Asiaa on kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-flunssa-ym-popot?language_co…
18.3.2020 Helsingin sanomat julkaisi artikkelin: "Uuden tutkimuksen mukaan koronavirus voisi elää pinnoilla jopa päiviä - Tutkijatohtori kertoo, miksi ilma on sakeana osin ristiriitaisia tutkimustuloksia". Artikkeliin on haastateltu tutkijatohtori Tuomas Aiveloa ja artikkelin mukaan virukset eläisivät pinnoilla tunteja, ei päiviä.
Samaa kertoo mm. seuraava englanninkielinen artikkeli:
https://www.nih.gov/news-events/news-releases/new-coronavirus-stable-ho…
Toinen Helsingin sanomien artikkeli https://dynamic.hs.fi/a/2020/piilossapinnoilla/
Sanaa reporankana käytetään yleensä verbien kanssa: maata, olla reporankana. Murteissa on voitu myös sanoa, että joku (tai jokin) makaa rankana. Ihmisen lisäksi myös esimerkiksi puu voi ”maata rankana”. Sana ranka tarkoittaa sekä karsittua puunrunkoa että ihmisen selkärankaa.
Repo- on alkuliite, joka vahvistaa sanaa kuten esimerkiksi ilmaisuissa putipuhdas, typötyhjä. Alkuliitteellä ei todennäköisesti siis ole tekemistä ketun kanssa.
Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.
Reporankana suomen etymologisessa sanakirjassa
Mistä tulee sanonta ”maata reporankana”?
Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään.
Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin.
Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html
Lehtikuusen siemenet kypsyvät syksyllä ja alkavat varista seuraavan vuoden maaliskuulla. Variseminen keskittyy touko-kesäkuulle, mutta voi jatkua syksyyn asti.
Siemenet voi kylvää joko syksyllä tai keväällä, mutta keväällä kylvetyt tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Lehtikuusen lisääminen kylvämällä on epävarmempi tapa kuin sen lisääminen istuttamalla taimia.
Siementen kypsyminen: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostus-puulajeittain
Lehtikuusen kylväminen: https://www.meillakotona.fi/kysymykset/lehtikuusen-siemenlisays
Lisää tietoa lehtikuusen kylvämisestä ja siemenistä: https://siemenforelia.fi/siemenet/lehtikuusi/
Katso myös:
Rantala, Satu: Lehtikuusen kasvatus ja...
Tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx on joitain nukkekotikirjoihin liittyviä vastauksia, mutta ei sieltä löytynyt tietoa siitä että Suomessa olisi jossain nukkekotikirjoihin erikoistunut kirjasto.
Näkyyhän noita olevan - paljonkin - mm. Lahden, Tampereen ja Oulun kirjastoissa, sen voi itse tarkistaa alla olevia linkkejä seuraamalla.
Tässä ensin linkki nukkekotiwikiin, jos haluat katsoa mitä kirjoja aiheesta on mainittu siellä:
http://nukkekoti.pbwiki.com/kirjat
Frank-monihaun Ammattikorkeakouluhaun tulos (linkki):
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Ammattikorkeakouluk…
Maakuntakirjastohaun tulos täällä:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa on runsaasti lukion oppikirjoja. HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi voi hakea aineistoa vaikkapa teoksen nimen, tekijän ja aiheen mukaan. Laajan listan lukion oppikirjoista saa käyttämällä vapaata sanahakua hakusanoilla oppikirjat lukio.
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Maltan kansallislintu on sinirastas eli Monticola solitarius, englanniksi Blue rock thrush (Eupedia, http://www.eupedia.com/europe/national_birds_flowers_europe.shtml). Suomeksi tietoa löytyy Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinirastas) sekä esim. kirjasta Suomen ja Euroopan linnut (Gummerus, 2001).
Muusta luonnonvaraisesta kansalliseläimestä en löytänyt mainintaa. Maltan kansalliskoira on Kelb tal-fenek eli faaraokoira (http://www.kelb-tal-fenek.de/indexeng.htm, suomeksi http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_rotum).
Kansalliskasvi on ainoastaan Maltalla esiintyvä Cheirolophus crassifolius, engl. Maltese rock centaury, josta löytyy kuva ja englanninkielistä tietoa esim. osoitteesta http://www.maltawildplants.com/ASTR/...
Jäähyväiset on levyllä Jumis! joka läytyi meiltä hyllystä. Se on nyt varattu sinulle ja voit noutaa sen Oulunsalon kirjastosta viikon sisällä. Kirjasto on avoinna ma-ke 11-19, to-pe 11-17, la suljettu.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan pohjana on latinan Titus "kunnioitettava". Tiitus oli Paavalin opetuslapsi. Nimi tunnetaan Suomessa asuissa Tiitu, Titu, Tito ja Titta.
Vihreiden harjujen maa -nuotti löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Tässä julkaisun tiedot:
Nuotti
Tekijä / esittäjä Porola, Matti (säv.)
