Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
Eräpäivätiedote, joka on lähetetty sähköpostitse kaksi päivää ennen eräpäivää, on kirjaston lisäpalvelu, joka ei poista asiakkaan vastuuta lainojen ajoissa palauttamisesta tai uusimisesta. Teknisten ongelmien takia HelMet-kirjasto ei toistaiseksi lähetä näitä eräpäivän lähestymisestä varoittavia tiedotteita. Tästä poikkeustilanteesta on ilmoitettu sekä HelMet-verkkokirjaston etusivulla että lehdistössä.
Lainatessa asiakas saa eräpäiväkuitin ja eräpäivät voi tarkistaa HelMet-verkkokirjaston omissa tiedoissa (www.helmet.fi). Varausilmoitukset ja myöhästymismuistutukset lähetetään tavalliseen tapaan. Myöhässä olevasta aineistosta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, toinen muistutus lähetetään 28...
Hoitotyön vuosikirja 2009 on jo Sellon kirjaston kokoelmissa mutta se on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen netissä http://www.helmet.fi Kirjoita hakukenttään hoitotyön vuosikirja 2009
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Löytyy - tosin uusin opas eli Ari Haasion Facebook-opas (BTJ, 2009) on tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa lainassa ja varauksiakin näkyy olevan:
http://www.helmet.fi/record=b1920845~S9*fin
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Eläinten suuri satukirja / toim. Wendy Cooling, kuv. Penny Dann (WSOY 2001).
Toinen vaihtoehto voisi olla Rod Campbellin Lorulaatikko, jossa on 20 tarinaa. Kirjassa on vain 24 sivua, joten tarinat ovat todella lyhyitä!
Kolmas vaihtoehto: Vuosi täynnä tarinoita: 366 satua ja runoa / Adams, Georgie. Sopisi kuvaukseen, väri keltainen, kannessa monia eläimiä…
Kirjojen saatavuuden voi katsoa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Omaksi kirjan voi ostaa varmaankin vain jostakin antikvariaatista.
Hei,
kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Emme löytäneet mitään tukea sille, että joulua vietettäisiin amerikkalaisilla työpaikoilla kuvaamallasi tavoilla. Voisikohan kyseessä olla pikemminkin jonkinlainen pikkujoulunviettotapa, tai sitten vain käsikirjoittajien keksintö?
Kajaanin sotaveteraanimatrikkeli on nimeltään:
Puolesta hengen ja heimon ja maan : kajaanilaisten sotavuodet 1939-1945 sanoin ja kuvin. - [Kajaani] : Kajaanin reserviupseerikerho, 2001 (Jyväskylä : Gummerus). - 873 s. : kuv., kartt. ; 26 cm
ISBN 952-91-3194-1 (sid.)
Siinä on mukana myös muistelmia sota-ajan Kajaanista.
Vuolijoki on nykyisin osa Kajaania, sieltä on oma veteraanikirja:
Vuolijoen veteraanikirja / julkaisija: Vuolijoen veteraanikirjatoimikunta. - 2. korj. p.. - [Vuolijoki] : [Vuolijoen veteraaniasiainneuvottelukunta], 2001. - 224 s. : kuv.
Toimituskunta: Risto Karjalainen ... [et al.]
ISBN 952-91-3121-6 (sid.)
Molemmat löytyvät ja niitä voi lainata Kajaanin kaupunginkirjastosta tai kaukolainata muille paikkakunnille omasta...
Valitettavasti kappaleen "Illan varjot käy elämään"-nuottia ei löydy
Suomen kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ylläpitää digitoitua kokoelmaa Veikko Juntusen nuoteista osoitteessa: http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
mutta sielläkään ei ainakaan toistaiseksi ole ko. kappaletta
Hei !
Paras löytämäni nettisivu on tämä, josta löytyy kolmisenkymmentä rikosta: http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20081209040157AAtaXl9
Paras löytämäni kirja on lainattavissa kansalliskirjaston avokokoelmasta, yli 400 sivua juuri tästä aiheesta, toivottavasti löytyy rikosluettelokin:
Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t): King, Peter.
Nimeke: Crime, justice, and discretion in England, 1740-1820 / Peter King.
Aineisto: kirja
Julkaistu: Oxford : Oxford University Press ; New York, 2000.
