Burmasta eli Myanmarista löytyi kaupunginkirjastosta seuraavia teoksia:
Maailma tänään [21]--Kaakkois-Aasia. 1999
Lahtinen, Jukka : Kaakkois-Aasia liiketoiminta. 1995
Inkinen, Sari : Aasian liiketoimintakulttuurit. 1994
Heikkilä-Horn, Marja-Leena : Kaakkois-Aasia eilen ja tänään . 1991
Miettinen, Jukka O.: Silmät auki Aasiassa--Burma, Thaimaa, Malesia, Singapore, Indonesia. 1987
Burma-maakatsaus.1985
Lisäksi kannattaa katsoa mitä tietosanakirjoista löytyy.
Kirjojen saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Aikakauslehdissä on paljonkin Burmaa käsitteleviä artikkeleita, tässä muutamia uusimpia:
Danielsen, Hanne-Luise: Tuhansien Buddhien luolat.
Tieteen kuvalehti 2000, nro 4, sivut54-57
Virtanen, Rauli: Juntta...
Kirjastokortin saat kaikista Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoutumalla kirjaston käyttösääntöihin. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, sen jälkeen annetusta kirjastokortista peritään maksu.
Lisätietoja ja kirjaston toimipisteiden yhteystiedot löydät verkkokirjasto Finnan sivuilta (https://kuopio.finna.fi/).
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890
Reikää ei ollut 25 pennin kolikoissa. Reiän tarkoituksena oli erottaa 5- ja 10 -pennin rahat samankokoisesta 25:n pennin sekä 50:n pennin rahasta, koska niiden valmistusmetalli oli sama.
Lähteenä on Tuukka Talvion Suomen rahat -kirja luku "Metalliraha vuoden 1917 jälkeen".
Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
En löytänyt vastausta Etymologisesta tai Slangisanakirjasta. Kotimaisten kielten keskuksesta voi myös tiedustella sanojen alkuperään liittyviä asioita.
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Lähde: Nykysuomen etymologinen sanakirja: https://www.utupub.fi/handle/10024/154950
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy määritelmä sanalle hervakka, josta hervakkuus on johdettu. Hervakka tarkoittaa samaa kuin hervoton, eli jotakin voimatonta, tunnotonta, velttoa tai heikkoa.
Lähde: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_aae26ff5fc1ae48d497141…
Siitakesienistä löydät muutaman kirjan pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla "asiasana tai luokka" -kenttään siitake. Myös kirjojen saatavuustiedot löytyvät täältä.
Lehtiartikkeleja siitakkeista löytyykin sitten runsaammin: kirjastojen asiakaskoneilta pääset sekä Arto- että Aleksilehtitietokantoihin, joista saat pitkän listan viitteitä sanalla siitake. (Arto ja Aleksi löytyvät mm. osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm )
Mikäli ymmärsin oikein, että olet kiinnostunut nimenomaan siitakesienien terveysvaikutuksista, ja tarkemmin syövästä, kiinnostavin näistä artikkeleista voisi olla Laura Raaskan Kaukoidän sienellä on harvinaisia ominaisuuksia : siitake on...
Dear Sir,
In Estonia, The University of Tartu (http://www.ut.ee) has a faculty of law. Also in Estonia there are some private law schools, for example in Tallinn The Institute of Law (http://www.lawinst.ee/).
In Lithuania, The Vilnius University (http://www.vu.lt/), VDU (Vytauto Didzioja Universitetas) in Kaunas (http://www.vdu.lt/) and Klaipeda University (http://www.ku.lt/)have faculties of law.
A good way to start looking for law schools in any country is to go to The World Law Guide (http://www.lexadin.nl/wlg/).
Hopefully these addresses will help you!
Valitettavasti kirjallisuutta aiheestasi ei juuri löytynyt.
Teoksessa Handbook of living religions /ed. John R. Hinnells on lyhyt maininta pocomanista.
Jamaikan uskontoja käsittelevät seuraavat:
- Rastafari and other African-Caribbean worldviews /Barry Chevannes
(saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ )
Lindasta löytyneet (Yliopistokirjastojen tietokanta)
- Chevannes, Barry: Rastafari : roots and ideology
- New trends and developments in African religions / edited by Peter B. Clarke
Kuopion yliopistossa on ilm. vuonna 2000 Tiina Kirmasen väitöskirja Lapsi ja pelko: sosiaalipsykologinen tutkimus 5-6-vuotiaiden lasten peloista ja pelon hallinnasta. Vuonna 1995 Kuopion yliopiston julkaisissa ilm. Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa: 5-12-vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus. Molemmat on saatavissa Lapin yliopiston kirjastossa. - Lisäksi kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta voi hakea esim.hammaslääkäripelosta tms. spesifimmästä pelosta.
Ferdinand von Wrightin Sikoja ja harakoita-maalaus (1875) on Ateneumin taidemuseossa http://www.ateneum.fi/
Kuva taulusta löytyy mm. kirjasta Von Wright: taiteilijaveljekset (2000) s. 136.
En löytänyt kirjaa, jossa kerrotaan Venäjän perusterveydenhuollosta suomeksi, mutta Maailman terveysjärjestön verkkosivuilta löytyy tietoa Venäjän terveydenhuoltojärjestelmästä englanniksi ja venäjäksi: http://www.euro.who.int/countryinformation/CtryInfoRes?COUNTRY=RUS&Ctry… . Valitse sieltä kohta Country highlights on health.
Pekka ja susi löytyy satuelokuvana näytellyn elokuvan ja animaation yhdistelmänä vuodelta 1997. Elokuvan on ohjannut George Daugherty ja suomalaisina ääninä mm. Inkeri Wallenius, Emilia Pokkinen ja Ossi Ahlapuro.
Kaukolaina tulee aina palauttaa siihen kirjastoon, josta se on käyty noutamassa. Vantaalle voi palauttaa ainoastaan HelMet-kirjastojen aineistoa, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen lainoja.
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Kirjastomaksujen verkkomaksamismahdollisuutta toivotaan runsaasti. Kirjastojärjestelmässämme on olemassa ohjelmisto, joka mahdollistaa verkkomaksut. Ominaisuuden käyttöönottaminen edellyttää kuitenkin ohjelmistokehitystä, jotta se saadaan toimimaan suomalaisten verkkopankkien kautta (valmis "palikka" tarjoaa ainoastaan luottokorttimaksumahdollisuuden).
Verkkomaksujen mahdollistaminen nähdään HelMet-kirjastoissa tärkeänä kehityskohteena. Aikataulua uudistukselle ei ole vielä tiedossa.
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
Kävin läpi kaikki 297 nidettä Rough Guide -sarjasta ja sieltä ei enää löytynyt Pietaria, Moskova kylläkin.
Tässä muita oppaita Pietarista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSmatkaoppaat+pietari%7CFf%3…
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
