Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä löytyy tietoa WSOY:n sivulta osoitteesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Teos löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Valitettavasti kirjaa Bert och kalla kriget ei ole vielä ilmestynyt Suomessa. Emme löytäneet Bert-kirjoja kustantaneen Otavankaan kevätluettelosta kirjaa, joten sitä ei ole vielä tulossa.
Viimeisin suomennos on Bert ja basillit vuodelta 2001.
Valitettavasti kirjojen suomennosvauhti ei ole ollut kovin ripeä. Toivotaan, että suuri suosio saa vauhtia suomentamiseen.
Moi,
Tarkoitat varmaankin artistia nimeltä Enrique Iglesias.
Häneltä on juuri ilmestynyt uusi kokoelma-cd nimeltään "95/08 Exitos".
Levyllä on Enriquen uran espanjankielisiä ykköshittejä alkaen vuodesta 1995.
Tällä hetkellä tuota levyä ei ole tilattu yhteenkään Helmet-kirjastoon.
Luulisin kuitenkin tuonkin levyn tulevan lähitulevaisuudessa kirjastoon,
joten kehoitan tarkkailemaan Helmet-uutuuslistaa cd-äänitteiden osalta.
Linkki Helmetin uutuusluetteloon: http://www.helmet.fi/ftlist*fin
Runon nimi on 'Naisen kuva' ja se löytyy ainakin tällaisesta teoksesta:
TEKIJÄ Szymborska, Wislawa
TEOS Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine
JULKTIEDOT Helsinki : Like, 2003 (Keuruu : Otava)
Pasi Lampelan: Kuolemansairauksia -kirjan kansikuva on valokuvataiteilija Jorma Purasen tekemä. Se on alunperin hänen taideteoksensa, jonka tiedot löytyvät Googlen kuvahaun kautta. Ks. http://www.re-title.com/exhibitions/archive_GalerieAnhava4389.asp .
Kariston kotisivuilla (http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ajankohtaista?bid=63) kerrotaan, että Miévillen The city and the city -teos julkaistaan syksyllä 2011. Suomennoksesta vastaa J. Pekka Mäkelä. Jatkosuunnitelmista voi kysyä suoraan kustantajalta, sähköpostitse kustannusliike@karisto.fi.
Kirjailijalta on aiemmin suomennettu novelli Lemmikki, joka on ilmestynyt Kirjavan vuonna 2006 julkaisemassa teoksessa Uuskummaa? : modernin fantasian antologia.
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, johon olet kirjan palauttanut. Paras tapa on käydä siellä, mutta mahdollisesti asiaa voisi selvittää puhelimessakin. Jos sinulla on teoksesta palautuskuitti, sitä näyttämällä voit todistaa, että olet palauttanut kirjan. Joka tapauksessa on tosiaan parasta keskustella asiasta kirjastossa, johon olet kirjan palauttanut. Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Voit alkaa kirjoittamaan kirjablogia tai kirjavinkkejä internettiin. Esim. Kymenlaakson kirjastojen Kyyti.fi-sivuilla voi kirjoittaa blogia. Sivulla http://www.kyyti.fi/blogit on tietoa siitä, miten voi aloittaa blogikirjoittamisen. Kyyti.fi-sivuilla on Kirjallisuusblogi (http://www.kyyti.fi/kirjallisuusblogi), johon kaikki kirja tai kirjallisuus aiheiset kirjoitukset voi liittää.
Kyyti.fi-sivuilla voi myös kirjoittaa kirjavinkkejä. Kirjavinkin kirjoittamisen Kyyti.fi-sivuilolle voi alkaa tältä sivulta http://www.kyyti.fi/vinkit/kirjoita_vinkki.
Jos haluat suullisesti kertoa kirjavinkkejä, voit ottaa yhteyttä kirjaston henkilökuntaan ja yhdessä miettiä toteutustapoja.
