Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin pari Ed Woodia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjaa: Liken 1995 julkaisema Rudolph Greyn Ed Wood on Ed Wood. Kirja on suomennettu.
Plexuksen 1986 kustantamassa kirjassa Incredibly strange films löytyy tietoja myös Woodista. Kirjojen saatavuustiedot saat pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta, minne pääset kirjaston etusivulta (WWW:lib.hel.fi) klikkaamalla kohtaa Kirjat ja muu aineisto ja toimimalla ohjeen mukaan.
Internetistä voisit katsoa osoitteita http://allmovie.com/cg/x.dll ja http://uk.imdb.com/Name?Wood+Jr.,+Edward+D.
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf
Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'.
Lähde:
Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Kyseistä elokuvaa ei näytä ainakaan valtakunnallisen Finna-palvelun perusteella löytyvän kuin Ranuan pääkirjaston kotiseutuosastolta VHS-muodossa, mistä sitä ei välttämättä lainata ulos: https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1630997
Elokuvasta ei ole ilmeisesti tehty DVD-versiota lainkaan, joten mahdollisia yksittäisiä VHS-versioita pitää yrittää etsiä internetin osto- ja myyntisivuilta.
Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ei ole oikeuksia kyseiseen elokuvaan, joten se ei ole katsottavissa myöskään Elonet-palvelun kautta.
Elokuva on näytetty kahdesti televisiossa (https://rtva.kavi.fi/program/details/program/20648033), joten sitä voi katsoa suoratoistona KAVIn Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteissä, joita löytyy sekä...
Valittavasti Pietarsaaren kirjaston saatavuustietoja (onko teos varattu, lainassa, mikä on eräpäivä jne) ei vielä voi nähdä internetin kautta. Myöskään omia lainojaan ei sitä kautta voi uusia.
Monilla kirjastoilla tällainen mahdollisuus on jo käytössä ja luultavasti se on tulossa Pietarsaareenkin, olihan tämä 13 kirjaston yhteistietokanta, Fredrika (johon Pietarsaarikin kuuluu) ensimmäinen Suomen kirjastojen webbi-aineistotietokanta.
Osoitteesta : http://www.fredrika.net/sok.htm voit kyllä nähdä, mitä teoksia kirjastossa on olemassa ja omasta kirjastostasi saat varmasti tarkempia tietoja uusien ominaisuuksien aikataulusta.
Yleisistä kirjastoista löytyy kovin vähän materiaalia ryhmäanalyyttisestä ryhmäterapiasta, mutta ryhmäanalyyttistä ryhmäterapiaa koskevia kirjoja (S. H. Foulkesin kirjoja)löytyy yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Linda-tietokannasta esim. yleisissä kirjastoissa. Internetistä löytyy tieto Journal of Group Analytic Psychotherapy -nimisen lehden olemassaolosta, mutta lehteä ei ole tilattu kirjastoihin, eikä sen artikkeleita löydy artikkelitietokannoistakaan. Group Analysis -lehti sen sijaan löytynee yliopistokirjastoista.
Yleisistä kirjastoista löytyy ryhmäpsykoterapiasta kertovia peruskirjoja mm. Ryhmäpsykoterapian perusteet ja Heimo Salmisen Ryhmäanalyysin perusteet. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa...
Erilaisia arkistoaineistoja voi hakea esimerkiksi VAKKA-arkistotietokannasta, joka on Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen kokoelmatietokanta. VAKKA on käytettävissä arkistolaitoksen yksiköiden tutkijapalvelussa sekä arkistolaitoksen kotisivun yhteydessä (http://www.narc.fi) .
Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan ja sen eri osastojen arkistoja säilyttää Kansallisarkisto.
Louise Rennisonin Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarjan seitsemäs osa "Häähumua ja hyytelöpolvia" on juuri ilmestynyt. Voit varata teoksen soittamalla melle (Hämeenlinnan pääkirjasto, tietopalvelu 03 6212598) tai tehdä varauksen verkkokirjastossa http://hameenlinna.kirjas.to/.
Tarkistin asian Fennica-tietokannasta ja näyttää, että Agnes Keithiltä on ilmestynyt suomeksi kaksi kirjaa eli mainitsemasi Land below the wind, joka löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta nimellä Tuulten maa ja The British commonwealth of nations nimellä Brittiläinen kansanyhteisö. Tämä kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ja on vain lukusalikäytössä.
Agnes Keithistä löydät tietoja mm. näistä linkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Agnes_Newton_Keith
Kirjastoista löytyy runsaasti saksan kielikursseja, joista varmasti hyvinkin monet soveltuvat sinun tarpeisiisi. HelMet-verkkokirjastosta ( www.helmet.fi ) voit etsiä niitä hakusanoilla "saksan kieli kielikurssit" (ilman lainausmerkkejä vapaassa sanahaussa). Napsauttamalla kutakin nimekettä voit tarkastella niiden tarkempia tietoja; useimpien kohdalla on selostettu, millaisiin tarkoituksiin mikin niistä soveltuu ja mikä niiden taso on. Listasta näet myös jo suoraan, millainen tallennemuoto on kyseessä. Nykyisin suurin osa kielikursseista on CD-tai CD-ROM -muodossa, C-kasettihan on väistyvä tallennustapa.
Tässä vielä suora linkki hakutulokseen, järjestettynä uusimmasta vanhimpaan:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X?saksan+kieli+...
Hei !
Pahoittelen tapahtunutta, näin voi käydä vaikka kirjastoissa pyritään suureen huolellisuuteen. Lähikirjastossanne muistettiin teidän tapauksenne. Jos vielä jatkossa sattuisi samoin, niin kannattaa ottaa mahdollisimman pian suoraan yhteys ko kirjastoon.
Helmet-kirjastoissa on tosiaan sarja vain blu ray -levynä. Näillä näkymin DVD-levyä ei ole tulossa kirjastoihin, mutta lähetän toiveesi sen hankkimisesta eteenpäin.
Runon tekijää ei ole löytynyt. Olen kysynyt kirjastonhoitajien yhteiseltä sähköpostilistalta, tunnistaako kukaan runoa, mutta vastauksia ei ole tullut. Jos tekijä selviää, otamme yhteyttä. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaa runon.
Yksittäistä markkinointitutkimusta ei ihan helpolla tunnu löytyvän. Verkko-osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/yritys.htm voit etsiä haluamaasi tietoa,
ja luulen, että myös löydät etsimäsi. Tähän Makupalat-linkkikirjastoon on koottu erittäin hyvät ja kattavat linkit alalta kuin alalta, myös markkinoinnista ja sen tutkimisesta, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille.
Olisiko kyseessä seuraava kirja: Ottiell Jürissaar: Kevääntytöt. Kirja on suomennettu viron kielestä vuonna 1993 ja se löytyy Helsingin pääkirjastosta.
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta...
