Katulampuista löytyy aika vähän tietoa Turun kaupunginkirjastosta. Oheisissa teoksissa aihetta on käsitelty jonkin verran: Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton ja Suomen Valoteknillisen Seuran julkaisemassa "Lamput ja valaisimet" (1998), joka kuuluu Valaistusteknikka-sarjaan (osa 2) ja Markku Monnin oppikirjassa "Sähkölaitosasentajan ammattioppi 2: kaapeliverkostotyöt, katu- ja tievalaistustyöt" (1993). Yleistä teknistä tietoa lampuista löytyy mm. Liisa Halosen ja Eino Tetrin teoksesta "Pienloistelamppujen käyttömahdollisuudet sisä- ja ulkovalaistuksessa" (1991).
Turun yliopiston kirjastosta http://volter.csc.fi/ löytyy mm. seuraavat teokset: Veikko Ahposen toimittama "Tie- ja katuvalaistus" (1984), "Tie- ja katuvalaistus: tietekniikan...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteinen hakemisto löytyy osoitteesta www.helmet.fi. Valitse sieltä sanahaku-palkki ja klikkaa sitä, kirjoita hakukenttään: elokuvat (tai **) ja avaa aineistovalinta: dvd-levyt. Näin saat listan kaikesta dvd-aineistosta uusimmasta alkaen.
Arkhimedeestä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Boyer, Carl B.: Tieteiden kuningatar. Osa 1: matematiikan historia (Art House, 1994) s. 183-210
Bell, Eric Temple: Matematiikan miehiä (Werner Söderström osakeyhtiö, 1963) s. 30-36
Näissä Arkhimedeestä hieman suppeammin:
Newth, Eirik: Totuuden jäljillä : luonnontieteiden historia (Tammi, 2002)
Korhonen, Hannu: Matematiikan historian henkilöhahmoja (MFKA-kustannus, 1995)
Kirjan Lempiäinen: Suuri etunimikirja mukaan Miia olisi Mirjamin, Mirjan, Marian ja paikoin Vilhelmiinan kutsumamuoto. Lisää nimistä voit lukea mm. kirjoista Riihonen: Mikä lapselle nimeksi tai Vilkuna: Etunimet.
Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä (http://www.snynumis.fi/) kerrottiin, että rahasi on aihio eli se on painettaessa ohittanut varsinaisen painannan. Tällaiset rahat ovat varsin tavallisia. Rahan arvo on parikymmentä euroa.
Helsingissäkin uudistuneen Kirjastolehden uutta numeroa on ollut jaossa seuraavissa Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä: Kannelmäki, Laajasalo, Paloheinä, Pukinmäki ja Rikhardinkatu. Tulevaisuudessakin Kirjastolehden numeroita on mahdollisesti jaossa sellaisissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on lehden teemaan liittyviä tapahtumia.
Oikeusvertailua on tehty Oikeudenkäynnin julkisuus -toimikunnan mietintöä varten. Tämän komiteanmietinnön numero on 2002:1.
Myös lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa koskevassa hallituksen esityksessä HE 13/2006
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+13/2006
viitataan tämän em. mainitun komiteanmietinnön oikeusvertailuun. Hallituksen esityksessä todetaan myös, että "oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön perusratkaisut vaihtelevat eri maissa ja oikeuskulttuureissa melko paljon, vaikka kaikissa oikeusjärjestelmältään Suomeen verrattavissa olevissa maissa lähtökohtana on oikeudenkäynnin julkisuus."
Komiteanmietinnön oikeuvertailun mukaan oikeudenkäynti voidaan järjestää suljetuin ovin ainakin...
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 2.12.2004/1084 säätelee asiaa. 5 § toteaa kielimääräyksistä: "Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asemasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.
Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain yksikielisissä kunnissa, voidaan käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa voidaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä...
Seuraavista CD-levyistä voisi olla tähän tiedontarpeeseen hyötyä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1769011__Skitara%20oppikir…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1706304__S%C3%A4%C3%A4nite…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1016079__Sviulu__Ff%3Aface…
Hirsikalustoa koskevia ohjeita ei oikein löytynyt tutkimistani kirjoista. Kysy.fi-tietopalvelussa on vinkattu, että teoksessa ”Teen itse pihan rakenteet” olisi halkaistusta tukkipuusta tehdyn pöydän ja penkkien rakennusohje. Sitä kannattaisi ehkä katsoa. Jos hirsikalusteet on ostettu valmiina osina, kannattaa kääntyä niiden valmistajan puoleen ohjeiden saamiseksi.
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C...
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä Postitalossa on Vinyylibaari, jonka laitteistolla voi digitoida LP-levyjä. Ne tosin täytyy polttaa CD-levylle, eikä niitä saa tallennettua suoraan tiedostoiksi, mutta poltetulta levyltä ne on varsin helppoa muuttaa tiedostoiksi. Aika kannattaa varata etukäteen, ja aikaa kannattaa varata sen verran, mitä levy kestää. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Juttuja_ki….
Pääkaupunkiseudulla myös Sellon kirjaston Pajassa Espoon Leppävaarassa on vastaava digitointilaitteisto. Myös siinä digitoitu materiaali täytyy polttaa ensin levylle ja sitten vasta muuntaa tiedostoiksi. Lisää tietoa Sellon Pajasta löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kyllä vain. Kaikki Pirkanmaan yleiset kirjastot kuuluvat samaan PIKI-kirjastojen järjestelmään, joten sama kirjastokortti käy niissä kaikissa.
Luettelo PIKI-kirjastoista löytyy täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kirjastot.
Seuraavasta teoksesta on varmasti hyötyä:
Häyry, Heta: Hyvä, kaunis, tosi - arvojen filosofiaa , 1997
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta
www.libplussa.fi
Voit myös tehdä omia hakuja Plussasta käyttämällä hakusanana jotakin
filosofiaan liittyvää termiä esim. 'etiikka'.
Netistä löydät hyviä linkkejä vaikkapa linkkikirjasto
Makupaloista osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/filosofi.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi löydät useita äänitteitä Monty Python -ryhmältä, mm. cd-levyt Monty Python's Life of Brian, Monty Python's Contractual Obligation Album, The Monty Python instant record collection ja Monty Python and the Holy Grail. Haussa voit rajata aineistoksi pelkät äänitteet. Palvelusta selviävät myös saatavuustiedot.
Eeva-Riitta Karlssonin runo "Kiitos ylistys työlle" löytyy kokoelmasta "Lienen omalla alallani:
lastentarhanopettajien runoantologia" (1986). Tämä antologia on ainakin Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa.
