Tämä johtunee samasta syystä, jonka vuoksi esim. baseball-stadioneilla vaihtopenkit (dugout) ovat usein kentän pinnan alapuolella: tällöin vaihtopenkki ei estä näkyvyyttä katsomon alimmilta penkkiriveiltä.
Tekijänoikeuslain pykälä 20 sanoo selvästi, että tekijän suostumuksella myytyä tai muutoin pysyvästi luovutetta teoskappaletta saa näyttää julkisesti. Esimerkiksi ostamani taulun saan laittaa julkisesti näytille kysymättä ensin lupaa. Selvennyksenä sanottakoon, että lakiopillisesti näyttäminen ja esittäminen ovat eri asioita: esimerkiksi elokuvateatterissa ei näytetä elokuvia, vaan esitetään, ja tälle esittämiselle tekijänoikeuslaki asettaa rajoituksia. Tatuoinnin julkisessa paljastamisessa taas kyse lienisi sen näyttämisestä, joten tatuoijalla ei pitäisi olla mitään oikeutta kieltää tatuoinnin paljastamista.
Ihan Vanttilassa ei ole kirjaston toimipistettä mutta Kauklahdessa on. Yhteys- ja muut tiedot: Aukioloajat ma, ti, to 14-20 ke, pe 11-16.Katuosoite Hansakallio 2. Postiosoite PL 3604, 02070 ESPOON KAUPUNKI.Puhelin 09 8165 3778.Sähköposti Kirjasto.Kauklahti@espoo.fi
Voitte myös noutaa kirjan kirjastoautosta, Vanttila torstaina/pariton viikko 17.55 – 18.20 Vantinlaaksontie 39
Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
Nimikirjoissa mainitaan sukunimestä ainoastaan, että useimmat kyseisen nimen kantajista asuvat nykyään Vaasa-Imatra -linjam lounaispuolella ja eniten heitä on Etelä-Pohjanmaalla. Talonnimenä Myllyniemi tunnetaan Etelä-Pohjanmaan lisäksi lähinnä Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot ovat tosiaan luopuneet varausmaksuista. Joissakin Espoon kirjastoissa, mutta ei kaikissa, varaukset voi hakea itse kirjaston varaushyllystä. Helsinki ei ole ainakaan toistaiseksi aloittamassa samaa käytäntöä.
Kyseessä on Pertti Meriläisen teos "Soittokunnat Hausjärvellä ja Riihimäellä 1885 - 2010" (2010). Teos kuuluu Riihimäen kaupunginkirjaston ja Hausjärven kirjaston kokoelmiin. Sieltä kirjaa ei kuitenkaan voi tilata kaukolainana Helsinkiin, koska se on lainattavissa pääkaupunkiseudulla. Meriläisen teos löytyy Työväenliikkeen kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit tarkistaa kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot.
Lähteet:
http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kirjasto/Kirjoja-Riihimaen-historiast…
http://frank.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://www.tyovaenperinne.fi/
Arja Korisevan ja Jouni Someron Kirkossa-cd on sekä Kuusankosken kirjastossa että useassa muussa Kouvolan kirjastossa. Ne ovat myös tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Timothy Zahnista ei löydy juurikaan suomenkielistä materiaalia, eikä hänellä näytä olevan edes virallista englanninkielistä kotisivua kuin Facebookissa, missä hän näyttää olevan varsin aktiivinen ja vastailevan henkilökohtaisesti kysymyksiin.
Zahn on syntynyt 1.9.1951 Chicagossa ja voittanut arvostetun Hugo-palkinnon 1984 pienoisromaanistaan Cascade Point. Hän on kirjoittanut yli 40 tieteiskirjaa, joista Tähtien sota -universumiin sijoittuvat Thrawn-kirjat lienee tunnetuimmat. Kolme niistä on julkaistu myös suomeksi: Imperiumin perillinen (1997), Hämärän laivue (1997) ja Keisarin käsky (1998). Kääntäjä on Ilkka Äärelä ja kustantamo WSOY.
Kirjojen ilmestymisen aikaan niistä julkaistiin arvosteluja ainakin Tähtivaeltajassa (numerot 2/1997...
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kyseessä voisi olla Pentti Nordgrenin vuonna 1977 ilmestynyt romaani Pilvipuisto.
Kirjan esittely Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_44374
Hyvin monet Suomen yleisistä kirjastoista hankkivat aineistonsa BTJ:n tai Kirjavälityksen kautta. Näiden kautta siis voi saada hyvän kattavuuden eikä tarvitse tarjota joka kirjastolle erikseen. Ohjeita kustantajille, BTJ: http://www.btj.fi/btj-yrityksena/tuotteet-palvelut/kustantajien-valitys…, Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kustantajat.jsp?contentPage=HAN…
Ei lainata -merkinnällä varustetut kirjat ovat käsikirjastokirjoja ts. kirjoja, joita voi vapaasti käyttää kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Käsikirjastoon pyritään keräämään juuri Stephen King -bibliografian kaltaisia kirjoja, jotka kiinnostavat monia (= kirjoja kysytään usein, jolloin on tärkeää, että ne ovat aina paikalla) ja joita käytetään tiedonhaun lähteinä. Käsikirjastokirjoja voi toki vapaasti kopioida kirjastossa.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Kyselemäsi teos lienee tämä:
Rintala, Jaakko, Rintala Jaana: Outo lintu
Löysin kirjan kuvauksen Kirjasammosta. http://www.kirjasampo.fi/fi
Siellä kirjaa kuvataan näin:
Näitä lajeja et löydä tavallisista lintukirjoista!
Aapiskukko (Repetitio est mater studierum), Ellun kana (Gallina bohemiae), mäkikotka (Citius altius fortius), siipiveikko Auervarae huijaeus)… Outo lintu -hakuteos esittelee lähes viisikymmentä lintulajia, joita ei löydy tavallisista lintuoppaista. Valikoiman taustalla on huumorilla höystetty kansanperinne ja sen rikkaat kielikuvat. Tieteellinen nimistö noudattelee samaa hulppeata linjaa. Eivätkä kuvaukset lajien tuntomerkeistä, elintavoista ja levinneisyysalueista ole aivan tosikkomaisia nekään… Ja mitä sanat...
Iskelmäteksteissä käytetään usein "itsestäänselvyyksiä". Musiikkiin yhdistettynä ne luovat vahvan tunnekokemuksen, johon suuri joukko ihmisiä voi samaistua. Olen suomalainen -tekstin kirjoittaja Raul Reiman (1950-1987) oli taitava sanankäyttäjä. Reiman ei kääntänyt suoraan Toto Cutugnon alkuperäisen L'italiano -kappaleen tekstiä, vaan muokkasi sen tunnelmasta oman, suomalaisen version.
Raul Reimanista on julkaistu elämäkerta v. 2006.
Paavo Väyryselle on myönnetty Suomessa ainakin Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajan arvonimi. Ulkomaisia kunniamerkkejä on todennäköisesti enemmänkin, koska Väyrynen on toiminut useaan otteeseen ulkoministerinä.
Heikki Poroila
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät...
