Moi,
Tarkoitat varmaankin artistia nimeltä Enrique Iglesias.
Häneltä on juuri ilmestynyt uusi kokoelma-cd nimeltään "95/08 Exitos".
Levyllä on Enriquen uran espanjankielisiä ykköshittejä alkaen vuodesta 1995.
Tällä hetkellä tuota levyä ei ole tilattu yhteenkään Helmet-kirjastoon.
Luulisin kuitenkin tuonkin levyn tulevan lähitulevaisuudessa kirjastoon,
joten kehoitan tarkkailemaan Helmet-uutuuslistaa cd-äänitteiden osalta.
Linkki Helmetin uutuusluetteloon: http://www.helmet.fi/ftlist*fin
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "...
Aiheesta ei löytynyt kovinkaan paljon kirjallisuutta, suomeksi vielä vähemmän.
Pauli Huuhtanen on kirjoittanut teokset Rikkaus ja köyhyys Raamatussa (1977) ja Opetuslapsi ja omaisuus : omaisuuden arvostukseen ja käyttöön liittyvät korostukset Luukkaan evankeliumissa : traditio- ja redaktiohistoriallinen tutkimus (1976, väitöskirja).
Diakoniatyön roolia julkisen sosiaalityön rinnalla käsitellään kirjassa Viimeisellä luukulla : tutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta (2006). Toim. Elina Juntunen, Henrietta Grönlund ja Heikki Hiilamo.
Englanniksi löytyivät teokset:
Hoppe, Leslie J. : There shall be no poor among you : poverty in the Bible (2004).
Metzger, James A. : Consumption and wealth in Luke's...
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, johon olet kirjan palauttanut. Paras tapa on käydä siellä, mutta mahdollisesti asiaa voisi selvittää puhelimessakin. Jos sinulla on teoksesta palautuskuitti, sitä näyttämällä voit todistaa, että olet palauttanut kirjan. Joka tapauksessa on tosiaan parasta keskustella asiasta kirjastossa, johon olet kirjan palauttanut. Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Hei
Helmet-alueella (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kirjastot) käytäntö vaihtelee kirjastoittain. Monissa kirjastoissa palautettua aineistoa "kellutetaan" palautuspäivän ajan. Toisiin kirjastoihin lähettettävät kuormat noudetaan kirjastoista aina sulkemisajan jälkeen, joten iltaisin kaikki muihin kirjastoihin lähtevä materiaali pakataan laatikoihin kuljetuksia varten. Varsinkin DVD-levyjä on kirjastoissa paikalla aina varsin rajoitetusti, joten on asiakasystävällistä pitää juuri palautetut DVD:t esillä. Mikäli palautettu aineisto ei mene lainaan palautuspäivänään, lähetetään se kotikirjastoonsa seuraavassa kuormassa.
Kirjastojen välillä kulkee päivittäin hyvin suuria määriä aineistoa ja kirjastoille tulee siitä jonkin...
Sivustolta http://sakasti.evl.fi (joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille) löytyy pdf -tiedosto, joka sisältää viitetiedot sekä sisältökuvaukset Suomen Arkkipiispojen, Piispojen ja Tuomikapitulien arkistoista.
Tässä linkki kyseiseen tiedostoon: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/5554E5B1890D94C2C2257881002B4541/$F…
Tiedoston sisältämä asiakirja on vuodelta 2004.
Asiakirjan mukaan arkkipiispa Johanssonin jälkeensä jättämiä dokumentteja, kirjeitä ym. aineistoa löytyy kolmesta eri arkistosta.
Kattavin arkistokokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjaston arkistosta (s. 19).
Helsingin yliopiston keskusarkiston yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 33 (PL 3)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941...
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista...
Suomeksi ao. yhtyeestä löytyy valitettavan vähän tietoa. Jake Nymanin Rocktieto-kirjassa on parin sivun juttu.
