Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat ovat käytettävissä mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Digitaalisen mikrofilmien lukulaitteen voit varata Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Laitteella saa mikrofileistä saa A3-kokoisia paperikopioita (0,50 € / kopio. Sillä voi myös skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Pasilan kirjaston lehtiosastolta, puh. (09) 3108 5426.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
Italian ja Saksan kansallislaulujen nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavasta kokoelmasta: National
anthems from around the world. Hall Leonard, Milwaukee, 1996.
Kirja kuuluu esim. useiden Helsigin kaupunginkirjaston toimipisteiden kokoelmiin, saatavuuden voi
tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ . Muiden kirjastojen aineistotietokannat
löytyvät http://www.kirjastot.fi/ (valitse kunnan/kaupunginkirjastot).
50-60 -luvun koulukirjoista tuo runo löytyy nimellä Pääskynen visertää (s. 185) Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -teoksesta (1. p.1953, 7. p. 1965).
Runo löytyy myös nimellä Pääskysen laulu mm. Teuvo Pakkalan Aapisesta vuodelta 1908.
Uusia kotimaisia historiallisia romaaneja ovat mm. nämä:
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Sandra : romaani / Heidi Köngäs
- Tammikuu 18 : kertomus / Antti Tuuri
- Ackte! / Raija Oranen
- Sinun tähtesi / Venla Hiidensalo
Pidempi luettelo löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28historialliset%20romaanit%29%20%28suomenkielinen%20kirjallisuus%29%20f%3A1%20c%3A9%20l%3Afin%20y%3A%5B2016-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomenkielisen science fictionin ja fantasian Risingshdow-sivustolta saa listauksen kirjoista, jotka voi järjestää mm. ilmestymisvuoden ja niille annetun arvosanan perusteella järjestykseen. Alla listasta muutama vuosina 2016-2018...
Kyseessä on Kaija Pakkasen runo Kesä. Se löytyy Kaija Pakkasen teoksista Huilu hilpeä (1976), Leikkimökin runokoppa (1982) ja Joka oksalla satu (1999). Lisäksi se sisältyy kokoelmaan Neulaspolku : meidän lasten runot (toim. Sanna Jaatinen, 2001).
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina.
Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Hei, mahdatko tarkoittaa “Shalom aleichem” tai "Salam aleikun"? Jos näin, ilmaisu on heprealainen tervehdys "rauha olkoon teidän kanssanne". Vastaava tervehdys arabian kielessä on salam aleikum (rauha kanssasi). lähde: Šalom – Wikipedia
Tinka on tarkoittanut 'riitaa, kiistaa'. Se pohjautuu muinaisnorjan sanaan thinga, josta on johdettu muinaisnorjan ja -ruotsin ting, 'kokous, käräjät'. Nykyruotsin ting on 'olio, esine ja käräjät'; englannissa sana on thing ('asia'), saksassa Ding, ('asia').Muinaisgermaaneilla on ollut kansankokousta tarkoittava sanaan thing. Thingaz ja sen rinnakkaismuoto palautuvat indoeurooppalaisen kantakielen aikaa merkitsevään sanaan téngkos. Veijo Meri on tiivistänyt sanan vaiheet 'ajasta' 'asiaan' seuraavasti: "Ajasta tuli määrättynä aikana pidetyt käräjät ja tarkoitettuaan niitä sana alkoi tarkoittaa asiaa, esinettä, koska käräjillä nimenomaan käsiteltiin asiaa."Meren téngkos-tulkinta, joka kytkee tingan aikaan, on varsin mielenkiintoinen siltä...
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980
Kysymääsi näytelmää ei todennäköisesti löydy mistään videona, sillä sitä ei ole myytävänä Yleisradion tallennepalvelussa. Filmin nimi on Kaks tavallista Lahtista ja sitä voisi kysyä Suomen Elokuva-arkistosta, joka osti Suomen filmiteollisuus Oy:n. Arkiston sähköpostiosoite on: sea@sea.fi
Coetzeen kirjaa Waiting for the barbarians on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa yhteensä 6 kpl, tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Kannattaa ehkä käydä kirjastossa jättämässä varaus. Varaamista ja lainaamista varten tarvitsette kirjastokortin. Sen saa esittämällä henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus, ja ilmoittamalla osoitteensa. Helsingin kaupunginkirjastoa voi käyttää, vaikka ei asukaan Helsingissä.
