Tieverkkomme laajamittainen päällystäminen pääsi toden teolla vauhtiin 1950- ja 60-lukujen taitteessa. Vuonna 1954 asetettu tielaitoskomitea piti tiestömme kestopäällystämistä välttämättömänä. Suomessa oli tuolloin 179 kilometriä kestopäällystettä, pääasiassa Helsingin ympäristössä, mutta joitakin lyhyitä välejä myös muiden kaupunkien ympärillä. Varojen puutteessa riittävän laaja asfaltointi ei ollut mahdollista, joten ns. korkean luokan kestopäällysteitä edullisemmat vaihtoehdot olivat tarpeen.
Öljysora ei ollut asfaltin edeltäjä, vaan yksi sen rinnalle kehitetyistä vaihtoehtoisista tienpäällysteistä. Se oli ruotsalainen keksintö, ja Ruotsissa rakennettiin öljysorateitä vuodesta 1956 alkaen. Kokeet sitä varten oli aloitettu vuonna...
Gangesjoki on hyvin saastunut. Joka päivä satoja miljoonia litroja jätevettä valuu jokeen. Teollisuudesta (esimerkiksi nahkateollisuuden kemikaalit) aiheutuvat päästöt ovat myös huomattavat.
Hindulaisuudessa Ganges on pyhä joki, Ganga-jumalattaren ruumiillistuma, jossa miljoonat pyhiinvaeltajat kylpevät vuosittain. Hindulaisuuden mukaan tämän pyhän joen vesi puhdistaa ihmisen synnit. Valtava määrä ihmisiä myös polttohaudataan Gangesin rannalla, mikä kuormittaa jokea.
Intian ympäristöministeriön alaisen Central Pollution Control Board -elimen mukaan suolistoperäisiä bakteereja saisi vedessä olla 500 yksikköä 100 millilitrassa (500/100). Tämä arvo ylittyy moninkertaisesti useimmilla Gangesin mittauspisteillä. Esimerkiksi vuonna 2016...
Laajalle levinneet nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen ovat kaikki samaa kantaa. Nimiryhmälle on esitetty useita erilaisia selityksiä, mutta nimen vanhimpien esiintymien jakautuminen ympäri maata ja pitkään jatkunut nimimuotojen vakiintumattomuus viitannee siihen, että kyseessä on germaaninen laina muinaissaksalaisesta Garva-nimikannasta.
Nimien taustaksi on esitetty myös nimenkantajan ulkonäöstä johtuneita Karva-lisänimiä (Karva, Karvainen). Ala-Satakunnan ja Perämeren rannikoilla tunnetaan sana 'karvo' (kivikkosaari, kari), mutta maantieteellisistä syistä se tuskin sopii nimen pohjaksi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet (Otava, 2000)
Oravannahka oli ensimmäinen suomalainen raha ja maksuväline. Sitä käytettiin myös vaatteiden, varsinkin hattujen, raaka-aineena. Tietoa esim. Erälehdestä (16.1.2009) ja Tunturisusi-sivustolta:
https://eralehti.fi/ps-pekkasuuronen/2009/01/16/oravannahka-1/
https://www.tunturisusi.com/orava/historiaa.htm
Valovuosi on yleiskielellä ilmaistuna matka, jonka valo kulkee vuodessa eli 365 päivässä. Valovuodella ei siis viitata aikaan (vuosi) vaan matkaan. Valovuoden pituudeksi on laskettu noin 9,5 biljoonaa kilometriä.
Valovuosi ei ole tähtitieteellinen termi. Alan asiantuntijat käyttävät etäisyyksien mittaamisesta puhuttaessa termeja Parsek ja astronominen yksikkö.
Lähteet:
Ursa: https://www.ursa.fi/extra/kosmos/v/valovuosi.html
Turun yliopiston tähtitieteen dosentin sivut: http://www.astro.utu.fi/zubi/unit/ly.htm
Kirjastot ottavat mielellään kirjalahjoituksia vastaan ja voit tarjota kirjojasi haluamaasi kirjastoon. Kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja pidättää oikeuden olla liittämättä niitä kokoelmiinsa. Useimmiten kaikki lahjoitukset ovat tervetulleita.
