Vuosikertomuksia ei kaupunginkirjaston kokoelmista tuolta ajalta löydy. Kysytyn ajan kattaa kirja 'Puoli vuosisataa Elannon historiaa', tekijänä Jouko Siipi. Kirja löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Varastosta löytyvät myös Elanto-lehden vuosikerrat, ehkä niistä on hyötyä.
Turun kaupunginkirjaston kaikkien osastojen osoitetiedot löytyvät kirjaston kotisivuilta http://www.turku.fi/kirjasto, kohdasta "Aukioloajat ja yhteystiedot".
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. Varmuuden vuoksi kannattaa hankkia opetushallitukselta tällainen hyväksyminen ulkomailla suoritetulle tutkinnolle. Silloin kelpoisuus on yksiselitteinen. Kelpoisuutta haetaan opetushallituksen sivuilla olevalla lomakkeella. Opetushallituksen osoite on http://www.oph.fi/ ja hakulomake löytyy sivulta http://www.opetushallitus.fi/page.asp?path=1;439;2280
"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Mikael Agricolan kirkko rakennettiin vuosina 1933-1935. Kirkko on Lars Sonckin suunnittelema, ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Agricolan kirkon yhteyteen rakennettiin varta vasten tilat monipuoliselle seurakuntatyölle. Kryptan tiloista saatiin sodan jälkeen tilapäisasuntoja, joita käytettiin pitkään mm. miesten yömajana.
Agricolan kirkon vaiheista voi lukea esim. seuraavista lähteistä:
- Agricolan kirkko 1935-1985
- Agricolan seurakunnan toiminta vv 1968-1975
- Uudenmaan läänin kirkot
- Helsingin kaupungin historia, III: 1, s. 216 ja seurakuntaelämästä etenkin V:2 s. 12-
- Ollila-Toppari: Puhvelista punatulkkuun, s. 344
Mikael Agricolan kirkkopiiristä kannattanee kysellä seurakuntahistorioita, jotka kyllä löytyvät Helsingin...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
Tässä taitaa olla etsimäsi sarja:
Helen Oxenburyn kuvakirjasarjassa on kirjat Balettikoulussa, Autoajelulla (poika tosiaan oksentaa), Ravintolassa, Lääkärissä ja Leikkikoulussa. Tosin ainakin meidän kirjastossamme Balettikoulussa kirjan reunaväritys on vaaleansininen. Sarja on Minä itse -kirjat.
Laskuvarjohyppäämisestä löytyy englanniksi:
Poynter, Dan
Parachuting : Skydiver's handbook
6. rev. ed.
Santa Barbara : Para Publishing, 1992
Donaldson, Chris
Skydive : Sport prachuting explained Marlborough : Crowood Press, 2000
Näistä Poynterin kirjassa on enemmän tietoa, Donaldsonin kirja on yleisemmällä tasolla.
Internetistä löytyy Ilmailuliiton sivuilta laskuvarjohyppäämisen oppilaan oppaita 1 ja 2 sekä Kuvunkäsittelyopas, joissa on tarkemmin hyppäämisen aerodynamiikasta ja vapaasta pudotuksesta ja ilmakehän fysikaalisista ominaisuuksista:
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/...
Sirkka Laineen novelli "Äiti ja äidin sydän" on julkaistu kokoelmassa Kohtaamiset ja erot (1989). Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta http://www.helmet.fi.
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Sukunimi Tyvi on niin harvinainen, ettei sitä ole otettu mukaan sukunimikirjoihin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa monellako tällainen sukunimi on. Koivuranta on yleisempi nimi. Se on Mikkolan Sukunimikirjan mukaan nuorehko sukunimi, esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta eniten kuitenkin Kemissä, Pellossa ja Rovaniemellä. Romaniyhteydestä ei ole mainintaa.
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Eppu Nuotiolla ei ole omia fani- tai kotisivuja eikä hänelle näin ollen löydy suoria yhteystietojakaan. Kirjailijoille voi lähettää lukija- tai fanipostia kustantajan kautta. Eppu Nuotion kirjojen kustantaja on viime vuodet ollut Otava. Kustantajan nettisivuilta löytyy lisätietoja kirjailijasta sekä kustantamon yhteystiedot:
http://www.otava.fi
Aiemmmin Nuotion kirjojen kustantaja oli Tammi. Myös Tammen sivuilta (http://www.tammi.fi) sekä Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Nuotio) löytyy tietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Monissa kirjastoissa on ollut mehua tarjolla lapsille jonkin tapahtuman tai juhlan aikana. Kirjastoilla ei ole rahaa tarjoilla mehua kovin usein, mutta voithan kysyä lähikirjastostasi, olisiko se mahdollista josakin tilaisuudessa.
Stephan Zachariaksen sävellystä In Hof der Reichskanzlei ei ole saatavilla Suomen kirjastoista tai jälleenmyyjiltä. Myöskään Saksan kansalliskirjasto, Deutsche National Biblioteket, ei omista kyseistä sävellystä nuottipainoksena.
Todennäköisesti kappaleen tekijänoikeudet omistaa joko säveltäjä itse tai Der Untergang -elokuvan tuottanut yhtiö Constantin Film eikä kappaleesta ole painettu nuotteja jälleenmyyntiin.
http://www.constantin-film.de/1/home/
http://www.multibase.fi/tuotteet/julkaisutoiminta/kirja_tekijanoikeuksi…
http://www.teosto.fi/fi/opas_kuluttajalle.html
Rauhantanssit järjestettiin 10.5.1945, joka oli torstaipäivä. voittajavaltioiden liput liehuivat tangoissa, Ossi Aallon ja Jaakko Vuormaan orkesterit soittivat.
Vapaan sanan lehdestä toukokuulta löytyi tieto, että juhlat alkoivat kello 14. Lehden mukaan paikalla oli 80000 henkeä. Ohjelmassa oli Maamme-laulun ja voittajavaltioiden kansallislaulujen lisäksi puhe, Anna Elina (Lullan) Helon lausuntaa ja tanssimusiikkia usean torin eri puolille sijoittuneen orkesterin voimin. Suurten joukkojen kokoontuminen oli tuolloin mahdollista sen vuoksi, että 10.5.1945 oli helatorstai. Sodan ajan tanssikielto oli pääosin purettu edellisen vuoden loppuun mennessä.
Kansan arkisto http://www.kansanarkisto.fi/ voisi tietää asiasta enemmänkin, kun...
Joitakin lyhyitä mainintoja Niemisestä on Kuusiston Jämsän historiassa. Kannattaa varmasti ottaa yhteyttä Jämsän kotiseutuarkistoon ja Jämsän kirjastoon http://www.jamsa.fi/kirjasto_ja_kulttuuri/kirjasto/yhteystiedot.html. Jämsän kirjastossa on kansio, jossa on Niemiseen liittyvää aineistoa, esim. eri lehdissä julkaistuja kertomuksia, novelleja, runoja ja kirja-arvosteluja sekä tietoja kirjailijasta: Korpikirjailija Väinö Aleksanteri Nieminen 12.02.1894-05.01.1945 / Vuokko Olkkonen (9 s.). Kansiota ei saa lainaksi.
Jämsän kirjastossa on myös seuraava julkaisu: "MINÄ korvelta lahjaksi kantelon sain..." : valikoima Jämsän kotiseuturunoilijoiden tekstejä / koonnut Vuokko Olkkonen. 3. p. - Jämsä : Jämsän kaupunginkirjasto, 2002. Julkaisun voi...
