Saarijärven Paavo -käännöksen "kuri"-sanalla lienee tavoiteltu sen itsehillintää, pidättyväisyyttä ja harkitsevaisuutta tarkoittavaa merkitystä.
"Hyvän vuoden tullessa vaimo tahtoisi leipoa puhtaasta viljasta - muistettakoon, että sitä pidettiin sydänmaan kansan keskuudessa upporikkauden todistuksena - , mutta Paavo palauttaa hänen mieleensä lähimmäisrakkauden velvoituksen kovaonnisempaa naapuria kohtaan ja kehoittaa jälleen sekoittamaan leipään puoleksi pettua."
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja
Lauri Viljanen, Runeberg ja hänen runoutensa : 1804-1837
Helmet-kirjastoissa on paljonkin ryijykirjoja, tässä muutamia:
- Rakas ryijy : suomalaisten ryijyt / Pirkko Sihvo
- Ryijy esillä : ryijyt Suomen käsityön museon kokoelmissa / [toimituskunta Marjo Kolu ... et al.]
- Ryijy elää : suomalaisia ryijyjä 1778-2008 / [toimitus:] Tuomas Sopanen, [tekstit:] Leena Willberg ;
- Willberg, Leena, Matkapeitteestä taidetekstiiliksi : suomalaisia ryijyjä kolmelta vuosisadalta
- Ryijy : ilo tehdä - onni omistaa : Vuorelma 90 : 1909-1999
- Suomalainen ryijy / [julkaisun teksti: Marjo-Riitta Saloniemi, Leena Willberg]
- Ryijy / Annikki Toikka-Karvonen ; [monivärikuvat vanhoista ryijyistä kuvannut Osmo Thiel]
- Suomen ryijyt : tekstiilihistoriallinen tutkimus / U. T. Sirelius
Kirjoissa on kuvia ryijyistä ja...
Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Risto Rasan kokoelmassa Rantatiellä (1980) s. 71 on runo, joka alkaa:
Pehmeästi kuin tikan koputus haapaan
kuului koputus...
Runo löytyy myös Risto Rasan kootuista runoista (Tuhat purjetta, 1992, s. 314).
"Siina on joko vaihtoehtoinen kirjoitusasu nimestä Sina tai lyhentymä siina-päätteisistä nimistä, kuten Aleksiinasta, Fransiinasta ja Rosiinasta. Sen lähtökohtana on pidetty myös venäläistä nimeä Zinaida ja tästä saatua lyhentymää Zina. Viimeksi mainittu lähtökohta on Suomen ortodoksisessa kalenterissa, jossa Siina on Sinaidan rinnalla 11.10. Siinaa on käytetty myös ainakin Fransiskan ja Fransiinan lempinimenä." (Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus 2007)
Zina on ollut myös Zenobioksen kutsumamuoto, mikä selittää sen, että Karjalan ortodokseilla Siina ja Sina ovat olleet myös miehennimiä. (Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY 2004)
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
Hannu Tarmion toimittama "Sanankäytön pikkujättiläinen" määrittelee
tiedotteen seuraavasti:
"Tiedote saattaa jonkin ajankohtaisen asian - yleensä yhden ainoan rajatun tiedon - valitun kohderyhmän tietoon. Tiedotteiksi voidaan lukea myös erilaiset ilmoitukset, kuulutukset, mainokset jne. Yhteistä näille kaikille on pyrkimys tehokkaaseen tiedonvälitykseen, sanoman perillemenon varmistamiseen. Tämän vuoksi tiedote pyritään laatimaan helposti ymmärrettäväksi ja yksiselitteiseksi."
Irma Revon ja Tahvo Nuutisen "Aikuisten viestintätaito" sanoo:
"Kirjalliset tiedotteet sopivat silloin, kun tiedotettava asia on ajankohtainen ja tietylle kohderyhmälle tarkoitettu. Aikatauluista, toimintaohjeista ja tapahtumista kerrotaan tiedotteilla. Kokouskutsut...
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Charlotta on Charlotin sisarnimi. Suomen almanakassa nimi oli vuosina 1772-1857. Ruotsalaisessa almanakassa Charlottan nimipäivä on 12.5. Nimi tarkoittaa pikku Karlaa.
Varsinaista kaupunginosahistoriaa ei Kärpäsen tai Sopenkorven alueista ole meidän tietojemme mukaan tehty tai ainakaan julkaistu. Äidinkielenopettaja Pirjo Sandelius on tehnyt historiikin Kärpäsen koulusta "Kärpäsen koulu 50 vuotta 1950-2000". Kärpäsen ja Sopenkorven alueen oma asukasyhdistys Harjuntaustaseura on sellainen taho, joka voisi tietää alueen historiasta enemmän. Kärpäsen kirjaston henkilökunta voi antaa seuran yhteystiedot (kirjaston puhelinnumero on 03-8125 403 ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/karpanen.htm).
