HelMet kirjaston verkkohausta löydät teoksia www.helmet.fi mm. sanan lapsitutkimus avulla. Kokeile.
Linda -tietokannasta löydät sanalla lapsikuva. Lindaan löydät linkin tietokantoja -sivultamme http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680
Tässä on linkkejä netissä oleviin lapsikuvaa käsitteleviin opinnäytetöihin:
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10086
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10394
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12198
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10406
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10270
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/10248
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9873
Wikipedian artikkelissa http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kirja on tilattu Helsingin kirjastoihin toukokuussa, ja se on jo tullut luettelointiosastollemme vastaanotettavaksi. Kirjan luettelointitiedothan jo näkyvätkin HelMet-verkkokirjastossa. Varauksen siitä voi tehdä heti, kun sen tiedoissa näkyy saatavuustietoja, siis että kirja on tullut vähintään yhteen kirjastoon. Kannattaa siis seurata tilannetta HelMetin kautta; todennäköisesti kirja on hyvin piankin varattavissa.
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Kun kanoja rokotetaan tehottomaksi muokatuilla taudinaiheuttajilla, keltuaiseen alkaa kertyä kolmen viikon kuluttua runsaasti polyklonaalisia vasta-aineita eli immunoglobuliineja, IgY. Keltuaisen IgY-pitoisuus voi olla jopa 25 mg/ml. Käytännössä yksi kana tuottaa vuodessa noin 60 g vasta-ainetta.
Lähde:
Heikki Aro, Jaakko Hiidenhovi ja Ari Hietanen, Kananmunasta terveyttä. Koetoiminta ja käytäntö 63, 4 (18.12.2006): 13
Monestakin maasta on kirjoitettu tapakulttuuria käsitteleviä oppaita, mutta Liechtensteinista ei sellaista löydy. Siksi täytyykin turvautua nettisivustoihin. Joillakin matkailusivustoilla luonnehditaan, että Liechtensteinin tapakulttuuri on hyvin sveitsiläinen/keskieurooppalainen, mutta erityislaatuista maalle on suhteellisen vahva, samalla kuitenkin realistinen kansallistunne:
http://www.pallontallaajat.net/maat/liechtenstein
Suomenkielisiä nettisivustoja Liechtensteinin tapakulttuurista ei juuri löydy, mutta englanninkielisiä löytyy jotakin (Googleen hakusanat 'Liechtenstein' ja 'etiquette'):
http://www.safaritheglobe.com/food_liechtenstein.aspx
http://www.foreigntranslations.com/languages/german-translation/german-…
Koska...
Hessu kissan aakkostarinat 4-7-vuotiaille cd-rom:in käyttöjärjestelmävaatimukset ovat: 486-prosessori (33 MHz) Windows 3.1 ja 8 Mt keskusmuistia (tai Windows 95/98 ja 16 Mt), värinäyttö (640x480, 256 väriä), 2x CD-ROM-asema, hiiriohjain, äänikortti (Soundblaster), kaiuttimet tai kuulokkeet.
Asiakkaiden kokemuksia kuunnelleena vanhat cd-romit eivät toimi uusissa käyttöjärjestelmissä. Ohjelmien teknisiä ominaisuuksia kannattaa kuitenkin tiedustella lähemmin Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikka@Lasipalatistahttp://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Ikävä kyllä levyä ei ole tunnistettu. Olen lähettänyt kysymyksesi myös kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sen sinulle.
Muistaisiko joku lukijoistamme tämän levyn?
Eniten suomenkielisiä matkailualan kirjoja julkaisevat suuret kustantajat Tammi, WSOY ja Otava. Myös pienemmät kustantajat, kuten Savukeidas, Like, Karttakeskus, Suomalainen Matkaopas, Johnny Kniga ja A-kustannus ovat julkaisseet matkaoppaita.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti näyttää siltä, että kaikki noin 15 levytettyä versiota tästä Monteverdin teoksesta Lamento della Ninfa, SV163 ovat sen verran uusia, etteivät ole tekijänoikeudellisesti vielä vapautuneita. Nykyisen lain mukaan suoja-aika on 70 vuotta, mutta vanhempiin levytyksiin sovelletaan 50 vuoden aikaa eli 1964 levytetyt olisivat vapaita. Vanhin löytämäni ja suhteellisen uskottavasti ajoitettavissa oleva levytys on Gustav Leonhardtin johtama, joka on ilmeisesti tehty jo 1970, vaikka julkaisuvuosi on 1976. HelMet-kokoelmassa tämä levy löytyy tällä linkillä http://luettelo.helmet.fi/record=b1413056~S9*fin. Kaikki muut näyttivät olevan tätäkin uudempia.
Vanhaa musiikkia on toki levytetty ennen vuotta 1964, mutta nimekemäärät eivät ole...
Eri tietokannoista voi tehdä aika ja alue rajattuja hakuja.
