Erin Hunterin fantasiakirjasarjaa Soturikissat: Uusi profetia on lainattavissa Lauritsalan kirjastosta varmasti pitkään. Kirjastosta poistetaan kirjoja vasta, kun ne ovat huonokuntoisia ja mahdollisuuksien mukaan tilataan suosituista sarjoista uudet tilalle. Voit halutessasi varata kirjoja, lasten- ja nuortenaineiston osalta varaaminen on maksutonta. Kirjastosta saat internettunnukset, joilla voit tehdä itse varauksia tai voit myös pyytää henkilökuntaa varaamaan haluamasi kirjan.
Scifi- ja fantasiakirjallisuuteen erikoistuneen Risingshadow-sivuston mukaan kolmas kirja Aamunkoi ilmestyy maaliskuussa 2013. Uusi profetia on kaiken kaikkiaan kuusiosainen sarja. Lisää voit lukea tämän linkin kautta: http://www.risingshadow.fi/library?action=...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Eräs kollega ehdotti että jälkimmäinen tarina kuulosti aivan Beatrix Potterin tarinalta "Tommin roimahousut". Muistaisiko joku palvelumme seuraajista lisää?
Nelinumeroisen pin-koodin saat käymällä kirjastossa, jossa on esitettävä henkilöllisyystodistus. Sen jälkeen voit varata kirjoja ja uusia lainojasi Anders-verkkokirjastossa https://anders.verkkokirjasto.fi/.
Halutessasi voit myös luoda itsellesi oman käyttäjätunnuksen. Tällöin saat verkkokirjaston kaikkia palvelut käyttöösi: oma kirjahylly, teosten pisteyttäminen, mahdollisuus arviointien tai artikkelien kirjoittamiseen. Kun yhdistät tekemääsi käyttäjätunnukseen kirjastokorttisi, voit uusia lainasi ja varata aineistoa itse tekemilläsi käyttäjätunnuksilla.
Boonsboron majatalo -sarjan kolmas osa "Ovi sydämeen" (The perfect hope) on kustantaja Gummeruksen kevään 2014 uutuusluettelossa. Siellä luvataan kirjan ilmestyvän helmikuussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakin Tampereen kaupunginkirjastossa näyttää olevan hepreankielinen Raamattu (1574 sivua).
Kirjan voi kaukolainata Lohjalle. Kaikki kaukolainat tehdään kirjastojen välillä. Voit tehdä kaukolainatilauksen joko tulemalla kirjastoon tai täyttämällä kirjaston kotisivuilta sähköisen kaukolainalomakkeen. Kaukolainaukseen vaaditaan voimassa oleva Lohjan kaupunginkirjaston kirjastokortti. Lohjan kaukolainamaksu on 5 euroa/nide.
Voi olla, että lastenkodin arkistot ovat tuhoutuneet sodassa.
Kannattaa kuitenkin kysyä Mikkelin maakunta-arkistosta.
Heillä on tallessa esim. Luovutettujen alueiden luterilaisten kirkkojen kirkonkirjat.
http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Myös Kansallisarkistosta Helsingistä voisi kysellä tietoja, jos tiedät lastenkodin nimen tai sijaintipaikan.
Arkistolaitoksen Portti-sivustosta löytyy seuraava kuvaus:
"Koulukotien ja kasvatuslaitosten arkistot
Arkistolaitoksessa säilytetään useiden valtiollisten ja yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien arkistoja. Kaikki asiakirjat ovat 1800- ja 1900-luvuilta. Kunnallisten laitosten asiakirjoja säilytetään kuntien omissa keskusarkistoissa.
Kasvatuslaitosten ja...
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Vaiennut viulu -kappaleesta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa, silloin on todettu mm. että "Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa. Nämä säkeistöt löytyvät ainakin Kansanmusiikki-lehden (4/1984) ohjelmistoliitteestä, joka sisältää Konsta Jylhän sävellyksiä sekakuorosovituksina. Sanat ovat Viljami Niittykosken."
Noin vanhaa lehden numeroa voi tiedustella ainakin lehden kustantajalta Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sibelius-akatemian kirjastosta tätä lehden numeroa voinee lukea paikan päällä, kuten linkistä näkyy: https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.35504
Yhteystiedot kirjastoon:
Käyntiosoite:
Musiikkitalo
Töölönlahdenkatu 16 C
00100 Helsinki...
Nuotti Reino Helismaan sanoittamaan kansansävelmään Metsän joulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 12 sekä nuottijulkaisuun Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (toim. Reino Henriksson et al., 1992).
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-643-724-9
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-8933-77-4
Laki voi kirjastokontekstissa tarkoittaa monia eri asioita.
