Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmasta löytyy useampiakin Myrskyluodon Maija- nuotteja. Niitä voi hakea HelMet-tietokannasta www.helmet.fi seuraavalla tavalla: Teoksen nimi- hakulaatikkoon kirjoitetaan Myrskyluodon Maija, klikataan hiirellä kuvaketta Hae, kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua valitaan aineistotyypiksi Nuotti. Näin löytyy 10 nuottia. Kunkin alleviivattua nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjaston kokoelmassa kyseistä nuottia on ja onko se mahdollisesti hyllyssä.
Melodia ja kosketinsoitinsäestys lauluun On laiva valmiina lähtöön (joka tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna) sisältyy mm. nuottijulkaisuihin Laps' Suomen : sotalapsien vaiheita (toim. Esko Takkula, 2011). Melodia ja sointumerkit lauluun löytyvät nuottijulkaisuista Tammen Kultainen laulukirja (useita painoksia), Jos sull' lysti on (Lastenkeskus, 2008), Satusaari : Musiikkimatka (WSOY, 2004) ja Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer Musiikki, 1992).
https://finna.fi
Robin on Robertin muunnos. Robert, alkuaan muinaissaksassa
(Hrodebert)kunniakas, loistava, maankuulu. Robertista on muunnoksia suomalaisena mm. Ruupert, Roope, englannissa Robby, Robin, Bob, Bobby, Robinson, italialaisena Roberto Kristillisenä nimi ollut käytössä 600-luvulla, pyhä Rupert kuoli Salzburgisa v. 718, Englannin Robert oli pyhimys, apotti, joka kuoli 1159. Nimi on vaeltanut normannien mukana Englantiin, jossa siitä tuli ruhtinaiden ja kuninkaiden nimi.
Nämä tiedot löytyvät kirjasta Uusi suomalainen nimikirja (1988) ja Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (1992)sekä Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006) suosittelee lähtökohtaisesti-sanan tilalle mieluummin ilmauksia periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan. Kyseessä siis lienee niin sanottu muotisana, jota käytetään painottamaan sanotun asian tärkeyttä, mutta jonka täsmällinen merkitys on puhujan tai kuulijan päätettävissä.
Löydät Rydbergin Tonttu-runon kaikki yksitoista säkeistöä ainakin Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta sekä teoksesta Runon pursi. Joulun toivelaulukirjasta löytyy Lyyli Vartovaara-Kallioniemen sävelet kysyiseen runoon.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Finsk-svensk utbildningsordlistan
(http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/utbildningsordlista_05.html) mukaan lärarlag on suomeksi opettajatiimi.
Opettajatiimi-periaatteella tunnutaan suomalaisissakin kouluissa työskenneltävän. Mikko Takalan "Uus-opettajuus" ja innovatiivinen tiimikoulu -kirjassa puhutaan vanhasta, oppikoulun aikaisesta kateederiopetuksesta, yksintekemisestä. Tämä uusi tiimimäinen työskentelytapa kuuluu opettajan uuteen työkulttuuriin (s. 73).
Tiimityöskentelystähän puhutaan monilla muillakin työelämän aloilla. Sitä, mistä maasta malli on lähtöisin, taitaa olla mahdoton selvittää. Todennäköisesti se on syntynyt samoihin aikoihin useassa maassa.
Kyseessä on Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" kokoelmasta Animalia vuodelta 1987. Runo kuuluu sikermään "Mummografiaa" ja runo alkaa tosiaankin näin: "Kun mummot kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...".
Runo löytyy myös muun muassa seuraavista teoksista:
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (1996)
Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (1995 )
Pää tallella : runoja ikääntyville,toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, kuvittanut Virpi Talvitie (2008 )
Lähde:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1308570276&ulang=…
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan pohjana on latinan Titus "kunnioitettava". Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimi tunnetaan Suomessa asuissa Tiitu, Titu, Tito ja Titta.
Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Mielenkiintoisia kuvakirjoja riittää : mainitsen vain muutamia:
Timo Parvelan Anna ja Antti -kirjat;Jujja Wieslanderin Mimmi-lehmästä kertovat kirjat
Lapselle itsekseen luettavaksi sopivat monet ns. helppolukuiset kirjat, jotka kirjastoissa on yleensä sijoitettu omaan hyllyynsä.
helppolukuiset kirjat ovat ohuempia kuin tavalliset lasten ja nuorten romaanit, niissä on kuvitusta ja teksti on ladottu harvalla rivivälillä.
Esim. suositeltavia:
Tapani Baggen sekä Hannele Huovin kirjat Keltanokka-sarjasta. Myös Kirjava Kukko-sarja on laadukas.
Tuula Kallioniemi on kirjoittanut monta kirjaa Konstasta. Aloitusosa on Konstan kotiaapinen. Konsta kasvaa kirjasarjan myötä koululaiseksi.
Astrid Lindgrenin tuotanto on sopivaa ääneenluettavaa....
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä...
Suomeksi en löytänyt intiaanien sananlaskuja, mutta kertomuksia, lauluja, runoja ja viisauksia löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Sanat kuin jäljet: intiaanien viisautta
Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Molemmat kirjat ovat Porvoossa paikalla.
Ohessa varmuuden vuoksi englanninkielinen linkki, josta löytyy intiaanien sananlaskuja.
http://www.legendsofamerica.com/NA-Proverbs.html
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan nimi Mailis on ilmeisesti sama kuin Ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Maija taas on Marian kansanomainen muunnos, Liisa taas yleinen suomalainen muoto Elisabetista. Suomen almanakkaan Mailis on otettu 17.5.1973, vaikka muoto on vakiintunut käyttöön jo paljon aikaisemmin.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Charlotta on Charlotin sisarnimi. Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1772-1857. Ruotsalaisessa almanakassa Charlottan nimipäivä on 12.5. Nimi tarkoittaa pikku Karlaa.
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Löysin IPhonen ohjeista selityksen: "Vihreä ilmaisin tarkoittaa, että jokin iPhonen appi käyttää joko kameraa tai kameraa ja mikrofonia." Linkki Ohjesivulle
Vihreä pallukka siis tarkoittaa, että puhelin käyttää kännykkäsi mikrofonia (tai videopuhelussa kameraa ja mikrofonia) tai Teams käyttää kännykkäsi mikrofonia. Jos et halua Teamsin käyttävän kameraa, poista kuva käytöstä sovelluksen omilla ohjainkuvakkeilla.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) kertoo Aarre-nimestä näin.
Aarre on lyhentymä Aaretin rinnakkaismuodosta Aaretti. Nimet ovat suomalaisia muunnoksia saksalaisesta Arnold-nimestä. Arnold tulee muinaissaksan arn (kotka)+ old (valta, voima) eli "kotkan tavoin hallitseva". Suomen almanakassa Aarre-nimi ollut vuodesta 1929.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
