Näyttää siltä, että korttisi on vanhentunut eli tietojasi ei ole enää lainaajarekisterissämme. Jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen, tiedot poistetaan rekisteristä.
Sitten kun kirjastot taas avataan, saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/) mukaan 'narttu' viittaa koiraeläinnaarakseen, kun taas 'naaras' viittaa munasoluja tuottavaan eläinyksilöön. Naaraskissa näyttäisi olevan vakiintunut nimitys.
Runoa ei löydy runokokoelmista Andien mainingit, Meren ja yön portit, Kysymysten kirja, Runoja ja Puhdasta tulta (äänikirja). Runo ei välttämättä sisälly mihinkään kokoelmaan.
Brummerin talo Aleksanterinkatu 14:ssa, Elefantin korttelissa, on valmistunut 1823. Jean Wiik on piirtänyt katurakennuksen, piharakennus on Carl Theodor Höjerin piirtämä . Piharakennus valmistui 1887 . Helsingin kaupunki osti vuonna 1959 rakennuksen, joka entisöitiin kaupunginjohtajan virka-asunnoksi.
Aleksanterinkatu 14:n tontti tunnetaan jo 1600-luvulla. Kellari on osittain tältä ajalta. Katurakennuksen pystytti merikapteeni Kåhlman (1823). Taiteenharrastaja H.J. Falkman osti myöhemmin talon ja perusti siihen viinatehtaan. Myöhemmin talon on omistanut hovineuvos Carl Brummer, jonka nimellä talo yhä tunnetaan.
Brummerin talossa on kokoontunut Lauantaiseura. Myös C.G. Mannerheim on asunut talossa valtionhoitajakautensa päätyttyä....
Lottamatrikkeleita on ilmestynyt useitakin. Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyi 108 nimekettä. Hain nk. laajennettuna hakuna käyttäen asiasanoja "lotat" ja "matrikkelit". Kirjoja ei välttämättä ole saatavilla pääkaupunkiseudulla, mutta niitä voi pyytää kaukolainaksi muista Suomen kirjastoista. Kaukopalvelumaksu on 4 €/ kirja. Linda-tietokantaa et valitettavasti pääse selaamaan omalta koneeltasi, mutta se on käytettävissä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla.
Helmet-aineistotietokannasta löytyvät seuraavat neljä matrikkelia, joissa on tiedoja myös lotista:
"Lotta Svärd : Etelä-Suomi"/ toim. Taito Seila. Hki : Aikakirja, 1973. ISBN 951-9098-03-8
"Jalkaväkirykmentti 56 : 1941-1944" / Kaino Tuokko...
Kiertokoulu on alkuaan kirkon perustama, 1700-luvun lopulla yleistynyt alkeiskoulu, joka siirtyi paikasta toiseen. Kiertokoulussa opetettiin yleensä sisälukua, kristinoppia ja laskentoa. Kiertokoulu on saanut alkunsa, kun Juhana Gezelius vaati 1600-luvun loppupuolella rovasteja hankkimaan seurakuntiin yhden tai useamman henkilön, joka pientä palkkaa vastaan opettaisi kansaa lukemaan kiertämällä eri kylissä.
Kiertokoulu oli suosittu etenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Se siirtyi kylästä toiseen viipyen tarpeen mukaan muutamia viikkoja kullakin paikkakunnalla. Usealla paikkakunnalla kiertokoulu korvasi vielä pitkälle 1900-luvulle kiinteästi paikallaan olevan kansakoulun.
Lähteet:
http://www.kirjastovirma.net/koulut/kestila/02...
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi...
Valitettavasti kysymistäsi teoksista näyttää olevan painos loppu, joten kirjastollakaan ei ole mitään mahdollisuutta hankkia ko. kirjoja. Voit toki kääntyä ko. teosten kustantajan puoleen, eli tässä tapauksessa Otavan, ja kysyä onko heillä aikeita ottaa teoksista lisäpainoksia. Antikvariaatteja kannattaa ehkä kierrellä ja seurata internetin kautta olisiko teosta saatavilla esimerkiksi jossakin nettihuutokaupassa (hinta voi tosin erilaisten nettikeskustelujen perusteella nousta aika korkeaksikin, ainakin ennen mahdollisen lisäpainoksen ilmestymistä, ks. esim. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=471… ) tai verkkoantikvariaatissa, osoitteessa http://www.antikvariaatti.net/.
Joskushan kirjoja löytyy...
Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu.
Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu.
Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmasta löytyy useampiakin Myrskyluodon Maija- nuotteja. Niitä voi hakea HelMet-tietokannasta www.helmet.fi seuraavalla tavalla: Teoksen nimi- hakulaatikkoon kirjoitetaan Myrskyluodon Maija, klikataan hiirellä kuvaketta Hae, kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua valitaan aineistotyypiksi Nuotti. Näin löytyy 10 nuottia. Kunkin alleviivattua nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjaston kokoelmassa kyseistä nuottia on ja onko se mahdollisesti hyllyssä.
Isak ja sen suomenkielinen versio Iisakki ovat muunnelmia raamatullisesta nimestä Iisak. Nimen lähtökohtana on heprean kielen Jizhak, jonka merkitys on Jumala nauraa tai hän nauraa.
Maximus on latinaa ja tarkoittaa suurinta. Nimi on katolisessa kirkossa monilla pyhimyksillä.
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Suomeksi en löytänyt intiaanien sananlaskuja, mutta kertomuksia, lauluja, runoja ja viisauksia löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Sanat kuin jäljet: intiaanien viisautta
Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Molemmat kirjat ovat Porvoossa paikalla.
Ohessa varmuuden vuoksi englanninkielinen linkki, josta löytyy intiaanien sananlaskuja.
http://www.legendsofamerica.com/NA-Proverbs.html
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Jouluaiheisia runoja löytyy runsaasti. Lapsuuden Joulu 1-2 (Kirjayhtymä 1979,1980) sisältää perinteisiä joulurunoja ja lauluja. Muita hyviä ovat esimerkiksi Joulu ihanin: joulurunoja (Otava, 1997), Kirja jouluiloksi (Gummerus, 1997) ja Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
Löydät käännökset Filin, Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Valitse alasvetolaatikosta käännöksen kieli ja klikkaa "hae".
Kreikaksi on käännetty yli 30 teosta. Arabiaksi on käännetty vähemmän, 8 teosta: Mika Waltarin Vieras mies tuli taloon ja Sinuhe egyptiläinen, Yrjö Varpion Pohjantähden maa, Veijo Meren Manillaköysi, Aarni Krohnin Jaakko Ilkka, Matti Klingen Katsaus Suomen historiaan, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Kalevala.
Vuosaaren kirjastossa voi tulostaa omia dokumentteja esimerkiksi muistitikulta tai sähköpostin liitetiedostosta. Tulosteet maksavat 40 senttiä kappale. Alla olevasta linkistä pääset suoraan Vuosaaren kirjaston asiakastietokoneiden ajanvaraukseen, josta voit itse varata ajan, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen tunnusluku. Ajanvarausjärjestelmässä on tarkemmat tiedot koneista. Ajan voi varata myös puhelimitse (Vuosaaren kirjaston tietopalvelun puh. 09 3108 5298).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Pal…
https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch
Ainakin Tampereella näyttäisi olevan mahdollista: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/informaatiotutkimuksen-aine-ja-syventavia-opintoja-valinnaisina-opintoina-avoin
Sekä Helsingin seudun kesäyliopistossa lukuvuotena 2020-2021: https://www.kesayliopistohki.fi/kurssit/kategoria/viestinta-ja-tekniikka-fi/informaatiotukimus-fi-24201/
Molemmissa oppilaitoksissa näyttää tosin, että ensi lukuvuonna ovat tarjolla nimenomaan aineopinnot, eli perusopinnot pitäisi olla suoritettuna ennen tätä. Mutta kannattaa olla yhteydessä kyseisiin oppilaitoksiin ja kysellä sieltä tarkemmin lisää mikä on tilanne ja milloin järjestetään seuraavaksi myös perusopinnot:
Helsingin seudun kesäyliopisto: https://www.kesayliopistohki.fi/...
Arno Forsius kirjoittaa nettiartikkelissaan (2005), että pernisiöösiksi anemiaksi (latin. perniciosus, vaarallinen) kutsutaan B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutoksesta johtuvaa anemiaa. Suomessa taudista käytetään myös nimeä näivetysveritauti. Taudin oireet ovat moninaiset. Anemia näkyy pääasiassa ihon ja limakalvojen kalpeutena sekä ihon ja silmänvalkuaisten kellertävyytenä. Vaikeusasteesta riippuen oireisiin kuuluu "yleistä heikkoutta, voimattomuutta, huimausta, sydämentykytystä, hengenahdistusta, rasitusrintakipua ja erityisesti alaraajojen turvotuksia". Puutostila aiheuttaa myös kielen limakalvon muuttumisen ohueksi ja sileäksi. Lisäksi voi esiintyä raajojen kärkiosista alkavaa puutumista, värinätunnon...
