Yleisten kirjastojen verkosto on hyvin kattava, Suomen jokaisessa kunnassa on pääkirjasto. Opetusministeriön sivuilla kerrotaan että kunnallisia kirjastoyksiköitä oli vuonna 2000 yhteensä 936, josta sivukirjastoja oli 401, laitoskirjastoja 99 ja muita palvelupisteitä 849. Kirjastoautoja oli 202. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kirjastoverkosto.html
Valtakunnalliset perustilastot Yleisistä kirjastoista vuosilta 1999-2000
http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ Ruotsiin verrattuna vuonna 1998 Suomessa oli 970 kirjastoa ja 19,6 lainaus/asukas, ruotsissa 1490 kirjastoa ja 9,1 lainaus/asukas.
Ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastot, sekä yliopiston kirjastot palvelevat yleensä opiskelijoidensa lisäksi myös...
Hyvin lyhyesti aiheestasi löytyy sosiaaliturvan oppaista, esim. Terttu Kettusen kirjasta Monimuotoinen sosiaaliturva (3. p. 2001): alussa on ytimekäs katsaus suomalaisen sosiaaliturvan historiaan. Lisää kirjoja
löydät Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1052479784 yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia". Näin saat mm. teoksen Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Yhdistämällä asiasanat "sosiaaliturva" ja "historia" löydät Antti Kariston kirjan Matkalla nykyaikaan: elintason, elämäntavan ja sosiaalipolitiikan muutos Suomessa. Kokeile myös asiasanaa hyvinvointivaltio; tuloksena esim. Anneli Anttosen Suomalaista...
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt varsinaisia flamenco- tai härkätaisteluaiheisia kuvateoksia. Mustavalkoisia kuvia flamencotanssijoista löytyy esim. seuraavista teoksista: Flamenco (1999)ja Pohren, D.E.: The Art of Flamenco (1990). Mustavalkoisia härkätaistelukuvia löytyy esim. teoksista Mitchell, Timothy: Blood Sport (1991)ja Collins, Larry: Sol och skugga (1986). Pari kuvaa sekä härkätaistelijoista (mustavalk., s. 64-65) että flamencotanssijoista (värill., 97-98) on teoksessa Richler, Mordecai: Images of Spain (1978).
Lisää kuvia voit etsiä myös tietosanakirjoista tai Internetistä esim. Googlen kuvahaulla http://www.google.fi/imghp?hl=fi&tab=wi&q= käyttämällä esim. hakusanoja flamenco ja bullfighting.
Tästä kirjasta löytyy aika paljon valokuvia entisajan cowboysta:
The old west : the cowboys. New York: Time-Life Books, 1973.
Tästäkin löytyy paljon poseeraavia ihmisten valokuvia, mutta näistä ei näe ovatko he cowboyta:
Rosa, Joseph G: Age of the gunfighter - the taming of the West: men and weapons on the frontier 1840-1900. London : Tiger Books International, 1996.
Voit myös etsiä entisajan cowboyvalokuvia esim. Yahoon kuva-arkistosta:
http://images.search.yahoo.com/
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy melko runsaasti kivirakentamiseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjat ovat enimmäkseen englanninkielisiä, mutta sisältävät varmasti innostavaa kuvitusta.
Tässä esimerkkejä:
Qvist Leif. Pihan ja puutarhan kiveykset. WSOY 2004
Bridgewater Alan. Paths, steps & patios for the garden: including 16 easy-to-build-projects. New Holland 2003
Reed David. The art & craft of stonework: drystacking, mortaring, paving, carving, gardenscaping. Lark Books 2002
Haun voi tehdä osoitteessa
http://www.helmet.fi/
Valitse aihehaku ja käytä hakusanaa kivityöt
En löytänyt tuota Control-lehden artikkelia, mutta Budokan numerossa 2 vuodelta 2003 on Mikko Lindholmin juttu Systema: Venäjän erikoisjoukkojen taistelutaitoa Helsingissä.
Lisäksi osoitteessa http://www.findarticles.com/ on maksuton artikkeliarkisto ja sieltä löytyy melko lyhyt englanninkielinen artikkeli systemasta ja sen historiasta.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Sivusto kansanopistojen linjoista vuosina 2004-2005 löytyy osoitteesta http://www.kansanopistot.fi/fin/skyreg/linjat/2004_2005.pdf
Sivulla 14 on lueteltu linjat aihepiireittäin.
