”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella...
Tässä on pari harmonikkaa käsittelevää teosta:
Kymäläinen, Helka: Harmonikka taidemusiikissa--ohjelmiston kehitys ja soittimelliset erityispiirteet. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 1994
Juvonen, Antti: Harmonikka, sen kehitys, rakenne ja sormittamisen periaatteet. Ikaalinen, 1984.
Nordström, Sixten: Kaikki musiikista. WSOY, Porvoo, 1997
Näiden kirjojen saatavuuta pääkaupunkiseudun kirjastoista voit katsoa PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä on jokunen suomenkielinen harmonikkalinkki Sibelius-Akatemian sivuilla osoitteessa:
http://www.siba.fi/kulttuuripalvelut/soittimet.html#accordion
Jos kysyjä tarkoittaa Thorbjørn Egnerin säveltämää ja Aira Meriluodon suomentamaa laulua Røvervise (suomeksi Rosvolaulu), joka alkaa sanoilla "Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään" ("Kolme iloista rosvoa" on Egnerin kirjan alaotsikko), vaihtoehtoja on runsaasti. Tässä valikoimaa tuoreimmasta päästä:
Pianohitit (2017), Lasten oma toivelaulukirja (2015), Lasten laulusuosikit (2012), Suomen lasten laulukirja (2012), Kultaiset koululaulut 1970-luvulta nykypäivään (2009), Suuri toivelaulukirja 10 jne. Ainakin viimeksi mainittu löytyy useimmista Suomen kirjastoista ja siinä on melodian lisäksi varmasti myös pianosäestys, joten sitä voi suositella.
Heikki Poroila
"Purkka" eli purukumi valmistetaan perusmassasta ja erilaisista väri- ja makuaineista. Perusmassa on pääosin maaöljypohjaista elastomeeriä, mutta mukana on myös täyteaineita. Kaikki muu purukumissa palaa iloisesti, kunhan lämpötilaa on riittävästi, mutta jotkut täyteaineista voivat jäädä palamatta (mm. talkki ja titaanioksidi). Mutta yleisellä tasolla voi todeta, että kyllä myös purkka palaa.
Ja jos purkka välillä jää pois muodista, uskon sen palaavan sanan toisessakin semanttisessa merkityksessä aina uudelleen.
Heikki Poroila
Kirjastot.fi-verkkosivun kirjastohakemistosta löytyy neljä kirjastoa, jotka ovat ilmoittaneet tietokantaan yhdeksi palveluistaan rintanappikoneen (https://hakemisto.kirjastot.fi/search?s=55462). Nämä kirjastot ovat Sampolan kirjasto Tampereella, Keskustakirjasto Oodi Helsingissä sekä Sellon ja Tapiolan kirjastot Espoossa. Rintanappikoneet ovat näissä kirjastoissa käytettävissä paikan päällä.
Helsingin keskustakirjasto Oodin rintanappikoneen varauskalenteri löytyy Varaamo-verkkosivulta: https://varaamo.hel.fi/resources/av7fbsmhn57a
Rantanen on vanha ja erittäin yleinen suomalainen sukunimi, jota on jossakin muodossa esiintynyt jo 1500-luvulla Etelä-Karjalassa. Se alkoi kuitenkin yleistyä 1800-luvulla, kuten moni muukin -nen-päätteinen sukunimi. Tuolloin nimet muototutuivat usein luonnon tai asuinpaikan mukaan. Rantanen-nimen tarkasta alkuperästä ei ole löydetty tietoa, mutta luultavimmin sen ovat ottaneet käyttöön lähellä ranta-alueita asuneet suvut tai talolliset, erotuksena esimerkiksi mäntymetsän lähellä (Mäntynen) tai joen varrella (Jokinen) asuvista.
Vaikka -nen-päätteisiä nimiä pidetään tyypillisesti itäsuomalaisina, Rantanen on ollut yleisempi Länsi-Suomessa kuin esimerkiksi Savossa. Pirjo Mikkosen mukaan (lähde: Genealogia.fi ) "Itä-...
Yle Areenasta löytyy Rölli-sarjan jakso 38: Rölli ja kevätlaulu. Jaksossa esiintyy rölli nimeltään Iso Rölli. Roolitustietojen mukaan Isoa Rölliä näyttelee Jussi Lampi. Jakson loppupuolella hän laulaa: ”Suuri rölli olen minä hirmuinen.”. Iso Rölli ja suuri rölli siis viittaavat ainakin tässä tapauksessa samaan hahmoon.
Voit hakea aineistoa aiheesta antamalla asiasanaksi unihäiriöt tai etsimällä luokista 613.2 ja 121.91 unta käsitteleviä kirjoja. Mahdollisia asiaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Suuri unikirja, toim. Raisa Vuohelainen (kirja on tulossa lähiaikoina kaupunginkirjastoon), Lavery, Sheila: Hyvä uni - virkistävä, voimia antava uni luonnollisella tavalla , Hauri, Peter: Unettomuus: näin voitat sen itse (sisällysluettelossa sekä unissakävely että unissapuhuminen), Hyyppä, Markku: Uni- varjoko vain? (myös molemmat etsimäsi aiheet mainittu sisällysluettelossa). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi.
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä...
HelMetin etusivulla http://www.helmet.fi on vasemmalla omien tietojen alapuolella linkki osoitteenmuutos. Voitte muuttaa osoitetietonne linkissä olevalla lomakkeella. Kirjautumiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnuslukunne.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Yleensä etuliite kilo tarkoittaa tuhatta, vrt. kilometri. Täten kilodollari on tuhat dollaria. Löysin siihen jonkinlaisen vahvistuksen netistä, sivulta http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=693
Internetissä on Arno Forsiuksen artikkeli "Juutalaisten vanha lääketiede" (2001), joka onkin mahdollisesti ainoa suomenkielinen esitys aiheesta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Sekä juutalaisuuteen että terveyteen liittyviä asiasanoja ei löydy samasta teoksesta kirjastotietokannassa. Näistä teoksista voi kuitenkin etsiä lisätietoa tai virikkeitä:
Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri (Yliopistopaino 1995, 2. uud. p. 2003).
Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004).
Taavela, Raija: Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa (Kuopion yliopisto 1999).
Kävin läpi kaikki Suomen suurimmat kirjastoluettelot sekä Fennica-kansallisbibliografian. En löytänyt yhtään suomennettua teosta tai teoksen osaa Joseph Delteililtä. Hänen teoksiaan ei ole siis julkaistu suomen kielellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta löytyi kaksi ranskankielistä teosta: "Le Mal De Coeur" ja "Mes Amours".
Sivustolla oikealla alhaalla on palkki Keskustelu. Klikkaa sitä, sen jälkeen Asetukset. Valitse Siirry pois (ensimmäisenä valintalistassa). Alhaalla oikealla olevassa palkissa lukee nyt Keskustelu (offline). Muussa tilassa tuo 'offline' puuttuu ja lisäksi näkyy pieni vihreä pallukka.