Muutamista Etelä-Suomen sanomien artikkeleista voisi myös olla apua: Lyyrylä, Eila: "Yhtenäisyys ja luonto Sopenkorven laitamilla" (ESS 1983:5, s. 7), Miestamo, Hanna: "Mökkiä ku...
Hämeenlinnan kirjastossa on lainattavissa Berlitzin kustantama matkailijoille tarkoitettu Korean travel pack, kirja + cd (2003), jonka opetuskieli on englanti. Lisäksi pääkaupunkiseudun Helmet-aineistorekisteristä löytyvät mm. Colloquial Korean : the complete course for beginners/ Danielle Ooyoung Pyun and In-Seok Kim, 1 nide, 2 CD-äänilevyä (2007), Korean/ Mark Vincent & Jaehoon Yeon, 1 nide, 1 äänikas.(2003) ja Elementary Korean/ Ross King and Jae-Hoon Yeon, 1 nide, 1 d-levy (2000). Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman asiointikirjaston välityksellä. Kaukolainapyynnön voi tehdä verkkolomakkeella osoitteessa http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus, sähköpostitse osoitteella kaukopalvelu(at)hameenlinna.fi tai...
Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia:
"Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,...
Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvan lopputekstien aikana soiva kappale on nimeltään "Matelot" (Brown - Gibson - Johnson - Mallett) ja sen esittää The Renegades.
Suomeksi kappale tunnetaan nimellä "Yksinäinen merimies".
Kappale on kuultavissa lukuisilta äänitteiltä. Lainattavat äänitteet löytyvät HelMet-verkkokirjaston haulla helposti kappaleen nimellä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1511500
http://areena.yle.fi/tv
https://finna.fi
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sanan ”rahkeet” merkitys on ’aisoja länkiin yhdistävät valjaiden hihnat’. Kuvainnollisessa mielessä ja nykykielessä rahkeilla viitataan taitoihin, voimiin, voimavaroihin tai vastaaviin, joiden avulla voidaan tehdä jotakin. Jos sellaista ei ole tarpeeksi, sanotaan, etteivät rahkeet riitä eli johonkin ei pystytä.
Karjalaisen nuorisoliiton sivuilta löytyy vähän tietoa sekä leikin alkuperästä että tekstin käännöksistä. Hura hura häitä on Suomen levinnein laululeikki, joka kuuluu porttileikkien ryhmään. Porttileikkejä on leikitty kaikkialla Suomessa. Porttileikki Bro bro bröllop on saapunut Ruotsista ja se on saanut Suomessa monia eri käännöksiä. Se tunnetaan mm. nimillä Hura hura heijaa, Hura hura häitä, Huuda huuda häitä, Bro bro brella ja Rump rump rellaa. Hura hura heijaan sanat ovat Lavansaarelta ja lähteenä on käytetty Karjalaisen nuorisoliiton Hiiren virs, katin tarina -julkaisua.
Hura hura häitä, kello löi jo kaksitoista, keisari seisoo palatsissaan.
Niin musta kuin multa, niin valkea kuin lunta. Mitä varten sotamies on parempi kuin herra?
Se...
Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1997) mainitsee nimien Annu, Annukka ja Annuli olevan kutsuma- ja hellittelymuotoja nimelle Anna. Anna Saarikallion ja Johanna Suomalaisen teos Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) mainitsee Annun lempinimenä useille a-kirjaimella alkaville naisennimille kuten Anita ja Anneli. Anna on alkuperältään hepreaa ”armoa” tarkoittavasta nimestä Hannah. Annalla ja sen johdannaisilla nimillä kuten Annu on siis raamatulliset juuret, olihan Pyhä Anna Neitsyt Marian äiti.
Nykysuomen tietosanakirja muinaisesta egyptiläisestä Heliopoliksen kaupungista puhuessaan mainitsee sen nimen olevan Egyptin kielellä ”Anu” (myös Annu tai Lunu ja raamatussa Oon). Heliopolis sijaitsee Niilin suistossa Kairon koillispuolella...
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Suutarilasta Itäkeskukseen pääsee joko bussilla tai bussilla ja metrolla. Reittivaihtoehtoja löytyy
HSL:n Helsingin seudun liikenteen sivustoilta http://www.reittiopas.fi/?from_in=suutarila&from_prev=&from=&via_in=&vi…
Helsingistä Porvooseen liikennöi puolen tunnin väliajoin sekä vakio- että pikavuoron linja -autoja. Bussit lähtevät Kampin matkakeskuksesta laiturilta 2 tai 4.
Itäkeskuksesta bussiin pääsee Turunlinnantien 8 laiturilta, joka sijaitsee vastapäätä Itäkeskuksen kirjastoa.
http://www.matkahuolto.fi/fi/matkapalvelut/aikataulut/
Bussilippujen hinnat vaihtelevat 9-12 € välillä riippuen liikennöivästä linja-autoyrityksestä.
Brunbergin tehtaanmyymälä sijaitsee Teollisuustie 8 Porvoossa, jonne Porvoon keskustasta...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