Yhtyeestä on kyllä kirjoitettu ainakin pari kirjaa englanniksi, mutta näitäkään i Suomen kirjastoista tunnu löytyvän. Monessa (engl. kielisessä) popomusiikin hakuteoksessa on laajahkoja artikkeleita the Mamas & the Papas -yhtyeestä (esim. Encyclopedia of popular music). Ja tietenkin Internet on hyvä tiedonlähde. Mm. AMG All Music -sivuilta löytyy tietoa yhtyeestä (http://allmusic.com/cg/x.dll), samoin Rolling Stone -lehden sivuilta (http://www.rollingstone.com/sections/artists/text/artistgen.asp?afl=&Lo…)
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Sota-aiheisia nuortenkirjoja löytyy runsaasti, etenkin maailmansotien ajalta. Kannattaa tutustua Lastenkirjainstituutin Haluan kasvaa aikuiseksi -verkkonäyttelyyn
osoitteessa: https://lkinstituutti.wixsite.com/haluankasvaa
Jos asiakas palauttaa Helmet-kirjaston perintään mennyttä aineistoa, niin aineistosta ei peritä korvausmaksua. Asiakas maksaa silloin vain perintätoimistolle perintäkulut ja kirjastolle myöhästymismaksut. Aineiston korvausmaksun asiakas maksaa vain siinä tapauksessa ettei hän palauta lainassa ollutta aineistoa.
Jos nyt on käynyt niin, että olette palauttanut perintään menneen aineiston ja olette maksanut perintätoimistolle sekä perintäkulut että korvaushinnat, niin ottakaa yhteys perintätoimistoon saadaksenne korvaushinnat takaisin.
Helmetin omissa tiedoissa näkyvien perintään menneiden ja maksettujen niteiden tiedot katoavat asiakkaan omista tiedoista noin parin viikon kuluessa korvausmaksujen maksamisesta. Tiedot...
Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä.
Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.
Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon.
Lisätietoja:
Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)
Simpukka paljastaa järviveden kunnon...
Kysymyksesi on hyvin laaja, eikä siihen voi antaa tyhjentävää tai yksiselitteistä vastausta. Tieteellisestä julkaisutoiminnasta ei löydy teosta/teoksia, jotka kartoittaisivat toiminnan kokonaiskuvaa.
Eri tieteenalojen julkasutoimintaa käsittelevään kirjallisuuteen löytyy viitteitä mm. Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta). Lindaa pääset käyttämään lähimmässä kirjastossasi. (Käytä esim. hakusanaa tieteellinen julkaisutoiminta.)
Seuraavat julkaisut löytyivät pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi): "Lääketieteellinen viestintä" / Hanna Tähti, Immo Rantala (toim.) / Tampereen yliopisto, Tampere, 1998, ISBN 951-44-4330-6. "Tieteellisen julkaisutoiminnan nykytila ja...
Mika Waltari on 60-vuotispäivänään ehdottanut ylipormestari Teuvo Auralle, että kaupunki rakentaisi kunnollisen pisuaarin ja omistaisi sen hänen muistolleen. Tieto on peräisin Kodin Kuvalehdessä 18/98 ilmestyneestä Jukka Behmin jutusta "Suuri seikkailija".
Puutarhasuunnittelua käsittelelevät muun muassa seuraavat teokset:
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja: suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 2001
- Helling, Olle: Unelmapiha: suunnittele ja toteuta, Viherympäristöliitto, 2003. Tässä viimeksi mainitussa on myös kuvia erilaisista puutarhoista.
Puutarkasveja ja niiden hoitoa esitellääm muun muassa teoksessa
- Unelmien kotipuutarha / päätoimittaja: Karin Berglund ; suomalaisen laitoksen päätoimittaja: Hannele Otava, 1998.
Kirjasta löytyy myös tietoa puutarhasuunnittelusta sekä kuvia erilaisista puutarhoista.
Koko vuoden puutarhatöistä kertoo Rea Peltolan kirja Puutarhatyöt keväästä talveen, Tammi 2000.
Kannattaa myös tutustua Tammen suuren puutarhakirjan osiin 1-3,...
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä löytyy tietoa WSOY:n sivulta osoitteesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Teos löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Valitettavasti kirjaa Bert och kalla kriget ei ole vielä ilmestynyt Suomessa. Emme löytäneet Bert-kirjoja kustantaneen Otavankaan kevätluettelosta kirjaa, joten sitä ei ole vielä tulossa.
Viimeisin suomennos on Bert ja basillit vuodelta 2001.
Valitettavasti kirjojen suomennosvauhti ei ole ollut kovin ripeä. Toivotaan, että suuri suosio saa vauhtia suomentamiseen.
Anni Polvan tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksissa ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 100 vuotta rakkautta”, Jyväskylä 1999 (ss. 110-116) sekä ”Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita IV”, 1987 (ss. 149-152).
Kirjailija on julkaissut muistelmateokset ”Kun olin pieni”, 1986, ”Hyvästi lapsuus”, 1987, ”Antaa soittaa”, 1988 sekä ”Elettiin kotirintamalla..;lehtiä päiväkirjastani”, 1995
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista näkee osoitteesta www.helmet.fi.