Kirjasto: Kansalliskirjasto, 28 vrk, AINEISTOPYYNTÖ VARAUS-NAPISTA
Sijainti: H Avokok. 942 King Info
Niteiden lukumäärä: 1
joista: paikalla: 1
Kaikki paikalla
Sivun pysyvä osoite: https://finna.fihttp://kvk.ubka.uni-...
Linkki maailman runouteen -tietokannasta, johon on listattu käännösrunojen tietoja, ei löytynyt tätä kyseistä Nils Ferlinin runoa, vaikka monia muita hänen runojaan sieltä löytyikin: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Nils Ferliniltä on suomennettu seuraavat kokoelmat: 'Lauluja elämälle' (Tukholma : Finn-Kirja, 1980), Riemunkirjavin lyhdyin ; 'Keisarin papukaija ; Oravanpyörästäni' (Tornio: Leo Saukkoriipi, 1991) ja 'Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit' (Tornio: L. Saukkoriipi: 1990)
Teoksesta 'Lauluja elämälle' löytyy runo "Kevätriimit" joka voisi ehkä olla etsimäsi? Kannattaa varmasti ainakin tarkistaa kyseinen kirja ja runo! Teos löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
Lasarukesta löydät tietoa seuraavista teoksista: (1) Kuka on kukin Raamatussa(1996) (2)Raamatun maailma: Pyhän kirja ihmisiä ja elämää (1981) (3)Nikolainen, Aimo T.: Johanneksen evankeliumi (1989). Internetistä voit käydä katsomassa osoitteessa http://icgno.org/biblestudy2/lazarus.htm
Tietoa Saksan poliittisesta kulttuurista löydät suomen kielellä osoitteesta http://sato.helsinki.fi/~.ptaijo.valt.hy/vo4_2.htm . Englanninkielisiä linkkejä aiheestasi löytyy puolestaa osoitteesta http://www.altavista.com/cgi-bin/query?q=%22political+culture%22%2Bgerm… . Tähän linkistöön pääset myös Alta Vista-hakujärjestelmästä hakulauseella "political culture"+Germany. Alta Vistaan pääsee osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla ylävalikosta Tiedonhaku.
Saksan valtion viralliset sivut löytyvät osoitteesta http://eng.bundesregierung.de/frameset/index.jsp . Voit
Mikäli etsit kirjatietoa Saksan poliittisesta kulttuurista, kannattaa tututustua seuraaviin teoksiin, jotka ovat Turun kaupunginkirjaston luetteloissa: 1) Jakobson, Max...
On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Ihmiset eivät ehkä ole muuttuneet ihan niin paljon kuin lait. Vaikka homoseksuaalisuus olikin Suomessa lailla kiellettyä vuosien 1894 ja 1971 välisenä aikana, asia ei silti ollut tuntematon. Ihmiset kohtasivat toisiaan ja toisinaan tunteet yllättivät ihmiset silloin kuten nytkin. Tavallista tietysti oli, että homot hakeutuivat paikkoihin, joissa tiesivät saavansa seuraa.
Kirjallisuudessa asiaa on käsitelty. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista löydät asiaan liittyviä tekstejä:
Juvonen, Tuula : Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia. Vastapaino, 2002.
Kirjassa käsitellään esimerkiksi ravintoloita, julkisia käymälöitä ja puistoja tapaamispaikkoina. Kirjassa todetaan, että etenkin miesten tapaamispaikoista juoruttiin yleisesti...
Suomeksi on julkaistu paljon MS-DOS -oppaita. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannan (http://www.libplussa.fi/ ) "asiasana" -ruutuun laitetaan hakusanaksi ms-dos, saadaan 15 suomenkielistä kirjaa. Hakusana dos tuo niitä vielä paljon lisää. Luultavasti missä tahansa näistä kirjoista on kerrottu TREE-komennon toiminta. Uskoisin, että löydät omasta kirjastostasi jonkin niistä.
Itse sain käsiini Esko Valtasen Dos-opas -nimisen kirjan, jonka sivuilla 528-531 asia kerrotaan. Mutta alkuun pääset kun kirjoitat dos-komentoriville käskyn tree. Voit sitten käyttää erilaisia lisämääreitä em. kirjojen ohjeiden mukaan.