Keskeisimmät kirjastoja koskevat lait ja asetukset on koottu tälle Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle: https://minedu.fi/kirjastot/lainsaadanto. Laissa yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) , https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 määritellään yleisen kirjaston tehtävä §6:
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja...
Kirjaa ei löytynyt Manda- eikä Linda-tietokannoista, joissa näkyvät Suomen kunnallisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmat. Voit saada kirjan ulkomailta kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelulomakkeen voit täyttää kirjastossa tai voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös Internettissä (www.lib.hel.fi/ klikkaa kohtaa Kaukopalvelu).
Teetkö kouluun esitelmää kirjastonhoitajasta? Esittäessäsi kysymyksiä Kysy Kirjastonhoitajalta - palvelulle esität ne kirjastonhoitajille ympäri Suomen. En voi siis "kertoa elämästäni" sillä meitä on monta ja näin ollen monta erilaista elämäntarinaa. Tästä palvelusta saat tarkempia tietoja yleisten kirjastojen verkkopalveluyksiköstä toimitus@kirjastot.fi .
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Helsingin Sanomat löytyy mikrofilmattuna pääkirjastosta Pasilasta, yhteystiedot linkistä: http://www.lib.hel.fi/pasila/
Suosittelen myös kirjoja:
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1927, Ajankuvia vuosilta 1927-1947
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1937, Ajankuvia vuosilta 1937-1957
WSOY; 1987, Porvoo
Elämäni vuodet
Osa: Vuosikerta 1957, Ajankuvia vuosilta 1957-1977
WSOY; 1987, Porvoo
Suomalaisten tarina : 3 rakentajien aika
Helsinki, Kirjayhtymä; 1993
Tarkka, Jukka:Itsenäinen Suomi kahdeksan vuosikymmentä kansakunnan elämästä
Helsinki, Otava, 1997
Suomen historian pikkujättiläinen
WSOY, 1987, Porvoo
Jonkin verran suomalaisten talotyyppien historiaa on Pirkko Pajulan teoksessa Puuarkkitehtuuri (Rakentajain kustannus 1983).
Turun sanomissa 1.6.1998 oli Pirjo Hokkasen artikkeli ”Rintamamiestalot ovat korjauksen arvoisia : kansallisomaisuutta vaalittava avustusvaroja lisäämällä”.
Helsingin Puistolan kaupunginosan Heikinlaakson rintamamiestaloista on Matti Mannilan ja Ilkka Uotilan artikkeli Rintamamiesten Heikinlaakso julkaisussa Puistolan alueopas 1996:10, jota voit pyytää kaukolainaksi.
Antti Palomäki on tutkinut rintamamiesteloja teoksessa Uudisraivausta asutuskeskukseen : siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen Lahden kaupunkiin vuoden 1945 maanhankintalain nojalla. [Lahti] : Lahden kaupunginmuseo , 1997 Tutkimuksia / Lahden...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyy ruotsinkielistä kirjallisuutta poikien seksuaalikasvatuksesta seuraavasti:
- Forssberg, Manne: Kukbruk: en bok om kärlek, känslor och kön för unga killar och andra undrande, 2004
- Höjer, Dan: Lilla snoppboken, 2002
- Vad en ung man bör veta : fråga Darling de lux, 1999
- Nordahl, Bertill: Pojkkön: Sex- och samlevnadsundervisning på mellanstadiet, 1996
Yleisesti nuoretn seksuaalikasvatusta koskevia kirjoja ruotsiksi löytyy Helmet-tietokannasta seuraavasti:
- Hamberg, Emma: Kärlek & 6: från pirr till petting, 2003
- Janouch, Katerine: Sexsvar, 2002
- Ungdomspsykologi: utveckling och livsvillkor, 2001
- Edvall, Lilian: Kärleksboken, 2000
- Fagerström, Grethe:...
Sivusto kansanopistojen linjoista vuosina 2004-2005 löytyy osoitteesta http://www.kansanopistot.fi/fin/skyreg/linjat/2004_2005.pdf
Sivulla 14 on lueteltu linjat aihepiireittäin.
Googlaamalla asiasanalla Lehtikirjoittaminen löytyy myös sopivia viitteitä. Vielä mainitsisin suurempien yleisten kirjastojen opintohyllyt, joista löytyy tarkempaa tietoa.
Kirjastotietokannoista kannattaa ehkä hakea sanoilla Internet (ja) sääntely, Internet (ja) sisältö. Kyllä tästä aiheesta on yleisissä kirjastoissa ainakin kotikirjaston kautta kaukolainattavaa materiaalia. Esimerkiksi seuraavat:
1)Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt / [Jukka Kemppinen] 2001
2) Wirzenius, Arno : Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä / Arno Wirzelius, Tommi Mustonen
Julktiedot Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä...