Googlaamalla asiasanalla Lehtikirjoittaminen löytyy myös sopivia viitteitä. Vielä mainitsisin suurempien yleisten kirjastojen opintohyllyt, joista löytyy tarkempaa tietoa.
Tietoa löytyy vähän.
Kansanterveyslaki, tartuntatautilaki, rokotusohjelma ja muita keskeisiä lakeja ei ollut vielä säädetty 1950-1960 luvulla.
Tässä joitakin vanhoja lehtiartikkeleita influenssasta ja influenssarokotteesta Duodecim lehdessä:
1958/11 Erkki Klemola, Rasmus Stenström, Pirjo Mäkelä ja V. Ritarna: Havaintoja syksyn 1957 influenssaepidemian aikana aikuisilla esiintyneistä keuhkokuumeista s.605
1958/9 Liisa Haapanen: Eräs influenssarokotuksen tehokkuutta koskeva tutkimus s.507
1959/4 Kalevi Lyytikäinen [nekrologi]: Ns. aasialaisen influenssan vaikutuksesta keuhkotuberkuloosiin s.798
1965//2 Kari Cantell: Influenssarokotteet s.235
1975/2 Kimmo Aho ja Reijo Pyhälä: Influenssan epidemiologiaa s. 257
Artikkeleista voidaan tilata...
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen http://www.antipiracy.fi/kuluttajalle/ukk.html sivulla "usein kysytyt kysymykset" kohdassa
"Internet ja vertaisverkot" vastataan kysymykseen mitä tiedostoja vertaisverkoissa voi jakaa: "Ainoastaan niitä, joista tiedät, että oikeudenhaltijat ovat sallineet niiden jakamisen. Lisäksi voit jakaa itse tekemiäsi teoksia, jos et ole sopinut oikeuksien hallinnoinnista jonkin tahon kanssa (tekijänoikeusjärjestö, kustantaja, levy-yhtiö)."
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivulle voi jättää palautetta http://www.antipiracy.fi/ttvk/palaute.html joten sieltä kannattaa kysyä.
Loisankeroista (Heterorhabditis megidis) kutsutaan myös sukkulamadoksi. Eräät ankeroislajit loisivat hyönteisissä, lähinnä maassa elävissä tai maahan koteloitumaan menevissä toukissa. Loisankeroisia voidaan käyttää maaperässä esiintyvien tuholaisten biologiseen torjuntaan myös avomaalla. (Lähde: Tuovinen, Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet. Vaasa, 1997).
MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) sivuilta löytyy tietoa uurrekorvakärsäkkään ja muiden kärsäkkäiden biologisesta torjunnasta:
”Uurrekorvakärsäkäs ja muut korvakärsäkkäät ovat intensiivisen mansikanviljelyn tuholaisia joiden torjuntaan loisankeroisia on aikaisemminkin kokeiltu. Tihkukastelun kautta on mahdollista levittää loisankeroisia (Heterorhabditis megidis, H....
Turun kaupunginkirjastosta löytyy teräksen valmistuksesta lähinnä historiikkeja kuten huomasitkin. Kannattaisikin kääntyä korkeakoulukirjastojen puoleen. Voit tarkastella heidän kokoelmiaan Linda -tietokannan (Yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kautta http://finna.fi
Valitse Lindasta tarkennettu haku. Voit käyttää asiasanana esim. "terästeollisuus" tai voit yhdistellä asiasanoja: "terästeollisuus", "ruostumaton", "teräs", "valmistus". Voit myös hakea asiasanoilla "terästeollisuus" ja "Eurooppa" tai "terästeollisuus" ja "Kiina", jolla löytyy esim. teos
Is China a risk or an opportunity for Europe? : an assessment of the automobile, steel, and ship, 2008. Tätä teosta on esim. Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa.
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi venäjänkielistä metsästystä käsittelevää tietokirjaa. Aleksei Vinogradovin vuonna 2010 ilmestynyt "Ohota. Bolšaja entsiklopedija" (Minsk 2010) on Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta teos on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjavarastosta löytyy aiheesta vanhempi teos "Russkaja ohota. Entsiklopedija", toim. V. Bedel (Moskva, 1998).
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle...
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