Vaikka läntisessä kristikunnassa ei olekaan ollut tapana viettää Vanhan testamentin henkilöiden (Nooasta 1. Moos. 5:28-10:32) muistopäiviä, löytyy tässä tapauksessa kuitenkin useitakin historiallisesti perusteltuja vaihtoehtoja.
Suomalaisissa kalentereissa Nooalla on muinoin ollut nimipäivä joulukuun 23. päivänä (vuosina 1740-1748 heprealaista alkumuotoa jäljittelevä Noach, vuonna 1749 latinalainen muoto Noachus).
Roomalaiskatolisessa kirkossa Nooaa on muisteltu joulukuun 19. päivänä, ortodoksisessa kirkossa toukokuun 10. päivänä, Syyrian kirkossa toukokuun 2. päivänä ja Armenian kirkossa heinäkuun 26. päivänä. Raamatun vedenpaisumuskertomukseen liittyen on myös mainittu muita merkkipäiviä:
Nooa lähti arkista huhtikuun 28. päivä (...
Yleiskielessä enne on jokin tulevaa ennustava tai enteilevä seikka tai merkki. Etunimenä Enneä on tavattu jo 1800-luvun puolella, mutta se on jäänyt harvinaiseksi.
Nälkiintyminen ja nopea painon pudotus kuuluvat muusta kuin alkoholista johtuvan rasvamaksataudin ravitsemuksellisiin syihin, mikä selittää taudin esiintymisen anorektikoilla. Kolesterolitason kohoaminen liittyy niin ikään maksan toimintaan: maksa on ainoa LDL-kolesterolin poistumisreitti elimistöstä, ja sen pinnalla olevien kolesterolipyydysten toiminnan teho ratkaisee, kuinka korkea kolesterolitaso on. Rasvamaksa tuottaa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä triglyseridejä enemmän kuin normaalisti. Tämä saa solut vähentämään omien kolesterolipyydystensä määrää: kun maksaan ulkopuolelta tulevan kolesterolin määrä näin vähenee, LDL-hiukkasia jää verenkiertoon ja kolesterolitaso nousee.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Perttu...
Kokoelmia löytyy aineistohaku Plussasta useampiakin esim. hakusanoilla "vuodenajat ja runot", "vuodenajat ja aforismit" tai "luonto ja runot". Hyödyllisiä voisivat olla etenkin Salme Saureen toimittama "Hyvien päivien kirja" tai Hannu Mäkelän toimittama "Runon vuodenajat". Molemmat ovat saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (saatavuustiedot Plussasta).
Tässä on otteita kirjoista, joissa kerrotaan mm. nuorten naisten pukeutumisesta ja idoleista 50-luvulla:
”Hame oli yleensä kellohame jalkineina tennistossut ja niiden kanssa nilkkasukat. Puseroina käytettiin jumppereita ja erilaisia paitapuseroita. Kampauksina oli poninhäntä, vähän vanhemmilla korkeaksi tupeerattu pörrö. Kokonaisuuden kruunasi sifonkihuivi kaulassa.”
Lähde: Arja-Liisa Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
”Marilyn Monroe, Sophie Loren ja Brigitte Bardot olivat koko läntisen maailman idoleita. –- Vartalon kurvikkuutta korostettiin piukoilla leningeillä ja neuleilla. –- Bardot pukeutui paksuihin, mustiin neuleisiin ja keveisiin, vartalonmyötäisiin leninkeihin, joiden kuviona oli esimerkiksi...
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
Alkusyksystä 1941 alkoi paluuevakuointi Karjalaan. Suurin karjalaisten paluumuutto tapahtui vuoden 1942 maaliskuusta alkaen niin, että 15.3.-31.5.1942 palasi n. 88 000 henkilöä, n. 5 400 hevosta ja n. 18 000 nautaa. Jokaisella palaajalla piti olla palaamislupa. Kuljetuksilla oli kiireellisyysjärjestys väestön ja omaisuusosan mukaan. Maatalousväestö palasi muuta väestöä innokkaammin aloittamaan viljelystöitä ja sitä varten tarvittiin elintarpeita, siemenviljaa sekä hevosia, maatalouskoneita ja lannoitteita. Lisäksi oli välttämätöntä tehostaa rakennustuotantoa ja saada alueelle kirvesmiehiä, sähkömiehiä, muurareita ja vesijohtomiehiä. Vaunuston käytössä pyrittiin suureen tehokkuuteen kuljettamalla täysiä vaunukuormia....
