Voit tehdä haun pääkaupunkiseuden aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, asiasanaksi hitit ja vaihtoehto näytä vain cd-levyjä. Helsingin kaupunginkirjastossa on esim. cd:t
80's dance hits sekä Hits of... -niminen sarja, jonka osat 9-13 sisältävät 80-luvun hittejä.
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);...
Ahti Mankki on kirjoittanut kirjan Englanti-suomi-englanti lentoyhtiösanasto.
Kirja löytyy Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta, Helsingin Pasilan kirja on tällä hetkellä lainassa.
Päättötyösi tulee todella tarpeeseen, sillä aiheesta tuntuu olevan kovin vaikeaa löytää tietoa. Lilli Koskimiehen Pukeutumisen historia - kietaisuasusta empiretyyliin (1984) sisältää hakemiston mukaan useita mainintoja ratsastusasuista, joista osasta on myös kuva. Doreen Yarwoodin kirjoittamassa The Encyclopedia of world costume, s. 334-336 kerrotaan ratsastuspuvun historiasta, kuvia on erityisesti naisten puvuista .Lehdessä Kunto plus 1992:2, s. 62-63 on Charlotte Rhenved Hansenin artikkeli Ratsastusasulla on oma tarinansa, mutta pystynyt tarkistamaan, sisältääkö se historiallista tietoa. Kirjaan Defining dress : dress as object, meaning, and identity (1999) sisältyy Janet Arnoldin artikkeli Dashing Amazons: the development of women's...
Eräs mahdollinen valmis lista löytyy sivulta http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v.lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Mielenkiintoinen on myös kyseisen sivun linkki, varjolista, jossa lukijat ovat täydentäneet listaa.
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Se on usein proteiini, joita esiintyy virusten tai bakteerien pintarakenteissa. Niiden läsnäolo saa immuniteettijärjestelmän tuottamaan vasta-aineita.
Useissa rokotteissa on antigeenejä eli heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden tautia aiheuttamattomia osia. Immuunijärjestelmä tunnistaa ne vieraaksi ja immuunisolut aktivoituvat. Elimistöön muodostuu vasta-aineita, ja jatkossa immuunijärjestelmä muistaa antigeenin. Kohdatessaan sen uudelleen järjestelmä valmistaa nopeasti oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24067-antigen
https://...
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Kirjailijasta kannattaa hakea tietoa Internetistä suosittelen portaalia http://www.kirjastot.fi ja Googlen-hakua. Kannattaa myös käydä kirjastossa tutkimassa artikkelitietokantoja Aleksi(suomalaiset artikkelit) ja Ebsco (ulkomaiset artikkelit). Kirjaston henkilökunta avustaa artikkelihaussa.
Pääkaupunkiseudun järjestelmästä http://www.libplussa.fi/ löytyi ks. kirjailijan oma teos: Aivan kuin minua ei olisi.
Christer Kihlmanin romaaanissa Kallis prinssi päähenkilön poika perusti Sveitsiin pankkitilin "Suomen vapauttamista varten". Heinrich Böll Suojaverkko kuvaa länsisaksalaisia terroristeja (aiheesta oli kiintoisia elokuvia Espoo Cinéssä vuosi sitten). Conrad: Anarkistit. John le Carré: Pieni rumpalityttö (Israelin tiedustelupalvelu soluttaa palestiinalaisjärjestön). Ja tietysti Dostojevski: Riivaajat.
Asiaa: Colin Wilson: The order of Assassins (kertoo mm. muslimilahkosta joka ristiretkeläisten aikana pyrki islamilaisen maailman valtiaaksi murhaamalla vastustajan johtajat, myös ns. selittämättömistä murhista a la Loppi). Tibor Szamuely: The Russian tradition (venäläisistä vallankumouksista, mm. Aleksanteri II:n murhan taustasta)
Aiheesta löytyy Sulo Haltsosen teos Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, se on tosin vuodelta 1979 ja kattaa tiedot käännöksistä vuoteen 1975 saakka. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti on julkaissut teoksen Nuorisokirjamme maailmalla, joka on vuodelta 1984. Lisäksi löytyy luetteloita maittain: Finnische Literatur in deutscher Ubersetzung 1976-1996, Bibliografia przekladow z literatury finskiej na jezyk polski 1976-1998, La litterature finlandaise en francais: bibliographie 1842-1997. Lisäksi kannattaa katsoa Linnea-tietokannasta, joka on käytössä kirjastojen tietokoneilla, asiasanalla käännökset.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
- Sosiaalihallitus. Pakolaislasten päivähoitotyöryhmä: Kulttuurien kohtaaminen päivähoidossa, ISBN 951-47-1544-6, 1988
- Hyvinvointi ja perusturva, ISBN 951-755-480-X, 2000
- Wahlström, Riitta: Suvaitsevuuteen kasvattaminen, ISBN 951-0-21147-8, 1996
Internetistä löytyy Aija Kurolan, Tuija Sutisen ja Airi Tiaisen artikkeli Monikulttuurisuus rikkautena, kokemuksia Hakan päiväkodista (http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/PDFt/Haka.pdf ).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat artikkeliviitteet:
- Lammi-Ketoja, Ulla-Maija: Lapsen paras yhdistää vanhempia kaikissa kulttuureissa. Lapsen maailma 2002; 2; 32-33
- Karppanen, Esko:...
Galingala voisi ehkä tarkoittaa samaa kuin galingale. Sanakirjan mukaan galingale tarkoittaa sädekaislaa, joka kuitenkin luetaan myrkyllisiin huonekasveihin, joten kyseessä ei ehkä sittenkään ole sama kasvi.
Internetin mukaan kyseessä olisi indonesialainen juurikasvi, samantapainen kuin inkivääri, mutta mausteisempi ja voimakkaampi. Lisätietoa seuraavalta sivulta http://www.gallowglass.org/jadwiga/herbs/Easternspice.html .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/ voit tehdä aihehaun kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa narratii (asiasanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan). Asiasanalla narratiivisuus löytyy tietokannasta 37 viitettä, joilla varmastikin pääsette alkuun. Mukana on myös kirjoja narratiivisuudesta nimenomaan tutkimusmenetelmien kannalta käsiteltynä. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta ja Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta tehtynä hakutulos on jo niin laaja, että jos haluatte tutustua siihen, suosittelen käymistä jossakin kirjastossa, koska tässä on mahdotonta antaa satojen viitteiden pituista listaa. Helkaa pääsette kyllä käyttämään myös vapaasti...
Työterveyslaitoksen hakukoneella löytyy 80 linkkiä kirjoittamalla hakupalkkiin sanat työn kuormittavuus työterveiset. Linkeistä ne, joissa osoitetiedoissa on sana työterveiset, johtavat ko. lehden sivuille kysymystäsi käsitteleviin artikkeleihin. Tässä esimerkkeinä muutama otsikko:
1. Työkuormitus uudessa työturvallisuuslaissa
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
2. Pitkät ja epäsäännölliset työajat kuormittavat monella tavalla
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
3. Miten työkuormitusta ja työntekijän kuormittumista arvioidaan?
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
Googlella löytyy useita julkaisuja/sivuja (yli 800) työn...
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Opetusministeriöllä on sivut, joilla käsitellään kirjastolaitosta. Sivuilla kerrotaan, että kirjastot jakautuvat (Suomessa) seuraaviin kolmeen ryhmään:
1) yleiset kirjastot
2) tieteelliset kirjastot
3) koulujen ja oppilaitosten oppilaskirjastot.
Sivujen osoite on
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
