nimi on muodossa Basil, jolla...
Katsopa Monikulttuurisen kirjaston MaailmaInfon linkkejä osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Sieltä löytyvät maat aakkosittain. Sekä väestö- että taloustietoja löytyy mm. World Factbookista:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html Iso-Britannian ja Suomen välisestä kaupasta on tietoja Britannian suurlähetystön sivulla, http://www.ukembassy.fi/ Trade with Britain -otsikon alla.
Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Salmiakkia eli ammoniumkloridia on ilmeisesti käytetty jo muinaisessa Kreikassa. Salmiakkimakeisessa ammoniumkloridia on yhdistetty lakritsiin. Sitä ei tiedetä, kuka ensimmäisenä keksi yhdistää nämä aineet toisiinsa.
Lisää aiheesta voit lukea Jukka Annalan kirjasta Salmiakki (2001).
Tässä on otteita kirjoista, joissa kerrotaan mm. nuorten naisten pukeutumisesta ja idoleista 50-luvulla:
”Hame oli yleensä kellohame jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat. Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita. Kampauksina oli poninhäntä, vähän vanhemmilla korkeaksi tupeerattu pörrö. Kokonaisuuden kruunasi sifonkihuivi kaulassa.”
Lähde: Arja-Liisa Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
”Marilyn Monroe, Sophie Loren ja Brigitte Bardot olivat koko läntisen maailman idoleita. –- Vartalon kurvikkuutta korostettiin piukoilla leningeillä ja neuleilla. –- Bardot pukeutui paksuihin, mustiin neuleisiin ja keveisiin, vartalonmyötäisiin leninkeihin, joiden kuviona oli esimerkiksi...
Teoksen Businessetiketti (s. 13)mukaan miehet ottavat hansikkaan pois kätellessään. Nuorempi nainen ottaa hansikkaan pois kädestään, mikäli vanhempi "daami" on riisunut hansikkaan.
Polyteekkareiden kokoamat ohjeet sivulla http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=10429 ovat seuraavat: "Miehillä hansikassääntö on, että jos molemmilla kättelijöillä on hansikkaat, niitä voi pitää kädessä, mutta muuten oikea käsi pidetään paljaana. Nainen saa kätellä hansikkaat kädessä. Naisen hansikkaan erikoisuus on myös se, että sen päällä saa pitää korukelloa ja rannekorua. Kukaan ei syö hansikkaat kädessä"
Kotilieden arkiston mukaan tytöt pitävät hansikkaat kädessään tervehtiessään. Tässä linkki arkistoon http://www.kotiliesi.fi/vanhat-ajat/arkisto/2008/2/3/...
Nimeä Pääkkö esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Nimen pohjana lienee Pääkkösten asuman talon nimi.
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoa 1500-luvulta alkaen ja että henkilö Viljo Nissilä on katsonut osaan Pääkkö-nimistä sisältyvän "itsepäistä, omavaltaista", merkitsevän pääkkö-sanan.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyy tilastotiedot sukunimistäkin http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Sukunimi Taskinen on todennäköisesti lähtöisin Laatokan Karjalasta ja levinnyt sieltä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Pohjanlahden perukoille asti. Nimeen sisältyvä taski saattaa olla lyhennelmä miehen nimestä Ostaski (Venäjällä Ostas(sh)ko. Taski -sanalle ei löydy selitystä ainakaan Karjalan kielen sanakirjasta. Lisää tietoja voi hakea mm. Väestörekisterikeskuksen sivuilta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
ja osoitteesta www.genealogia.fi/nimet/nimi36acs.htm
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: sukunimet (Uud. laitos) Helsinki, 2000 Uusi suomalainen nimikirja, Helsinki, 1988
Voisit tutustua kirjaan Rakkauden lahja : piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta, Kirjapaja 2008. Alla suora lainaus kirjan sivulta 94:
"Raamatussa ei oteta suoraan kantaa raskauden keskeyttämiseen. Kristillinen kirkko on kuitenkin alusta lähtien puhunut syntymättömän elämän suojelemisen puolesta. Tämä vakaumus pohjautuu yleiseen velvollisuuteen suojella kaikkea elämää. Raamatussa puhutaan kunnioittavasti kohdussa sikiävästä ihmiselämästä (Ps. 139:13; Jes. 44:2; Luuk. 1:15, 41; Gal. 1:15). Myös Hippokrateen lääkärinvalassa ja YK:n lastenoikeuksien julistuksessa tunnustetaan syntymättömän sikiön oikeus elämään ja huolenpitoon."
Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta ja luettavissa myös internetissä...
