Tarina on nimeltään Don Rhododendron ja löytyy kirjasta Sandman Lilius: Irmelin : Muukalaiskadun satuja (2001) s. 172-181. Myös suomi24-sivuille on vastattu.
Voi olla, että lastenkodin arkistot ovat tuhoutuneet sodassa.
Kannattaa kuitenkin kysyä Mikkelin maakunta-arkistosta.
Heillä on tallessa esim. Luovutettujen alueiden luterilaisten kirkkojen kirkonkirjat.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Myös Kansallisarkistosta Helsingistä voisi kysellä tietoja, jos tiedät lastenkodin nimen tai sijaintipaikan.
Arkistolaitoksen Portti-sivustosta löytyy seuraava kuvaus:
"Koulukotien ja kasvatuslaitosten arkistot
Arkistolaitoksessa säilytetään useiden valtiollisten ja yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien arkistoja. Kaikki asiakirjat ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Kunnallisten laitosten asiakirjoja säilytetään kuntien omissa keskusarkistoissa.
Kasvatuslaitosten ja...
Suomen yleisten kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät verkosta osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/. Tietokannasta voi hakea tietoja kirjaston nimellä. Hämeenlinnan kirjaston osoite on kirjasto.hml@mail.htk.fi.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Rosalia de Castron tuotantoa ei ole suomennettu. Yksittäisiäkään runoja ei löytynyt muutamasta tarkistamastani antologiasta.
Teokset Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus (1989) ja Tuulio: Espanjan kirjallisuuden historia (1983) eivät mainitse käännöksiä.
Turun kaupunginkirjastossa Jamaikasta kertovat tietokirjat löytyvät hyllyluokasta 48.356 . Suomeksi tosin vain Annie Wilsonin Jamaika (1992), siksi kannattaakin aiheesta hakea hieman laajemmin eli etsiä tietokirjoja jotka käsittelevät koko Karibianmeren aluetta, esimerkiksi Maailma tänään 4: Meksiko, Keski-Amerikka, Karibianmeri (1996) (hyllyluokka 40).
Netistä etsiessänne katsokaa Monikulttuurisen kirjaston maailma-info sivut http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm Jamaikan kohdalta, sieltä löytyy hyviä linkkejä eteenpäin, suurin osa tosin englanniksi.
Walt Whitman (1819-92) oli kuuluisa amerikkalainen runoilija. Hänestä löytyy tietoa mm.teoksista: Kansojen kirjallisuus : realismi, osa 8, ss.503-522
ja Palola, Eino: Brontesta Lagerlöfiin, ss.81-97. Myös tietosanakirjoista kannattaa katsoa.
Tampereen yliopiston kirjaston aineistorekisteristä löytyy asiahaulla "Whitman Walt" 10 teosta, mm. Seidel Canby, Henry: Walt Whitman : an american.
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on...
Kirjaston käyttösäännöissä säädetään lainaamisen ehdoista, ja luonnollisesti niitä säätelee pohjimmiltaan Suomen laki. Elokuvien ja pelien ikärajat perustuvat lakiin, joka velvoittaa kirjastoja. Vastaavasti kirjojen osalta vastaavaa säädöstä ei ole. Asia perustunee siihen, että kuvamateriaali vaikuttaa voimakkaammin, koska katsoja näkee tapahtumat. Kirjoissa tapahtumat voi kuvitella vain mielessään omien kokemustensa perusteella.
Kustantaja tai kirjasto voi antaa kirjoille ikäsuosituksia, mutta niiden rooli on enemmänkin kertoa, minkäikäisille kirja saattaisi sopia, kuin estää lainaaminen suositusta nuorimmilta tai vanhemmilta.
Tässä muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä, joita on käytetty tämän vastauksen laatimisessa:
https://yle.fi...
Muinaisten egyptiläisten näkemyksen mukaan aivot eivät olleet kuolemanjälkeisen elämän kannalta merkittävä elin, eikä niitä siis säilötty lainkaan. Sekä ajatusten että tunteiden tyyssijana pidettiin sydäntä.
Pitkään vallalla ollut käsitys, että muumiointiprosessiin on aina kuulunut aivojen poistaminen kallosta, on uuden tutkimuksen myötä muuttunut. Tietokonetomografian avulla on voitu tutkia kallojen sisältöä niitä vahingoittamatta, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti. Joidenkin muumioiden kalloista aivot on poistettu kokonaan, joistakin vain osittain ja joissain ne ovat yhä paikoillaan. Tyhjennetyistä kalloista osa on täytetty erilaisilla balsamointiaineilla ja kääreillä, osa on jätetty tyhjilleen.
Aivojen poisto tapahtui...
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Kysymykseenne löytyy runsaasti materiaalia sekä verkosta että kirjastosta. Vaikeutena onkin materiaalimäärän rajaaminen, siksipä suosittelenkin että pyydätte esim. pääkirjastomme tietopalvelusta henkilökohtaista apua tiedonkäsittelyssä. Kerron tässä ensin, mitä mahdollisuuksia kirjastomme kokoelmista ja tietokannoista löytyy ja lopuksi millaisia linkkejä verkossa voisi hyödyntää.
Tampereen kaupunginkirjastosta (kaikissa toimipisteissä) on asiakkaiden käytettävissä seuraavanlaisia tietokantoja :
Artikkeleiden hakemiseen:
1. Aleksi - sisältää viitetietoja 236 aikakauslehden ja 15 sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Aikakauslehtiartikkelien viitteitä löytyy vuodesta 1982 ja sanomalehtien vuodesta 1996 lähtien.
Pääkirjastostamme (...
Voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston AV-yksikköön (Snellmanninkatu 14) puh. 191 24658.
Kouluissa on käytetty magnetofoneja kieltenopetuksessa. Voisit ottaa yhteyttä myös johonkin lähistöllä olevaan kouluun.
Lisäksi voisit vierailla osoitteessa http://muusikoiden.net ja jättää vuokrataan palstalle ilmoituksen.
Kertomuksen alkuperäinen nimi on "L'avventura di due sposi". Suomennos, joka on nimeltään "Mies ja vaimo", sisältyy kokoelmaan "Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 2" (WSOY, 1969). Englanniksi novelli on käännetty nimellä "The Adventure of the Married Couple". Se sisältyy kokoelmaan "Difficult Loves".
Kaukolainauksen voi tehdä lähimmästä Vantaan kaupunginkirjastosta. Kirjaston kaukopalvelusivuille pääsee Vantaan sivuilta http://www.vantaa.fi/ , sieltä kirjastot, josta valitaan kirjastopalvelut, mistä klikataan kaukopalvelu. Kaukopalvelu henkilöasiakkaille kohdasta kannattaa tutustua myös kaukopalvelun maksuihin.
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