Esim. kaikille avoin Fono, löytää 272 viitettä sanahaulla sota, kielirajauksella suomi ja aikarajauksella 1939-1945.
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Helmet haulla löytyy hakusanalla "sota-ajan lauluja" 29 cd-levyllistä aineistoa. http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=Sota&kieli=Suomi&vuosi=1939&…
Laulujen ja laulajien avulla voi hakua jatkaa.
YouTubesta löytyy haulla "1939-1945 musiikki" runsaasti sotaajan musiikia, osin jopa videoina.
Suomen aatelisista on tietoa suvuittain ja sukuihin kuuluvista henkilöistä.
Sukujen nimistä ja sukuihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa verkkoartikkelista ja painetusta Suomen aateliskalenterista, josta uusin on vuodelta 2016. Aateliskalenterissa on tietoja myöa sukujen henkilöistä.
Aateliskalenterin 2013 mukaan sukuja on seuraavasti:
Ruhtinas = 1
Kreivit = 11
Vapaaherrat = 63
Ritari- ja aatelismiehet = 282
Osaan aatelissukuja ei synny enää uusia jäseniä. Tässä yhteydessä sanotaan, että suku on sammunut.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
Aale Tynnillä on todellakin runo, jonka nimi on Lähettämätön kirje. Runo alkaa sanoilla "Olen kauan sitten kai Sinut kadottanut". Runo on luettavissa antologiasta Runoni rakkaudesta (toimittanut Salme Saure, Otava, useita painoksia). Teos kuuluu oman kirjastoverkkonnen kokoelmiin. Valitettavasti teoksesta ei käy ilmi, missä teoksessa kyseinen runo on alun perin julkaistu.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://vaski.finna.fi/
https://finna.fi/
Ainakin Veikko Niemelän kirjoittamasta kirjasta Paritanssin pyörteitä vuodesta 1650 vuoteen 1995 löytyy etsimääsi tietoa, tosin lähinnä Suomen osalta. Lyhyemmin aiheesta löytyy useistakin kirjoista, esim. teoksesta Eurooppa: urheileva ja leikkivä ihminen (s.116). Molempia kirjoja voi lainata Helsingin yleisistä kirjastoista. Lisäksi Otavan Isosta Musiikkitietosanakirjasta löytyy lyhyitä luonnehdintoja esim. hakusanoilla charleston, black bottom, foxtrot ja quickstep, joita tanssittiin etenkin 20-luvulla. Tätä kirjasarjaa löytyy myös kirjastoista (käsikirjastoista, joiden materiaalia ei voi lainata). Ehkäpä näistä voisi aloitta. Jos tietoa ei ole mielestäsi riittävästi, voit tulla kirjastoon kysymään lisää; samalla kannattaa mainita, mistä...
Kirjastolla ei vanhoja numeroita ole myynnissä, mutta nettikirppareilta näitä näyttää löytyvän. Tori.fi:stä, Huuto.net:stä ja Booky-verkkokaupan omakauppa-osiosta löytyi Witch-lehden numeroita. Linkit kyseisiin sivustoihin ovat tässä alla. Jokaisella sivustolla voi kirjoittaa hakukenttään lehden nimen ja katsoa löytyykö tuloksista kaipaamiasi numeroita.
https://www.booky.fi/kaytetyt_kirjat
https://www.huuto.net/
https://www.tori.fi/
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Kuvan lamppu näyttää keramiikalta. Kyyröläläinen keramiikka ja savenvalanta juontuvat Karjalan kannaksella sijainneesta Kyyrölän kylästä, jossa savenvalanta ja keramiikan valmistus olivat merkittävä elinkeino. Kyyrölän kylästä kerrotaan Makkerin blogissa (Kirjoituksia eteläkarjalaisen historian hämärästä): Kyyrölä, tiivis, ainutlaatuinen venäläisyhteisö Karjalan kannaksella. Siinä kirjoitetaan näin: Joka kolmas Kyyrölän miehistä oli 1930-luvulla "savipotin valaja" ja näiden "pottitehtaiden" määrän laskettiin nousseen yli 70:n talvisotaan mennessä. https://maurikin.blogspot.com/2017/12/kyyrola-tiivis-ainutlaatuinen.html
Siirtokarjalaisten mukana kyyröläläinen savenvalantaperinne saapui muuallekin ja nykyisin...
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.
Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.
Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:
Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja Toppi
Elä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo Kaatriala
Mualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili Pursiainen
Näkökulumia : Savon runoja ja...
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan valeskorpioni. Lajiksi epäilisin kirjavaleskorpionia. Kuvia valeskorpioneista löydät muun muassa iNaturalist-palvelusta https://inaturalist.laji.fi/observations?taxon_id=172373.
Lähteet:
Uddström, Annika: Suomen lukit ja valeskorpionit, 2016, ISBN 978-952-68504-0-5
https://laji.fi/taxon/MX.201753
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kirjavaleskorpioni_o…
https://suomenluonto.fi/uutiset/saksekas-otokka-olohuoneessa/