Irlantilaisesta kansanmusiikista löytyy aineistoa suomeksi melko niukasti. Tässä kuitenkin muutama aikakauslehtiartikkeliviite :
VIITANEN, Johanna : Viulun vuosisadat (Irlannin soittimia 4). Uusi kansanmusiikki 1999, nro 1, sivu 50-53
VIITANEN, Johanna : Bodhranin pitkä matka : pakanarummusta soolosoittimeksi (Irlannin soittimia 3). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Jamisoiton aakkoset. Uusi kansanmusiikki 1998, nro 6, sivu 42-43.
VIITANEN, Johanna : "Penninpillin" uusi nousu (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 3, sivu 44-48.
VIITANEN, Johanna : Laatikko täynnä musiikkia (Irlannin soittimia 1). Uusi kansanmusiikki 1998, nro 1, sivu 26-31.
VIITANEN, Johanna : Duosoitto Irlantilaisessa...
Vanhoja terveyteen liittyviä asiakirjoja säilytetään pääsääntöisesti siinä yksikössä, jossa ne ovat syntyneet. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon paperit löytyvät luultavasti kunnan pääterveysaseman arkistosta - tosin yksiköiden lakkauttamisen myötä niitä on voinut siirtyä muualle ja kaikkia asiakirjoja ei välttämättä edes säilytetä.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Karstulan terveysasemalle ja jos mahdollista, täsmentää mitä asiakirjoja erityisesti tarvitset.
Karstulan terveysasema: https://hyvaks.fi/asiointi/karstulan-terveysasema
Kirjastoista löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja ja tarinoita, joiden avulla asiaa voi lähestyä.
Tässä joitakin tietokirjoja, joista aikuinen saa taustatietoja aiheen käsittelyyn lapsen kanssa:
Aigner, Gertrude: Lapset ja seksuaalisuus.Kirjayhtymä 1999.
Cacciatore, Raisa: Vauvasta naperoiseksi: Pienten lasten seksuaaliterveydestä.2000.
Joensuu, Jyrki: Keskustelen seksistä lapsen kanssa. MLL 1994.
Kinnunen, Saara: Tytöt, pojat ja seksi: Kuinka tuen lapsen seksuaalista kasvua. Kirjapaja 2001.
Tarinoita ja kuvakirjoja, joita lukemalla asiasta voi keskustella lapsen kanssa:
Cole, Babette: Tukkaa hassuissa paikoissa. Kustannus-Mäkelä 1999.
Hansson, Gunilla: Meille syntyy vauva. Tammi 1997.
Hovatta, Outi: Pupujuttu ja muita vauvasatuja....
Sir Winston Leonard Spencer Churchill (1974-1965) sai kirjallisuuden Nobel palkinnon vuonna niin elämänkerrallisen kuin myös historiallisen kerronnan mestarillisesta hallinnasta. Komitea mainitsi myös yhdeksi syyksi hänen loistavat puhujanlahjansa hänen puolustaessaan inhimillisiä arvoja. Historiallisen kerronnan hallinnalla viitataan lähinnä Churchillin kuusiosaiseen toisen maailmansodan historiaan nimeltä: The Second World War I-VI. Lisää tietoa löydät osoitteesta: http://www.nobel.se/literature/laureates/1953/
Kappale tunnetaan myös nimellä Sydänvika Rock. Etsin sanoja molemmilla nimillä mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Helmet-tietokannasta ja internetistä, mutta tuloksetta.
Kappale löytyy kuitenkin levyltä The Mopott show, saatavuus Helmet-kirjastoista ks.
cd-muotoisena: http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott/tmopott/1%2C1%2C2%2CB/frameset&…
lp-levynä:
http://www.helmet.fi/search*fin/tmopott+show/tmopott+show/1%2C1%2C2%2CB…
Valitettavasti cd-levyn esiteliitteessäkään ei ollut laulun sanoja. Lp-levyn mahdollista esitettä tms. en pystynyt tarkistamaan, koska se on tällä hetkellä lainassa.
Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta.
Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus".
Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä.
Muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomen maaperästä, koska happamena se säilöö luita huonosti, ja toisaalta koska toistuvat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja poiskuljettaneet maa-ainesta ja sen mukana luita. Muutamia mammutin luita on kuitenkin Suomesta löytynyt. Dinosaurusten luiden ja Suomesta löydettyjen muinaisten eläinten luiden välillä on myös se tärkeä ero, että dinosaurusten luut ovat kivettyneitä, ja niitä sanotaan fossiileiksi, kun taas Suomesta löydetyt...
Kokoelmia löytyy aineistohaku Plussasta useampiakin esim. hakusanoilla "vuodenajat ja runot", "vuodenajat ja aforismit" tai "luonto ja runot". Hyödyllisiä voisivat olla etenkin Salme Saureen toimittama "Hyvien päivien kirja" tai Hannu Mäkelän toimittama "Runon vuodenajat". Molemmat ovat saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (saatavuustiedot Plussasta).
