Hausjärven historiasta on olemassa useita teoksia. Varsinainen pitäjänhistoria on Oiva Keskitalon kirjoittama vuodelta 1964 ja nimeltään Hausjärven historia. Oheisessa luettelossa on muitakin Hausjärven historiaa käsitteleviä teoksia, joista voisi olla sinulle hyötyä. Ryttylän punakaartista en löytänyt teosta, mutta kansalaissodan aikaa Hausjärvellä käsitellään ainakina Keskitalon teoksessa ja Lasse Toivolan kirjassa Hausjärvi nousevassa Suomessa 1809-1918, 1992. Ryttylän työväenyhdistys on lisäksi julkaissut 70-vuotishistoriikin, mutta se näyttää käsittelevän vuosia 1928-1998.
Riihimäen, Hausjärven ja Hyvinkään kirjastot ovat avanneet äskettäin yhteisen Apila-aluetietokannan, joka sisältää kirjastojen kotiseutukokoelmissa olevaa aineistoa...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
Silkki- eli seripaino on painomenetelmä, jossa väri painetaan kehykseen pingotetun seulakankaan läpi painopinnalle. Työministeriön ammattiluokituksen mukaan silkkipainaja tai seripainaja "hoitaa ns. seripainokonetta, jossa väri siirtyy paperille tai muulle materiaalille hienosilmäisen painokaavion (seulan) läpi":
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/00_julkaisut/ammattiluokitus2005.pdf
Silkkipainomenetelmällä voidaan tehdä myös taidetta.
Lisätietoa alasta löydät Seri- ja erikoispainojen liitto ry:n sivujen kautta:
http://www.serpa.fi/
Uskomus vaikuttaisi todella pitävän ainakin osin paikkansa. Oxford Dictionary of Animal Behaviourin (2006) mukaan ainakin kanoja, liskoja ja lampaita voidaan hypnotisoida pitelemällä eläintä paikallaan. Eläin saattaa tällöin esittää kuollutta sulkemalla silmänsä ja olemalla täysin liikkumatta. Reaktion nähdään olevan eläimen puolustuskeino, sillä usein petoeläimet jättävät kuolleena pitämänsä saaliin rauhaan. Hetken liikkumattomuuden jälkeen eläin herää hypnoosistaan ja hakeutuu turvaan.
The Animal Mind -teoksessa kuolleen jäljittelyn kerrotaan olevan yleistä lentokyvyttömillä linnuilla. Teoksen mukaan kanoja on tieteellisissä kokeissa hypnotisoitu pitämällä kiinniotettuun lintuun katsekontakti. Kun kana on sitten varovasti silmiään...
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen opettavainen satu nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siinä perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Valitettavasti kysymyksestänne ei käy ilmi, mitä tonttulaulua varsinaisesti tarkoitatte. Suuren toivelaulukirjan eri osista löytyy mm. seuraavia vaihtoehtoja (jäljessä osa ja sivu): //Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu 1, 75//, //Sinivuorten yö, siellä uuras työ 4, s. 82//, //Hiipiellen tonttuset hyörivät vaan 7,41//, //Pakkasyö on ja leiskuen Pohja loimuja viskoo 7, s. 44//, //Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun 7, s.50//, //Tonttu Torvinen on salainen 9, s. 52//, //Mikä hyppy, mikä huiske 10, s. 47//, //Arvaa kuinka tonttu-ukko
11, s. 38//, //Hyvää iltaa, hyvää iltaa pienet tontut te 11, s. 39//, //Helkkää pienet tiu'ut 11, s.41//, //Jo pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu 12, s. 48//,
//Soita sormia, napsuttele, kyllä me...
Citroenin merkkihuolto vastaa, että keltainen ja punainen jäähdytysneste ovat mahdollisia, mutta paras ratkaisu on Citroenin alkuperäinen jäähdytysneste. Kahta eriväristä nestettä ei ole hyvä sekoittaa keskenään.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi.
Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
Molemmat laulut löytyvät suomeksi teoksesta Disney laulukirja : suosittuja lauluja Disney-elokuvista (julk. Warner/Chappell Music Finland oy, 1998 ISBN 951-757-435-5). Laulu Karhun elämää (Bear necessities) löytyy sivulta 36, suomennos Pekka Lehtosaari ja laulu Apinalaulu (I wanna be like you/ the monkey song) löytyy sivulta 34, sama suomentaja. Kirjaa voit tilata kaukolainaksi suurimmista suomalaisista kirjastoista tai voit tilata laulujen sanat myös kopioina oman kirjastosi kautta. Tosin kaukolainaus on maksullista, hinnat vaihtelevat 20-50mk.
Viimeisin Katajamäki-sarjan kirja on vuonna 2022 ilmestynyt Katajamäki kukoistaa. Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Ainakaan kevään 2024 julkaisuluettelossa ei ole uutta Katajamäki-kirjaa.
Koirien nimipäiväkirjoja löytyy kirjastoista Liisa Kokon toimittama Koiran nimipäiväkalenteri (1995 ja 1996) sekä Koirien nimipäiväkirja : Bella, Niksu vai Romeo?, jonka ovat toimittaneet Minna Saarelma, Marianne Blomqvist ja Leena Kilpi. Kissojen nimiä löytyy teoksesta Kissojen nimipäiväkirja : Viiru, Nöpö vai Kassinen? (toim. Saarelma, Minna ; Blomqvist, Marianne).
YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys.
Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta...
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, https://yle.fi/uutiset/3-6866791
Kääntäjä Kersti Juva...
Marsun perusravintoa on kuiva heinä. Luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. Lisäksi on huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia, jota se ei pysty itse tuottamaan. Marsulle voi antaa tuoretta mansikkaa ja tomaattia. Kannattaa perehtyä marssun ruokintaan hiukan laveammin jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend; Pikkulemmikit / David Taylor.
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www....
Telma on englantilaisen kirjailijan Marie Corellin luoma nimi. Hän kirjoitti 1880-luvulla yhteiskunnallisen romaanin Thelma. Romaanin päähenkilö oli Thelma-niminen norjalainen prinsessa. Nimi yleistyi nopeasti eri maissa ja sai suomessa muodon Telma.
En valitettavasti löytänyt tietoja nimen yleisyydesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/1D0F8D865126D925…
Voisikohan nimipäivää viettä esimerkiksi jonkin samantyyppisen nimen kuten Elma, Alma, Hilma, Vilma yhteydessä?
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimikirja
Yso, ontologia, johon sisältyvät aikaisemman Ysa:n asiasanat, on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti). Englanninkieliset asiasanat on linkitetty Library of Congress Subject Headings (LCSH) -sanastosta. http://finto.fi/yso/en/.
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
