Metsä vastaa -palvelussa, joka tarjoaa tietopalveluja metsänhoidosta ja -käytöstä, on vastattu tämän alan kysymykseen. http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docId=1131
Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Runo on todellakin Eeva Kilven. Runon nimi on Elämän evakkona ja se on alunperin julkaistu kokoelmassa Laulu rakkaudesta (1972), mutta löytyy esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987) sekä Suomussalmen lukion nettissivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/lukio/bjarmia/tekstit/runo.htm
Toivo Honkosen säveltämä Seitsemänkymppisen humppa on kuultavissa äänitteeltä ...Pispalan poikia ollaan... (es. Pispalan kisällit, 2007).
Ratamo-kirjastojen kokoelmissa em. äänitettä ei valitettavasti ole, mutta voit tilata sen haluatessasi kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/piki.809855
Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Wikipedia kertoo musikaalista seuraavaa:
Viulunsoittaja katolla (engl. Fiddler on the Roof) on juutalaisen perheen tarinan kertova musikaali. Sen kuuluisia kappaleita ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä. Sen ensiesitys oli 1964. Tarina perustuu Šolom Aleichemin kirjaan Tevje, maitomies; alkutarina on jiddišinkielinen. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein, musiikin säveltänyt Jerry Bock ja laulujen sanat kirjoittanut Sheldon Harnick. Musikaalin nimi tulee Marc Chagallin maalauksesta, jossa esiintyy viulunsoittaja.
Kyseessä on juutalainen perhetarina, jolla on yhteys Ukrainan juutalaisten historiaan.
Seuraavassa Internet-sivuja ja HelMet-kirjastoista löytyviä kirjoja, jotka käsittelevät Ukrainan ja...
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta: www.minedu.fi/OPM/kirjastot/kirjastoalan_koulutus, www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/. Kirjaston- tai kirjastotoimenjohtajaksi tähtäävän koulutus on yliopistokoulutusta.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta sivulla www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ löytyy huhtikuussa annettu vastaus kysymykseen kirjastonhoitajien työllistymisestä (hakusanoiksi kirjastonhoitajat + työllistyminen, kysymys "Hei! Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä"). Samassa arkistossa on 17.11.2010 annettu vastaus kirjastoalan palkkauksesta (hakusanat palkat ja kirjastoala, kysymys "Miten pääsee kirjastoon töihin?").
Kirjastotyö on vaihtelevaa ja monipuolista, monenlaisia taitojakin...
Kirjaston taiteilijamatrikkeleista tai muista hakuteoksista ei valitettavasti löytynyt tietoa taiteilijasta. Ainakin Taide Salmela -galleria esittelee joitakin hänen töitään sivuillaan:
http://www.taidesalmela.fi/taide/art_raatikainen_orvo.shtml
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Suomalaiseen sukukulttuuriin liittyvät nimitykset löytyvät yleisestä kirjastosta ehkä vaivattomimmin tietosanakirjasta, esim. Otavan suuri ensyklopediasta, hakusanalla sukulaisuus. Sieltä selviää mm., että miniä on pojan vaimo. Käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen)vaimo. Lanko on puolison veli tai tai sisaren (tai puolison sisaren) mies. Nato on miehen sisar. Appi on puolison isä. Myös kirjaa Rahiala Kari, Meidän suvun voima, kannattaisi ehkä tutkia. Asiasanojen perusteella kirja voi liittyä aiheeseen.
Tarkoitatkohan tätä teosta:
Pitkospolku : JR 33 ja 12. Pr. sodassa 1941-1945/toimituskunta: Teuvo Turtiainen ... [et al.] ; vastaava toimittaja Ale Rivinoja.
Julkaisutiedot: Rovaniemi : JR 33:n ja 12 Pr:n perinnetoimikunta, 1966.
Kyseistä teosta ei ole kovin monessa Suomen kirjastossa. Kemistä, Kouvolasta, Tervolasta ja Taivalkoskelta teos näytti löytyvän. Voit kysellä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi. Myös Helsingistä, Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen teos löytyy, mutta sitä ei saa kotilainaksi, vaan kirjaa voi lukea ainoastaan kirjaston lukusalissa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
Yso, ontologia, johon sisältyvät aikaisemman Ysa:n asiasanat, on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Englanninkieliset asiasanat on linkitetty Library of Congress Subject Headings (LCSH) -sanastosta. http://finto.fi/yso/en/.
Kyllä rahoilla on edelleen arvoa, mutta mitään keräilyharvinaisuuksia ne eivät ole. Rahan kunto vaikuttaa huomattavan paljon rahan keräilyarvoon. Huippukuntoinen raha saattaa olla jopa 100 kertaa arvokkaampi kuin kolhiintunut ja käytössä kulunut raha. Tarkan arvion rahan arvosta saat rahaliikkeistä. Rahaliikkeiden osoitteita ja puhelinnumeroita löytyy puhelinluettelosta sekä internetisä googlaamalla.
Tarkistin rahojen arvot rahaluettelosta "Standard Catalog of World Paper Money, 9th edition" ja sen mukaan kyseiset setelit ovat yleisiä. Vuoden 1922 50000 markin arvoksi annettiin kunnosta riippuen 50 sentistä 5 euroon. Vuoden 1923 50 miljoonan markan setelin arvo vaihtelee 10 sentin ja 3 euron välillä.
Lähde:
"Standard Catalog of World Paper...
Ainakin Tampereella näyttäisi olevan mahdollista: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-valinnaisina-opintoina-avoin
Sekä Helsingin seudun kesäyliopistossa lukuvuotena 2020-2021: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/viestinta-ja-tekniikka-fi/informaatiotukimus-fi-24201/
Molemmissa oppilaitoksissa näyttää tosin, että ensi lukuvuonna ovat tarjolla nimenomaan aineopinnot, eli perusopinnot pitäisi olla suoritettuna ennen tätä. Mutta kannattaa olla yhteydessä kyseisiin oppilaitoksiin ja kysellä sieltä tarkemmin lisää mikä on tilanne ja milloin järjestetään seuraavaksi myös perusopinnot:
Helsingin seudun kesäyliopisto: https://www.kesayliopistohki.fi/...