Voit hakea Yhdistyneistä Kansakunnista kertovia kirjoja pääkaupunkiseudunn aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi hakusanana kannattaa käyttää: Yhdistyneet Kansakunnat. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-artikkelitietokanta, josta voit hakea lehtiartikkeilta suomalaisista lehdistä, EBSCO-lehtitietokannasta saat artikkeleita ulkomaisista lehdistä. Lehtiartikkeleiden hakuun voit kysyä apua kirjaston neuvonnasta.
Olet jo varmaan löytänyt Yhdistyneiden Kansakuntien kotisivun http://www.un.org/english/.
Helka-kokoelmasta saa asiasanat selville katsomalla korttinäyttöä. Mutta on totta, ettei läheskään kaikkia kohteita ole asiasanoitettu, mutta uudemmasta aineistosta löytää käytetyt asiasanat. Helka on siis Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo ja siinä on myös mukana teologisen tiedekuntaan kuuluvat kokoelmat. Helka löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/helka/
Muita tärkeitä kirjastojen yhteisluetteloita ovat:
Libris eli ruotsalaisten kirjastojen yhteisluettelo http://www.libris.kb.se/
Karlsruhen yliopiston kirjaston verkkopalvelu osoitteessa http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/hylib/en/kvk.html
Brittiläisten kirjastojen yhteisluettelo http://blpc.bl.uk
Aineistoa on luetteloitu vaihtelevalla tavalla eli jostain löytyy...
Lääketieteessä määritetään ns. impact factor eli viittauskerroin -pisteitä artikkeleille ja lehdille. Tietoja näistä saa Science Citation Index ja Journal Citation Reports -tietokannoista. Turussa nämä tietokannat ovat käytössä Turun yliopiston pääkirjastossa (Yliopistonmäki)sekä Lääketieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Kiinamyllynkatu 10). Tietokantoihin voi teettää maksullisia hakuja.
Asiakkaat voivat käyttää myös itse käyttää tietokantoja.
Internetistä osoitteesta http://www.mco.edu/lib/instr/impact_factors.html löytyy joidenkin lehtien viittauskertoimia.
Hei!
Valitettavasti Talmudia ei näytä olevan suomenkielisenä saatavissa, ei kirjakaupassa eikä myöskään kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa siitä on kuitenkin saksan- ja englanninkieliset versiot. Voit sen tilata oman kuntasi kirjaston kautta ns. kaukolainana, jos haluat. Kysy kirjastostasi sen kaukolainakäytännöstä.
Sopivia asiasanoja ovat esim. huhut, juoruilu ja kansankertomukset. Koska läheskään kaikkia suullisesta kansanperinteestämme kertovia kirjoja ei ole asiasanoitettu näin tarkasti (esim. hakusanalla huhut ei montaakaan kirjaa löydy), kannattaa myös selailla kansanrunouden tutkimuksen luokkaan 86.21 kuuluvia kirjoja. Hyvän yleiskuvan asiasta saat esim. SKS:n julkaisemasta kirjasta nimeltä Kertomusperinne (1982).
Kysymykseenne löytyy runsaasti materiaalia sekä verkosta että kirjastosta. Vaikeutena onkin materiaalimäärän rajaaminen, siksipä suosittelenkin että pyydätte esim. pääkirjastomme tietopalvelusta henkilökohtaista apua tiedonkäsittelyssä. Kerron tässä ensin, mitä mahdollisuuksia kirjastomme kokoelmista ja tietokannoista löytyy ja lopuksi millaisia linkkejä verkossa voisi hyödyntää.
Tampereen kaupunginkirjastosta (kaikissa toimipisteissä) on asiakkaiden käytettävissä seuraavanlaisia tietokantoja :
Artikkeleiden hakemiseen:
1. Aleksi - sisältää viitetietoja 236 aikakauslehden ja 15 sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Aikakauslehtiartikkelien viitteitä löytyy vuodesta 1982 ja sanomalehtien vuodesta 1996 lähtien.
Pääkirjastostamme (...
Näyttäisi siltä, ettei aiheesta löydy nimenomaisia tutkimuksia kirjastojen tietokannoista.
Väestöliitto ja Tilastokeskus ovat kuitenkin julkaisseet väestötutkimuksia ja -tilastoja. Ehkäpä kannattaisi kysyä lisätietoja sieltä:
http://www.vaestoliitto.fi/index.html
http://www.stat.fi/
