Hyvin lyhyesti aiheestasi löytyy sosiaaliturvan oppaista, esim. Terttu Kettusen kirjasta Monimuotoinen sosiaaliturva (3. p. 2001): alussa on ytimekäs katsaus suomalaisen sosiaaliturvan historiaan. Lisää kirjoja
löydät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1052479784 yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia". Näin saat mm. teoksen Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia" löydät Antti Kariston kirjan Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Kokeile myös asiasanaa hyvinvointivaltio; tuloksena esim. Anneli Anttosen Suomalaista...
Elokuvan tekemisestä löytyy suomeksi aika vähän, ehkä näistä olisi apua: Liukko & Kangassalo: Mediaa muruille (1998) sis. oman kappaleen elävästä kuvasta, kohteena lapset. Baer& Heikkinen & Isaskainen: Hattiaisten mediakirja (2002) sisältää ohjaajan osion, myös lapsille suunnattu. Elävästi kuvasta: kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta (1999). Vanhempia kirjoja: Elokuvakirja (1989) ja Pölönen: Elokuvailmaisun ja ja videokuvauksen perusteita (1990). - Internetistä löytyy elokuvan teemavuoden 2004 Filmihillo-sivuilta monenlaista hyödyllistä ja antoisaa, esim. http://www.filmihillo.net/noin_kymmenen_askelta.pdf
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Kirkkonummen kirjaston sivulla on voimassaoleva arvostelusivusto. Osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/ voit arvostella minkä tahansa kirjan, joka on Kirkkonummen kirjaston kokoelmassa. Kaikki asialliset arvostelut julkaistaan.
Tiedossani ei ole, että kirjastoissa oltaisiin suunniteltu kuvatunlaisen palvelun käyttöön ottoa. Koska asiakasmäärämme ovat suuria, saataisi isokin tallennustila pian täyttyä. Omien muistien (muistitikku, CD-R-levy, CD-RW-levy) lisäksi tiedoston voi lähettää asiakastyöasemalta sähköpostin liitteenä.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen http://www.antipiracy.fi/kuluttajalle/ukk.html sivulla "usein kysytyt kysymykset" kohdassa
"Internet ja vertaisverkot" vastataan kysymykseen mitä tiedostoja vertaisverkoissa voi jakaa: "Ainoastaan niitä, joista tiedät, että oikeudenhaltijat ovat sallineet niiden jakamisen. Lisäksi voit jakaa itse tekemiäsi teoksia, jos et ole sopinut oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö)."
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivulle voi jättää palautetta http://www.antipiracy.fi/ttvk/palaute.html joten sieltä kannattaa kysyä.
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Hannu Mäkelän kirjan nimi on Mikä sanomatta jää : kertomus rakkaudesta. Se on kyllä jo tullut kirjastoihin, joten varauksen siitä voi tehdä milloin vain.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=mik%C3%A4+sanomatta&searchs…
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Noin pieni maksu ei mene perintään. Maksu odottaa kirjastokortillasi kunnes sinä tai joku muu puolestasi käy maksamassa sen jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Etsimäsi artikkeli oli Hämeen Sanomissa 19.5.2012, sivulta 22. Sen on kirjoittanut Osmo Pekonen. Pälkäneen kirjastossa ei toukokuun lehtiä enää ole. Lähimmät lehteä säilyttävät kirjastot ovat Tampereen ja Hämeenlinnan kirjastot. Voit myös pyytää artikkelin kaukolainaksi omasta lähikirjastostasi.
Voisiko kysessä olla T. S. Eliotin runokokoelman Neljän kvartettoa runo East Coker.
T. S. Eliotin Neljän kvarteton East Coker alkaa sanoin ”My end is my beginning”, Juha Silvon suomennoksessa ”Alussani on loppuni”.
Teksti on varmaankin lainattu 1300-luvun ranskalaisen säveltäjän Guillaume de Machaut’n rondosta ”Ma fin est mon commencement”, joka on Wikipedian mukaan jonkinlainen musiikillinen palindromi.
Eliotin Neljän kvarteton suomennoksen kommenteissa kääntäjä kertoo, että ”Eliot on kääntänyt päinvastaiseksi Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin (1542-1587) moton ”En ma fin est mon commencement” – lopussani on alkuni.
Neljän kvartettoa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818818?lang=fin
Runon Neljä kvartettoa : East Coker...
Kiitos palautteestasi!
On todella äärimmäisen ikävää, että tällaista joskus pääsee tapahtumaan. Aina syyllisiä ei pystytä jäljittämään riittävän nopeasti, jotta asiaan pystyttäisiin puuttumaan, mutta seuraamme kaikkien lehtiemme osalta tilannetta. Jos terrori kohdistuu yhteen lehtinimekkeeseen riittävän useasti, saa lehden vain pyytämällä asiakaspalvelijalta.
Toivottavasti muut Rakennusmaailma-lehtemme numerot sekä muu lehtikokoelmamme palvelee sinua jatkossakin. Teemme parhaamme, jotta voimme edelleen vastata asiakkaan lehtitarpeisiin mahdollisimman hyvin ja kattavasti.
Maaret Teppo, palvelupäällikkö
Sellon kirjasto, lehdet ja musiikki
Vahvan naispäähenkilön, feministisen hengen ja viikinkiteeman yhdistelmä tuo ensimmäisenä mieleen Petteri Hannilan fantasiatarinan Kaukamoinen. Olisikohan kyseessä ehkä tämä kirja?
Bach sävelsi kamariorkesterille neljä sarjaa, joihin myös sisältyy paljon suosittuja, myös soolosoittimilla kuten huilulla usein esitettäviä osia. Tällainen on esimerkiksi hyvin "iloinen" osa "Badinerie" sarjasta h-molli (BWV1067) sekä äärimmäisen suosittu "Air" sarjasta D-duuri (BWV1068). Kumpikin kuuluu myös nuorten huilistien mahdolliseen ohjelmistoon, joskin Badinerie vaatii jo kohtalaisen hyvää soittimen hallintaa. Air on rauhallinen sävellys. Kysymykseen siitä, mitä "tavallisesti" soitetaan, on aika mahdoton vastata. Huilunsoiton opettajilla on asiasta varmasti oma näkemyksensä jokaisella.
Bachin sävellyksistä on paljon sovituksia kamariorkesterille, mutta ne alkuperäiset ovat tässä (mukana ei ole varsinaisia soolokonserttoja, joissa...
Kysymyksesi koskee varmaan Kauniaisten kirjastoa.
Siellä kopiokone on käytettävissä kirjaston aulassa lehtilukusalin aukioloaikoina. Tulostaa kaksipuolisia A4- ja A3-sivuja, sekä mustavalkoisina että värillisinä.
Helmet kirjastoissa on yhteiset kopiohinnat:
Alla luetellut maksut peritään niissä kirjastoissa, joiden palveluihin ko. tuotteet kuuluvat.
Itsepalvelukopio 0,40 € / sivu
Tuloste 0,40 € / sivu
Mikrofilmi- ja mikrokorttikopio 0,50 € / kpl
Kopiokalvo 0,50 € / kpl
Kopiot voi maksaa kirjaston tiskillä joko käteisellä tai maksukortilla.