Hei
Helmet-alueella (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kirjastot) käytäntö vaihtelee kirjastoittain. Monissa kirjastoissa palautettua aineistoa "kellutetaan" palautuspäivän ajan. Toisiin kirjastoihin lähettettävät kuormat noudetaan kirjastoista aina sulkemisajan jälkeen, joten iltaisin kaikki muihin kirjastoihin lähtevä materiaali pakataan laatikoihin kuljetuksia varten. Varsinkin DVD-levyjä on kirjastoissa paikalla aina varsin rajoitetusti, joten on asiakasystävällistä pitää juuri palautetut DVD:t esillä. Mikäli palautettu aineisto ei mene lainaan palautuspäivänään, lähetetään se kotikirjastoonsa seuraavassa kuormassa.
Kirjastojen välillä kulkee päivittäin hyvin suuria määriä aineistoa ja kirjastoille tulee siitä jonkin...
Helsingin keskustassa sijaitsevan Kirjasto 10:n lisäksi Töölön kirjastossa on varattava soittohuone. Tässä tietoa tilasta ja sen varaamisesta:
"Musiikkiosastolla 4 krs. pieni soittohuone, jossa harjoituspiano - Yamaha Clavinova CLP-260. Soittohuone varattavissa "Varaa tietokone" -palvelussa Töölön kirjaston kohdalta - työtila 26. Huoneessa ei voi soittaa muita soittimia, koska huone on heikosti äänieristetty."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/palvel…
Aiheen perusteella on syytä uskoa, että kyseessä on ns. arkkiveisu, pitkä eeppinen tarina, jollaiset olivat sata vuotta sitten suosittuja ja 1800-luvulla jopa yksi uutisten välityksen keino.
Kirjastojen kokoelmissa on erilaisia vanhojen laulujen, myös arkkiveisujen, kokoelmia, mutta tilanne, jossa laulusta muistetaan vain kertosäe, on aina ongelmallinen. Kirjastot luetteloivat laulut normaalisti vain nimen (otsikon) perusteella. Kertosäkeen avaaminen on poikkeuksellista.
Se, ettei SKS löytänyt tällaista tekstiä tietokannastaan, on melko huolestuttavaa, koska heillä on lähtökohtaisesti valtava määrä tietoa juuri tällaisista teksteistä. SK julkaisi 1900-luvun alussa sarjaa "Suomen kansan sävelmiä", jonka puitteissa ilmestyi lukuisia laajoja...
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista...
Turtle voi olla yhtä hyvin maa- kuin merikilpikonna, mutta tortoise-sanaa käytetään yksinomaan viitattaessa maakilpikonniin.
Lähde:
A. S. Hornby, Oxford advanced learner's dictionary of current English
Kysymyksesi on hyvin laaja, eikä siihen voi antaa tyhjentävää tai yksiselitteistä vastausta. Tieteellisestä julkaisutoiminnasta ei löydy teosta/teoksia, jotka kartoittaisivat toiminnan kokonaiskuvaa.
Eri tieteenalojen julkasutoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen löytyy viitteitä mm. Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta). Lindaa pääset käyttämään lähimmässä kirjastossasi. (Käytä esim. hakusanaa tieteellinen julkaisutoiminta.)
Seuraavat julkaisut löytyivät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi): "Lääketieteellinen viestintä" / Hanna Tähti, Immo Rantala (toim.) / Tampereen yliopisto, Tampere, 1998, ISBN 951-44-4330-6. "Tieteellisen julkaisutoiminnan nykytila ja...
Vuosikertomuksia ei kaupunginkirjaston kokoelmista tuolta ajalta löydy. Kysytyn ajan kattaa kirja 'Puoli vuosisataa Elannon historiaa', tekijänä Jouko Siipi. Kirja löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Varastosta löytyvät myös Elanto-lehden vuosikerrat, ehkä niistä on hyötyä.
Jari Tervosta löytyy tietoa mm. yleisten kirjastojen tuottamasta Sanojen aika tietokannasta (kirjailijat.kirjastot.fi) ja WSOY:n kirjailijagalleriasta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/c6…
. Tommy Tabermannista löytyy tietoa mm. Gummeruksen sivuilta osoitteesta http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=… .
