Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Osoite on 142 Portobello Road, Notting Hill, London W11.
Tässä osoitteessa ei tosin koskaan ole oikeasti ollut kirjakauppaa, vaan ensin antiikki- ja sitten huonekaluliike. Nykyään sieltä löytyy kenkäkauppa nimeltä Notting Hill. Fiktiivinen kirjakauppa perustui todelliseen Travel Bookshop -liikkeeseen, joka toimi lähettyvillä osoitteessa 13-15 Blenheim Crescent yli kolmen vuosikymmenen ajan. Liike lakkautettiin vuonna 2011, mutta osoitteessa toimii nykyään toinen kirjakauppa.
Notting Hillin kuvauspaikat The Worldwide Guide to Movie Locations -sivustolla:
http://www.movie-locations.com/movies/n/nottinghill.html#.U4Bg7FPNlhI
The Telegraphin artikkeli Travel Bookshopin lakkauttamisesta: http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/8718545...
Elli Castrén on tällä hetkellä 78-vuotias. Hänellä on viimeksi ollut rooli Kansallisteatterissa vuonna 2011. Ilmeisesti hän on edelleen naimisissa Jaakko Kytömaan kanssa ja lienee todennäköisesti jo eläkkeellä.
Mambo Kings -musikaali perustuu Oscar Hijuelosin romaaniin The Mambo Kings play songs of love (suom. nimellä Mambo Kings : rakkauden rytmit). Dramatisointi on Sami Parkkisen ja Markku Nenosen, ja kaikkien laulujen tekstit ovat Sami Parkkisen kirjoittamia.
Fono.fi -äänitetietokannasta (http://www.fono.fi) löytyy ko. musikaalin lauluista vain kappale nimeltään Sieluni kaunis Maria. Sen on levyttänyt Pentti Hietanen vuonna 1999 ilmestyneelle albumilleen Lauluni.
Helsingin kaupunginteatterin esitysarkistosta (http://www.hkt.fi/esittely/hkt_arkisto2.pdf) löytyvät kaikkien musikaalin esiintyjien nimet, mutta ei valitettavasti tietoa eri laulujen esittäjistä. Kannattanee ottaa yhteyttä suoraan teatteriin (yhteystiedot: http://www.hkt.fi/esittely...
Laila Kinnusen levytykseen "Näitkö sen" oli suomenkielisen tekstin kirjoittanut Kari Tuomisaari.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=n%c3%a4itk%c3%b6+sen&ID…
Sitä suositumpi suomenkielinen versio kansansävelmästä "Var det du" oli kuitenkin nimeltään "Niin aikaisin". Sen levytti Anki vuonna 1967, ja sanoituksen oli tehnyt Jukka Kuoppamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=niin+aikaisin&ID=46fd21…
Katso myös
http://www.youtube.com/watch?v=UDUKBRDsOus
http://www.youtube.com/watch?v=LnvtU7brShc
Lauri Pohjanpäällä on runo, jossa on rivit "on kaunein silloin ihminen, kun käydä voi kuolon etehen hän lausuin: "Valtahas alistun, mut valtas ei yllä työhöni mun..." Runo löytyy mm. kokoelmasta "Kaipuu ylitse ajan: Valitut runot 1910-1954". Voisiko tämä olla oikea runo?
Tai olisiko mahdollista, että runo ei olisikaan Pohjanpään. Alpo Noposella on mahdoton ratkaista -niminen runo, joka alkaa näin: ”Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on…” ja jossa säettä "minä aikana ihminen kauniimpi ois" toistetaan useamman kerran. Runo löytyy ainakin kokoelmista Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa.
Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Arabian museon sivuilta http://www.arabianmuseo.fi/ löytyvän tiedon mukaan esineiden numero- ja kirjainsarjat viittaavat tavallisimmin esineen valmistusvaiheisiin: massaan, lasitukseen, koristelijan paikkanumeroon jne. Toisinaan kolmi- tai nelinumeroiset sarjat kertovat tarkan valmistusajan.
Arabian leimamerkintöjä ja numerotunnuksia on julkaistu useissa kirjoissa, mm.:
Arabia. Arabian posliinitehdas 1987
Taidekeramiikka Suomessa (toim. Åsa Hellman). Otava 2004
Keräilijän aarteet: Arabian kahvikuppeja ja mukeja (toim. Sirpa Westerholm). WSOY 2006
Rakkaat vanhat tavarat (toim. Leena Nokela). Otava 1998
Erikoisleimoista on julkaistu artikkeli Keräilyn Maailman numerossa 7-8/1997.
Hyödyllisiä julkaisuja ovat myös vanhoista kuvastoista/...