Runo on todellakin Eeva Kilven. Runon nimi on Elämän evakkona ja se on alunperin julkaistu kokoelmassa Laulu rakkaudesta (1972), mutta löytyy esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987) sekä Suomussalmen lukion nettissivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/lukio/bjarmia/tekstit/runo.htm
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole...
Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä skannereita on asiakaskäytössä pääkirjasto Metson käsikirjastossa, Messukylän ja Pellervon kirjastoissa sekä Sampolan ja Hervannan tietotoreilla.
Koneille voi varata aikoja joko kirjastosta tai itse netin kautta osoitteessa https://netloan.tampere.fi/login.aspx. Skannerikoneiden numeroita: pääkirjaston käsikirjasto kone 8, Sampolan kirjaston tietotori 16S, Messukylän kirjasto 4S, Hervannan kirjaston tietotori koneet 11 ja 12.
Etsin aiheesta kirjoja ja artikkeleita kirjastossa käytössä olevista viitetietokannoista. Aiheesta löytyy lähinnä vain muutama muistelmateos ja joitakin aihetta sivuavia tutkimuksia. Alla on esiteltynä myös teoksia, joista lisäksi voisi olla hyötyä tähän aiheeseen.
KUOPPALA, Pertti. Aren pieni pikkurilli. Seinäjoki, 2007.
- muistelmateos, joka käsittelee lapsen menetystä Kaakkois-Aasian tsunamissa
KARF, Gösta. Kun elämä pysähtyi : lapseni on poissa. Helsinki, 2005.
- muistelmateos, joka kertoo lapsen menetyksestä tulipalon uhrina
IHMISEN lähellä : hengellisyys hoitotyössä / Kirsti Aalto, Raili Gothoni (toim.). Helsinki, 2009.
- yhtenä aiheena on myös suuronnettomuudet
Nieminen, Kirsti, Mäyry, Heikki. Lasten liikenneonnettomuudet...
Mats Wicken on säveltänyt Olen saanut elää -kappaleen, jonka alkuperäinen nimi on Jag har vandrat mina stigar. Reijo Taipaleen lisäksi sen on levyttänyt ja laulanut ainakin laulaja nimeltä Tuula-Helena. Kappale löytyy ainakin äänitteeltä Uusilla urilla - i nya spår, joka on vuodelta 1982. Näyttäisi kuitenkin siltä, että se on esitetty suomeksi, vaikka levyn nimi onkin kaksikielinen. Muita naispuolisia esittäjiä ei kappaleelle kuitenkaan ainakaan Suomesta löytynyt.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografiasta, Violasta:
http://finna.fi
Asiakaspalautteesta voimme lisätä seuraavan tiedon: Kappaleen alkuperäinen, ruotsalainen esittäjä on Dansband.
Näiden tietojen perusteella on vaikea tunnistaa kysyttyä yritystä.
Vastaajan ulottuvilla on joitakin 1920- ja 1930-luvun yrityshakemistoja, joista ainakin seuraavia mahdollisuuksia.
FINNISH DIRECTORY OF MANUFACTURES, MERCHANTS AND SHIPPERS 1932 / julk. Suomen vientiyhdistys, 1931
trikootavaroita: Ester Honkanen, Juho Linnamo (Karjalankatu 23), G. That
tehdasmaisesti valmistettuja pukuja: Karjalan puku (Brahenkatu 24), Puku-Keskus (Kannaksenkatu 29), J. A. Rissanen/Merchant (liike Pohjolankatu 3)
paitoja, kauluksia, alusvaatteita: A. Himanen (Brahenkatu 17),
korsetteja: Hilma Rouvinen
turkikset ja päähineet: Kotimaan lakkitehdas (Tienhaara, myymälä Pohjolankatu 1), Juho Linnamo (Karjalankatu 23), Suomen lakkitehdas (Koivistonkatu 1)...
