Kotiliedessä, Hopeapeilissä ja Eevassa ilmestyi sisustukseen ja kodin kunnostamiseen liittyviä kirjoituksia, mutta varsinainen asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvä erikoislehti oli vuodesta 1948 asti ilmestyvä Kaunis Koti. Oulun kaupunginkirjastossa Kaunista Kotia ei lainata kotiin, mutta sen saa lukusaliin luettavaksi muutaman päivän varoitusajalla. Varastokirjastossa on lainattavat kappaleet. Avotakka on ilmestynyt vuodesta 1967. Oulun kaupunginkirjastossa sitä on vuodesta 1970 lähtien.
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
Mukavaa, että olette aloittaneet hyvän harrastuksen! Lukupiiriä aloitettaessa on mietittävä käytännön järjestelyjä, niistä saa vinkkejä täältä: http://www.lukupiirit.fi/ Kirjastosta voi lainata sellaiset kirjat kuin Lukupiirikirja tai Lukupiirin lumo. Ehkä niistä voi saada vinkkejä ja ideoita lukupiirin pitämiseen.
Teillä on varsin suuri lukupiiri, mutta kyllä niitä tuonkin kokoisia on. Itse vedän tällä hetkellä kymmenen hengen lukupiiriä, ja se tuntuu varsin sopivalta. Teidän ryhmästänne voisi saada kaksi lukupiiriä. Voitte tietenkin kokeilla, miltä tuntuu olla yhdessä suuressa ryhmässä ja toisaalta kahdessa pienemmässä.
Ensimmäinen kirja tuntuu aina tärkeältä, mutta on aika vaikea löytää sellaista kirjaa, joka miellyttäisi kaikkia yhtä...
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Boonsboron majatalo -sarjan kolmas osa "Ovi sydämeen" (The perfect hope) on kustantaja Gummeruksen kevään 2014 uutuusluettelossa. Siellä luvataan kirjan ilmestyvän helmikuussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei! Valitse hakupalkin alta "tarkennettu haku" ja sieltä alasvetovalikosta hakusanan sijaan aihe. Kirjoita hakusanaksi "elämäkerrat". Hakutulosta voi rajata tulosten vasemmalla puolella olevasta palkista: Suomeen sijoittuvia elämäkerroiksi merkittyjä kirjoja on Helmetissä 992 kappaletta.
Vinkki: Voit myös kirjoittaa etusivun hakukenttään suoraan "d: elämäkerrat" saman haun suorittaaksesi.
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Alttonokkahuilunuotteja ei löytynyt. Näiden laulujen nuotinnokset yleensä löytyvät kuitenkin monista nuoteista, mm. alla olevista. Ylemmissä on Sylvian joululaulun, ja alemmissa On hetki -kappaleen nuotit. Kuopion kaupunginkirjaston verkkokirjasto on poissa käytöstä 12.-20.11., joten sitä, ovatko nuotit Kuopion kirjaston kokoelmissa, ei juuri nyt voinut tarkistaa.
- Valkea joulu : joulun kauneimmat laulut / Toimitus Virpi Kari
- Joulun laulut / Toimitus: Ari Leskelä
- Ihanimmat ikivihreät : suomalaisen viihteen helmiä
- Suomalaisia lauluja / toimittanut Ari Leskelä
Kyllä on. Alla luettelo Helmet-kirjastojen lainatuimmista tietokirjoista vuonna 2014:
- "Et kuitenkaan usko..." : Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä / Ville Haapasalo
- Tove Jansson : tee työtä ja rakasta / Tuula Karjalainen
- Valtakunnan miniä : Brita Kekkonen / Pia-Maria Montonen
- Mahdoton menestys : kasvun paikkana Nokia / Jorma Ollila, Harri Saukkomaa
- Tatu ja Patu pihalla : käsikirja kaikille niille, joilla ei ole mitään tekemistä ja niille, jotka...
- Wahlroos : epävirallinen elämäkerta / Tuomo Pietiläinen & Tutkiva työryhmä
- Totuus taivaasta : tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus / Eben Alexander ; suomentanut Sirkka Aulanko
- Murtuneet mielet : taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 / Ville Kivimäki...
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
Hei Asta!
Kuvauksesi taulusta oli niin yksityiskohtainen, että hoksasin heti mistä oli kyse.
Alkuperäisen taulun maalasi venetsialainen muotokuvamaalarina parhaiten tunnettu Alessandro Longhi (1733 - 1813) noin vuonna 1760. Longhin isä oli myös tunnettu maalari Pietro Longhi.
Alessandro Longhi syntyi, työskelnetli ja myös kuoli Venetsiassa, missä hän maalasi vuosikymmeniä silmäätekevien muotokuvia.
Maalaus nuoresta tummaihoisesta pojasta on kooltaan 75x65 cm ja se on yksityiskokoelmassa.
Tässä vielä linkki kuvaan maalauksesta: http://www.the-athenaeum.org/art/full.php?ID=234999
Helsingin kaupunginkirjastossa on aikoinaan tehty työyhteisön tilankartoitus, jossa kysyttiin asteikolla esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: käsitys esimiesten suhtatumisesta, suhtautuminen työhön, suhtautuminen työtovereihin, suhtautuminen työyhteisöön, työyhteisön ihmissuhteet, työyhteisön ilmapiiri, tiedottaminen, ristiriidat, motivaatio, kannustustavat, vastuuntunne, sitoutuminen, johtamistapa, asiakaskeskeisyys, kyvykkyyden käyttö, palautteen saaminen, virheiden käsittely, yrityskuva, kehittäminen.
Aiheesta löytyy esim. seuraavanlaisia teoksia: Pessi Yrjö Työilmapiiri 1999, Picard, Robert G. Yrityksen sisäisen ilmapiirin johtaminen - organisaatiotekijöiden ja työntekijöiden näkemysten väliset suhteet 1999, Langinvainio, Heimo...
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Veikko Huovisen novelli Viinankätkijä julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Mikäpä tässä (1969). Sittemmin se on julkaistu myös kokoelmassa Vapaita suhteita (1974).
Mikäpä tässä Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Vapaita suhteita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176005999526
Suosittelen, että tutustut teokseen Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Se on hyvin ansiokas ja perusteellinen selonteko piikojen elämästä ja sosiaalisesta asemasta.
Piikojen elämä on varmasti erilaisissa palveluspaikoissa voinut olla hyvinkin erilaista, mutta enimmäkseen tuskin kuitenkaan sietämättömän kurjaa. 1900-luvulle asti piikominen pysyi naisten yleisimpänä palkkatyönä. Monessa palveluspaikassa piika on saattanut olla hyvinkin arvostettu henkilö ja on voinut edetäkin työurallaan; yllä mainittu teos sisältää mm. luvun "Pikkupiiasta...
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun...
Suomen suurin kirjasto on Kansallikirjasto, joka on myös Suomen vanhin tieteellinen kirjasto. Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului kolme miljoonaa kirjaa ja kolme miljoonaa muuta julkaisua:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2…
Yleisistä kirjastoista Suomen suurin on Helsingin kaupunginkirjasto. Sieltä löytyy kirjoja n. 1,6 miljoonaa kappaletta:
https://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Kokoelmat%3A%2…
Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta...
Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti').