Hautaustoimilaissa säädetään "ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä sekä hautausmaan ja yksityisen haudan perustamisesta, ylläpidosta, hoitamisesta ja lakkauttamisesta sekä krematorion perustamisesta."
Finlex 6.6.2003/457
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search[type]=pika&s…
Nimi on alkuaan kreikkaa ja se on tullut latinan kautta nimistöömme. Nimi tarkoittaa alkuaan 'Kristukselle kuuluvaa, kristittyä'. Nimi Kristus on kreikkalainen käännös 'khristos' ('voideltu') heprean samaa merkitsevästä sanasta 'mashiah', messias. Christinen ruotsalaisia muunnelmia ovat Christina, Kristina, Kristin, Kirstin, Kerstin, Stina ja Tina. Suomalaisia vastineita ovat Kristiina, Kirsti, Kersti, Krista, Tiina. Miehillä vastineita ovat Kristian, Risto jne. Nimen alkuperäinen merkitys aiheuttaa sen, että pyhimyskalenterit tuntevat monia samannimisiä. Perinteinen päivä meillä on ollut 24.7. (Agricolan rukouskirjassa v. 1544 'Christina neitzyt').///Svenska namnbok/Anders Malmsten///Etunimet/Kustaa Vilkuna///Suuri etunimikirja/Pentti...
Latinankielisistä sanonnoista ajatuksellisesti lähinnä lienee "Fiat justitia". (Koko sanonta kuuluu: "Fiat justitia, pereat mundus", eli "tapahtukoot oikeus vaikka maailma tuhoutuisi"). Latinankielisiä fraaseja löytyy monista Arto Kivimäen teoksista.
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä Nukku-Matti. Sanat ovat R. R. Ryynäsen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät monestakin laulukirjasta. Kaikissa kirjastoissa on ainakin Suuri toivelaulukirja -sarja, jonka neljännessä osassa laulu on sivuilla 94-95. Nukku-Matti löytyy myös mm. Lasten toivelaulukirjasta, 1981 (ISBN 951-757-093-7).
Sain Mauri Sariola -seurasta http://www.sariolaseura.fi/ vastauksen kysymykseesi:
Alla on lista Mauri Sariolan Susikoski -romaaneista julkaisujärjestyksessä. Näiden lisäksi Susikoski esiintyy useissa lehtien jatkokertomuksista jälkeenpäin tehdyissä pokkareissa, lehtijännäreissä, radiokuunnelmissa ja, elokuvissa.
Laukausten hinta (Salama 25) 1956
Rotat pois laivasta (Salama 29) 1956
Revontulet eivät kerro (Salama 40) 1957
Leivätön pöytä on katettu (Salama 46) 1958
Susikoski ottaa omansa (Salama 58) 1959
Kohtalokas Itämeren risteily (Salama 69) 1959
Sumua Susikosken yllä (Salama 89) 1961
Minä, Olavi Susikoski 1963
Aina roiskuu kun rapataan 1964
Pyykki on pantu ja pysyy 1965
Niin syvä on kuin pitkäkin 1965
Elomme merta laiva purjehtii 1966...
Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia.
Japani ulottuu viileän lauhkealta koivu- ja havumetsävyöhykkeeltä subtrooppiselle vyöhykkeelle saakka. Hokkaidoon ja Pohjois-Honshuun vaikuttaa sekä Tyynenmeren kylmä Oyashiovirta että talvella luoteismonsuunit. Näillä saarilla kesät ovat viileät ja talvet ankarat. Talvisin sataa paljon lunta. Japanin eteläisiä ja itäisiä osia lämmittävät Japaninvirta ja kesäisin kaakkoismonsuunit. Näillä alueilla kesät ovat yleensä lämpimät ja talvet leudot. (Maailma nyt. Osa 8: Itä-Aasia. Weilin+Göös, 1992, s. 145)
Tämän unohtumattoman näyttelijäsuorituksen teki Sointu Angervo. Elokuva tosin ei ollut Kaasua, komisario Palmu vaan Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta, joka löytyy osoitteesta www.elonet.fi
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
5 markan setelit painettiin v. 1963 ja niiden käyttö laillisina maksuvälineinä lakkautettiin 1.1.1994 ks. http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/markat/Pages/markkaset… Olet siis hyvinkin voinut maksaa pienenä näillä seteleillä, mikäli niitä on ollut tallessa. Suurimmaksi osaksi 5 markan kolikko lienee kuitenkin jo korvannut tuohon aikaan setelit.
Kyseinen Mika Waltarin nuoruuden runo on julkaistu Tulenkantajat-lehden numerossa 17 vuonna 1929.
Voit lukea koko runon lehden digitoidusta numerosta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502611?term=liian&t…