Teoksen nimi Vihreiden harjujen maa
Aineiston yleismääre Nuottijulkaisu
Muut tekijät Porola, Matti (san.)
Laitinen, Terho (san.)
Kiiski, Jarkko (sov.)
Julkaisutiedot [Lahti] : [Päijät-Hämeen Liitto], 1999
Ulkoasu 1 sävelmänuotti (2 s.)
Huomautus Päijät-Hämeen maakuntalaulukilpailun voittaja 1998
Sanat, melodia, sointumerkit
ISBN (sid.)
Pääkielet suomi
Asiasanat / Aihe maakuntalaulut : Suomi : Päijät-Häme
YKL-luokka 78.8942, 78.322
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Valitettavasti kysymistäsi teoksista näyttää olevan painos loppu, joten kirjastollakaan ei ole mitään mahdollisuutta hankkia ko. kirjoja. Voit toki kääntyä ko. teosten kustantajan puoleen, eli tässä tapauksessa Otavan, ja kysyä onko heillä aikeita ottaa teoksista lisäpainoksia. Antikvariaatteja kannattaa ehkä kierrellä ja seurata internetin kautta olisiko teosta saatavilla esimerkiksi jossakin nettihuutokaupassa (hinta voi tosin erilaisten nettikeskustelujen perusteella nousta aika korkeaksikin, ainakin ennen mahdollisen lisäpainoksen ilmestymistä, ks. esim. http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_smf&Itemid=27&topic=471… ) tai verkkoantikvariaatissa, osoitteessa http://www.antikvariaatti.net/.
Joskushan kirjoja löytyy...
Näin lauletaan Antero Gustafssonin säveltämässä ja sanoittamassa laulussa Kapakka-kantri.
Kertosäe menee näin:
"Miksi kapakkaan sä meet?
Miksi kapakkaan sä meet?
Muuttuu velat saataviksi, sukulaiset ystäviksi
siksi kapakkaan sä meet."
Kapakka-kantri on Pekka Myllykosken ja Jytäjemmarien levyllä Viekää minut baariin taas...
http://www.helmet.fi/record=b1687703~S9*fin
Tanja Krämerin kirjasta Välttämätön vesi : hyvinvointi - luonto - tulevaisuus (Minerva, 2009) löysin vastaukset osaan esittämistäsi kysymyksistä.
Makeaa vettä on maapallon runsaista vesivarannoista hyvin vähän, vain noin 3 prosenttia. Makea vesi ei varmasti ihan heti lopu, mutta vesipula lisääntyy koko ajan. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä 51 prosenttia maailman väestöstä kärsii vedenpuutteesta.
Veden kiertokulku on pääosin suljettu systeemi. Vettä ei siis katoa, vaan se vain muuttaa muotoaan ja olinpaikkaansa. Hyvin pieni osa vedestä kuitenkin häviää avaruuteen fotolyysiksi kutsuttavan haihtumisreaktion myötä.
Suolavedestä on kuin onkin mahdollista tehdä makeaa vettä suolanpoistolaitteiden avulla. Tällaisia suolanpoistolaitoksia...
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Lienee kysymys laulusta Sieniset
Tääll' on herra Sieninen tuolta vaaran takaa.
Vast' on vieras eilinen hattuherra vakaa.
Hattu kellan kirjava, hälle sangen sopiva.
Niin hän herra Sieninen sieltä vaaran takaa.
Tääll' on rouva Sieninen keltahamosessaan.
Hän on pyöree, pikkuinen, päivä katsehessaan.
Aina häärii kiireissään, tuskin lepää yölläkään.
Sievä rouva Sieninen keltahamosessaan.
Tääll' on lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Sienimyssyt keltaiset kullakin on omat.
Onnellisna huorivät, leikeissänsä pyörivät
nämä lapset Sieniset, veitikkaiset somat.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Siitä sukat pakkaseen äiti kutoo, antaa.
Isä hakkaa halkoja, äiti poimii marjoja.
Pienet Sienilapsoset niittyvillaa kantaa.
Pöllömuorin koulua...
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Se, ettei yksikään näistä sitaateista sisällä minkäänlaista lähdeviitettä, antaa oikeuden vähintäänkin epäillä niiden oikeellisuutta. Ainakaan ne eivät ole yhtäpitäviä sen käsityksen kanssa, jonka Kekkos-elämäkerturi Juhani Suomi UKK:n suhteesta kokoomukseen antaa massiivisessa elämäkertasarjassaan: "Kekkosen suhde toiseen porvaripuolueeseen, oikeistoa edustavaan kokoomukseen, oli huomattavasti monimuotoisempi kuin nykyhetken usein tarkoitushakuiset muistelukset antavat ymmärtää. Ilmiselvästi Kekkonen etsi tukea myös kokoomuksesta, ja siihen kytkeytyivät muun muassa hänen moninaiset yrityksensä saada puolue mukaan hallitusvastuuseen. Joissakin vaiheissa kysymys ei enää ollut vain taivuttelusta, vaan pikemminkin pakottamisesta ja uhkailusta...
