Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
Tiedustelin asiaa Fazerin asiakaspalvelusta. Heillä ei ollut tarkkaa tietoa nimen synnystä. Arvelivat kuitenkin, että nimi tulee siitä, että Amerikkaa ihailtiin suuresti 1950-luvulla, jolloin Amerikan pastillit tulivat markkinoille, tarkalleen vuonna 1953.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Elektronista julkaisemista käsittelevät, helposti löytyvät lähteet lienevät jo kysyjälle tuttuja. Mainittakoon kuitenkin muutamia. Lähtökohtana on, että teknisistä apuneuvoista ei tällä kertaa ole kyse.
Kirja, saatavana mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista sekä Helsingin yliopiston eri kirjastoista: Ekholm, Kai & Järvinen, Aki: Digitalisoituva julkaisukulttuuri. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja. B. 2/99. ISBN 951-44-4663-1
Ainoa organisaatio, jonka verkko- ja painotuotejulkaisuperiaatteista löytyi dokumentti, on Tampereen yliopisto: http://acta.uta.fi/ohje/johdanto.html Tässä artikkelissa on pohdittu mm. sitä, minkätyyppisiä julkaisuja sähköisesti tuotetaan.
Monikanavajulkaisemista (useamman kuin...
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Molemmista nimistä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Jere: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cfc8… sekä Valtteri: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e8bd…. Arkistosta voi hakea vastauksia esim. hakusanalla etunimet. Kirjastosta voi lainata etunimiä käsitteleviä kirjoja.
Lohjan kirjastosta saa lainaksi ylioppilaskirjoituksiin valmentavia paketteja, joissa on mukana kuunteluharjoituksia. Saat niistä luettelon Lohjan kirjaston aineistotietokannasta kirjoittamalla tietokannan tarkennetun haun asiasanaruutuun ylioppilastehtävät tai ylioppilastutkinto:
http://lohja.kirjas.to/
Lukudiplomia varten on luettava vähintään viisi kirjaa Lukudiplomi-luettelosta, ja sen lisäksi vielä yksi vapaavalintainen kirja. Kirjaluettelot löytyvät Lappeenrannan kaupungin kotisivuilta kohdasta Koulutus ja opiskelu, perusopetus, http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13646 . 1. luokan lista löytyy tästä osoitteesta http://www.lappeenranta.fi/includes/file_download.asp?deptid=13646&file…) uusi.pdf&pdf=1 .
Kirja on jo lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista sekä suomeksi että ruotsiksi. Varauksen voi tehdä joko lähimmässä kirjastossa virkailijan kautta tai sivulla www.helmet.fi.
Sateentekijää löytyy VHS-kasettina mm. Tampereen, Turun ja Rovaniemen seudun yleisistä kirjastoista. DVD-levynä sitä ei tosiaan löydy mistään. HelMet-kirjastoissa ollut VHS-kasetti on jäänyt palauttamatta. Viestitän asian eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Elokuviahan ei voi kirjastoon ostaa kaupasta, vaan ne on ostettava sellaiselta tarjoajalta, joka on huolehtinut siitä että kyseisellä elokuvalla on lainausoikeudet. Näistä oikeuksista kirjastot joutuvat maksamaan hyvästi; emme siis saa elokuvia samaan hintaan kuin yksityishenkilö niitä ostaa kaupasta.
Puiden lukumäärästä meillä ei ole tietoa, mutta puulajeja Espalla on kaksitoista. Tämän tieto löyty kirjasta Esplanadin puisto, Dendrologinen seura, 1989.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Franz Schubertilta D-duuri kvintettoa, jollaista en teosluettelostakaan löydä. Täältä löytyy vain Schubertin C-duuri kvintetto (D956) kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle sekä A-duuri kvintetto (D667) pianolle, jousitriolle ja kontrabassolle (Forelli).
Näyttäisi siltä, ettei teosta ”Other Way Round” ole saatavilla kuin käytettynä, eikä sitä ei ole HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässäkään. Siksi voi hyvinkin olla, ettei tuota teosta pystytä hankkimaan HelMet-kirjastoihin. Laitoin kuitenkin varmuuden vuoksi siitä hankintapyynnön, jos kirjasta otetaan jossakin vaiheessa vain uusi painos.
Jos haluat itse hankkia tuon kirjan, sitä löytyy käytettynä Amazon.comista osoitteesta http://www.amazon.co.uk/Other-Way-Round-Judith-Kerr/dp/0001846043.
Lukitseminen on Helmet-verkkokorjaston uusi toiminto.
Lukitsemalla varauksen voit estää varauksesi etenemisen varausjonossa esimerkiksi lomasi aikana. Ennen lukitsemismahdollisuutta saattoi pitkään odotettu varaus tulla noudettavaksi juuri lomamatkan aikana, jolloin sitä ei pääsekään noutamaan, ja varattu teos siirtyä jonossa seuraavalle.
Kannattaa muistaa poistaa lukitus heti, kun taas on mahdollista noutaa se kirjastosta.
Helmetin sivuilla neuvotaan toimimaan näin: " Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä"."
https://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
HelMet-kirjastoissa kolmen uusimiskerran jälkeen kirjan voi lainata uudelleen kirjaston palvelutiskillä, jos siinä ei ole varauksia. Virkailija palauttaa kirjan ja lainaa sen heti uudelleen, jolloin uusimiskerrat nollautuvat ja sen voi uusia jälleen netin kautta tai puhelimitse uudet kolme kertaa. Kirjan saa saman tien mukaan. Käytännössä tällä tavalla kirjaa voi pitää kuinka kauan tahansa, jollei siihen tule varausta.
