Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajina ovat toimineet vuosina 1991-1996 Veikko Lappalainen, vuosina 1997-2003 Raimo Matikainen ja vuodesta 2004 lähtien Elias Ekdahl pääjohtajan nimikkeellä.
Lähde:
Kauranne, L. K. [et al.] 2010. Ikuisesti nuori : Geologian tutkimuskeskuksen 125-vuotishistoriikki. Summary: Geological Survey of Finland - a brief history 1886-2011. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 185 p.
En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
Helsingin kirjastoista Kirjasto 10:ssä on varattava soittohuone. Huoneen voi varata puhelimitse tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n työtila nro 41.
Kirjasto 10 : yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
Todennäköisyyttä ehdotettujen kirjojen hankinnalle on vaikea antaa. Kirjastot tekevät hankintapäätöksensä itsenäisesti. Periaatteena on, että kirjastoihin hankitaan nimenomaan yleisiin kirjastoihin sopivaa aineistoa. Siis sellaista, jolla on yleistä kiinnostavuutta. Kurssikirjojen hankinta on ensisijaisesti kurssikirjastojen tehtävä. Ehdotuksia kannattaa silti tehdä. Varsinkin suomenkielisistä kurssikirjoista suuri osa hankitaan joka tapauksessa.
Helmet: usein kysyttyä aineistot...
Vaski-kirjastojen Ellibs-kirjautuminen löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/vaski tai Vaski-kirjastojen verkkokirjastossa olevasta linkistä (e-aineistosivulta: https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot). Tässä tapauksessa väärän kirjaston kirjautumisikkunan voi sulkea ja kirjautua uudelleen uudessa ikkunassa.
Tallennetut osoitteet, joissa kirjastoa ei ole määritelty (kuten collection- tai bookshelf -päätteiset), johtavat viimeksi käytettyyn kokoelmaan. Jos sellaista ei ole tai jos selain on esimerkiksi poistanut evästeet, ohjautuu kirjautuminen Helmetin kokoelmaan. Vaski-pääte osoitteessa ohjaa siis Vaskin kokoelmaan.
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en....
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
Hei,
Vosiko kyseessä olla virolainen animaatio Piippa löytää maailman (1993)? ohjaaja Nele Tihamäe ja perustuu Vitali Biankin tarinaan.
Löytyy Finnasta. Julkaistu VHS-kasettina 1994.
Aika niukasti löytyy tietoja, mutta Keski-Suomessa Vaajakosken aluekirjastossa olisi tuo VHS saatavissa. Sieltä voisi saada ainakin kuvan kasetista, josta varmaan kävisi ilmi, onko kyseessä oikea ohjelma.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal.
Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin.
https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka
Vuonna 1980 pitkäperjantai oli 4.4. ja ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä siis 6.–7.4.
Muita 1980-luvun pääsiäisen ajankohtia voit katsoa vanhoista Yliopiston almanakoista. Pääsiäinen sijoittuu maalis- tai huhtikuulle.
1980-luvun almanakat löydät almanakkatoimiston sivuilta https://almanakka.helsinki.fi/fi/ kohdasta Arkisto > Yliopiston almanakat 1608-1999 > 1900-luvun almanakat. Avaa haluamasi vuosi ja kuukausi.
Kyseistä runoa ei ole erikseen nimetty. Runo löytyy tosiaan Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971) ja sisällysluetteloonkin se on listattu vain alkusäkeensä mukaan: Jossain kirkkauden maassa kuljen...
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15972
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1574623
Planeettojen renkaiden arvellaan syntyneen joko aurinkokunnan muodostaneesta esiplanetaarisesta kertymäkiekosta tai sitten planeetan kohtaamisesta pienen kuun kanssa. Ensimmäisessä tapauksessa planeetan gravitaatio olisi repinyt palasiksi möykyn kertymäkiekon ainetta ja palaset olisivat jääneet kiertämään planeettaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kuu joko törmäsi emoplaneettaansa tai tuli niin lähelle, että vuorovesivoimat repivät sen hajalle. Kummassakin tapauksessa planeetan ympärille jäi paljon kappaleita, jotka päätyivät kiertämään planeettaa kiekkomaisina muodostelmina. Saturnuksen renkaiden oletetaan syntyneen jommallakummalla tavalla.
Lisäksi ohuita renkaita saattaa muodostua, kun meteoroidit törmäävät planeetan...
Kahvinkeittimeen laitetaan tavallisesti kylmää vettä. Nesteet laajenevat lämmetessään, joten periaatteessa keittimen lämmittämän veden tilavuus voi olla suurempi kuin siihen mitatun veden määrä. Selvästi havaittavaa eroa ei kuitenkaan pienessä keittimessä luulisi syntyvän, koska käytetystä vedestä osa haihtuu kuumennettaessa ja osa imeytyy kahvijauheeseen, mikä omalta osaltaan pienentää valmiin juoman tilavuutta.
Ihanteellisessa tapauksessa kahviin uutettujen yhdisteiden määrä on 1–1,5% eli kahvikupillisesta 98–99% on vettä. Jos valmista juomaa tulee keittimestä odotettua enemmän, syy voi löytyä kahvijauheestakin: on käytetty liian karkeaa jauhatusta tai mitattu annos on ollut liian pieni, jolloin vesi valuu suodattimen läpi...
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Google hakupalvelulla http://www.google.com/ hakusanalla Tiahuanaco löytyy runsaasti viitteitä, alla joitakin poimintoja http://www.mtsn.tn.it/astrofili/mat/puerta/ http://www.thule.org/tiahuanaco.html http://www.crystalinks.com/tiahuanaco.html
Suomen kielellä aiheesta saa tietoa Bolivian matkaoppaista. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Libplussasta voit valita monipuolisen haun http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H
ja laittaa hakusanoiksi bolivia matkaoppaat.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurisen kirjaston sivuilta saat myös runsaasti tietoa Boliviasta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Haussa voi käyttää asiasanoja matkailu, historia tai loma, historia. Näin löytyvät esim. kirjat: Mikä maa, mikä valuutta - matkakirja turismin historiaan ja Elämän lomassa - suomalaisen loman historiaa.
Kirjastossa voit katsoa henkilökunnan opastuksella Aleksi-tietokannasta artikkeleita.
Vinkki: Kirjassa Kulttuurintutkimus on luku: Turismi ja kulttuurit nykymaailmassa.
Kyseessä on Saapasryhmä. Tämä on yksi Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskuksen Snellun toimintamuodoista. Yhteystiedot Helsingin seurakunnan sivuilta http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?DeptID=971
Kirjailija Gösta Knutssonista ja hänen kirjoistaan löytyy suomen kielellä tietoja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ja Riitta Kuivasmäen artikkelista Ikirakas Pekka Töpöhäntä (joka löytyy lehdestä Onnimanni 2002 : 2, s.24-30,35,54). Kysy kirjaa ja artikkelin sisältävää lehteä kirjastosta.
Tietoa kirjailijasta ja suomeksi käännettyjen kirjojen luettelo löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.gummerus.fi , valitse kirjailijat ja hae nimellä kirjailijahausta.
Gösta Knutssonista on ilmestynyt elämäkerta ruotsin kielellä v. 1995. Sen on kirjoittanut Lars-Åke Skagegård ja kirjan nimi on Författaren, musikern, radiomannen Gösta Knutsson.
Uudehko opas mm. esitteen tekoon on Roger C. Parkerin Hyvältä näyttää (1998). Jari Kainulaisen Mainospainotuotteen ostajan oppaassa (2004) käsitellään myös esitteitä.
