Hei, kirjastostamme löytyy ruotsiksi oikeastaan kaikkia eri aineistolajeja, kuten kirjoja, dvdtä, cdtä, nuotteja, pelejä yms. Myös kaikista pääluokista löytyy aineistoa, sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa. Lehtiä löytyy noin 15 nimekettä (aikakauslehtiä ja sanomalehtiä, esim. Teknikens värld, Dagens Nyheter). Eniten aineistoa ruotsiksi löytyy aikuisten ja lasten kaunokirjallisuudessa sekä musiikissa, tietokirjallisuudessa painottuvia luokkia ovat matkailu, käsityö, kieli ja kirjallisuus.
Hei!
Tikkurilan kirjaston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982 ja talo valmistui vuonna 1984. Kirjastotalo on Vantaan ensimmäinen suuri kulttuurin monitoimitalo, jossa on kirjaston lisäksi mm. aikuisopiston ja musiikkiopiston tiloja.
Tikkurilan kirjaston käsikirjaston Vantaa-kokoelmasta löytyy julkaisu Vantaan kirjastotalo, josta löytyy perustiedot Tikkurilan kirjaston rakennuksesta.(http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1118698?lang=fin).
Vaakunoiden käyttö on ollut eurooppalaiseen, länsimaiseen kulttuuriin kuulunut tapa. Keskiaikaisen ritariyhteiskunnan tunnusmerkistä sen käyttö on levisi jo keskiajalla niin, että sukujen lisäksi myös kaupungit, valtiot ja yhteisöt saivat omat vaakunansa. Vahvat, vapaat Ranskan ja Saksan kaupungit ottivat 1200-luvulta alkaen vaakunoita käyttöön ja tapa levisi eri puolille Eurooppaa. Länsimaisen kulttuurin ulkopuolella vaakunoita on totettu käyttöön, mutta käytäntö ei ole yleismaailmallinen.
Heraldry of the World -verkkosivusto kertoo, että Kiinassa ei käytetä alueiden ja kaupunkien vaakunoita. Ainoana poikkeuksena on Hong Kongin ja Macaon alueet, joissa on käytössä historialliset, siirtomaa-ajalta periytyvät vaakunat.
Lähteitä:
http://...
Joku muu voi käydä lainaamassa varaamasi kirjan. Tällöin hän joko lainaa kirjan omalle kortilleen tai mikäli haluat hänen lainaavan sen sinun kortillesi, sinun pitää kirjoittaa hänelle mukaan vapaamuotoinen, kertaluontoinen, päivätty valtakirja, josta käy ilmi varaamasi kirjan nimi.
Hei!
Valitettavasti en ole löytänyt nuotteja ja sanoja tähän lauluun. Olen etsinyt monesta tietokannasta, mm. HelMet, Viola.
Kappale "Ohi älä käy" sisältyy kokoelmaan "Eikö milloinkaan", joka löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista C-kasettina ja digitoituna. Teos on käytettävissä digitoituna vapaakappalekirjastoissa http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html#Vapa….
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Tieteen termipankki -sivusto kertoo, että vuoden 1919 hallitusmuoden 6 §:n mukaan "kansalaisten työvoima on valtakunnan erityisessä suojeluksessa". Säännöksen esikuvana oli vastaava säännös Saksan ns. Weimarin tasavallan valtiosäännössä.
Kansan muisti -yhdistyksen sivuilta löytyy selvitystä lausekkeen tulkinnoista eri vuosikymmeninä:
https://kansanmuisti.fi/document/kk-316-2013/
1990-luvun laman myötä tämä säännös muuttui vuosien 1995 ja 2000 perustuslakiuudistuksissa ja sai tavoitesäännöksen luonnetta.
Lisää tietoa löytyy esim. Tieteen termipankin sivuilta:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ty%C3%B6voiman_suoja
Lait ovat luettavissa Finlex-palvelun kautta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950969
https...
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin:
1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku.
2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu.
gurmee - Kielitoimiston sanakirja
Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä:
- herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)
Uusi tieliikennelaki ei puhu mitään äänenvoimakkuuksista, mutta se kieltää "Tarpeettoman ja häiritsevän ajoneuvoilla ajamisen" Tieliikennelaki 54 §
Valitineuvoston päätös melutason ohjearvoista kuuluu näin: "2 § Ohjearvot ulkona
Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja...
Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Suomenkielistä satu- tai kuvakirjaa diabeteksesta ei valitettavasti löydy Helsingin Kaupunginkirjastosta. Kokoelmiimme kuuluu mm. Anni Polvan kirjoittama kirja" Älä itke, Tiina! Tässä isommille lapsille kirjoitetussa kirjassa Tinttamari sairastuu sokeritautiin sekä BRANFIELD, John, Sokerihiiri. WS 1977. Ruotsinkielinen kuvakirja "Berätta mera, Matilda! : om att ha diabetes" käsittelee myös aihetta. Tämän on kirjoittanut Inger Sandberg. Mm terveyskeskuksissa sekä apteekeissa on mahdollisesti saatavilla lapsille sopivia kuvallisia esitteitä aiheesta. Diabetesyhdistyksestä voi myös tiedustella materiaalia.
Hei,
Finelib (eli Kansallinen elektroninen kirjasto)on Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä toimiva palveluorganisaatio, joka solmii lisenssisopimuksia maan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen (ja vuoden alusta myös yleisten kirjastojen) puolesta. Se ei tarjoa palvelujaan yksityishenkilöille.
The new Grove Dictionary of Music and musicians on tällä hetkellä yleisön käytettävissä mm. Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kirjastojen työasemilla ilmaiseksi.
Lisätietoja: Finelib, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, email kristiina.hormia@helsinki.fi sekä Macmillan Publishers http://www.macmillan-reference.co.uk
Ilmailulaitoksen sivuilta http://www.aviacollege.fi/ilmailulaitos/aviacollege/ saat tietoa lennonjohtaja-koulutuksesta, siihen hakemisesta jne. Yksiselitteistä pääsykoekirjaa ei näyttäisi olevan.
Alan kirjallisuutta voit katsoa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 asiasanalla ilmailu. Alpo Rinta-Opas on kirjoittanut useita alan oppikirjoja.
Tikkakoskella sijaitsee Ilmavoimien esikunnan kirjasto - käyttöoikeus on periaatteessa vain puolustusvoimien henkilökunnalla, mutta harkinnan mukaan myös ulkopuolisilla, http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/kehittaminen/kirjastot.html .
Sinun kannattaa varata aika Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (2. krs.) mikrofilminlukulaitteelle, puh. 26 20 629. Turun kaupunginkirjastossa on Turun Sanomia mikrofilmattuna 1.1.1905 alkaen. Ihan uusimmat lehdet (n. puoli vuosikertaa) ovat vain lehtimuotoisena Julinin lehtisalissa (Erikinkatu 4, pohjakrs.) luettavissa. Voit tilata haluamasi mikrofilmit jo etukäteen tai vasta tullessasi lukemaan mikrofilmatuja lehtiä. Mikrofilminlukulaitteelta on mahdollisuus ottaa maksullisia kopioita.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Keski-Uusimaa -lehden toimitukseen, siellä on erinomainen arkisto, p. 09-273000, toimitus@keskiuusimaa.fi.
Myös Jokelan kirjastossa on kotiseutukokoelmassa lehtileikkeitä, joista tietää Marjaliisa Puupponen p. 09-87184041, marjaliisa.puupponen@tuusula.fi.
Terveisin Mirja Lepistö
Suomalaisista nimistä on kirjastoissa monenlaisia kirjoja, jos haluat tutkia niitä tarkemmin. Oman nimesi selitys löytyy esim. Kustaa Vilkunan kirjasta: Etunimet.
Noora on tavallinen lyhentymä Eleonoorasta. Eleonoora on palautettu suomalaiseen almanakkaan v. 1973. Eleonoora on alkuaan arabian Ellinor = Jumala on valoni".
Et mainitse, tarkoitatko ainoastaan kaupunginkirjastoa vai kaikkia mahdollisia kirjastoja.
Helsingin kaupunginkirjaston työhönoton yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/Page/8fedbe30-c924-45ca-8f8b-03ef19cef9ed.aspx
Helsingin yliopiston Opiskelijakirjaston työhönoton yhteystiedot ja rekrytointilomake (otsikon Henkilöstö ja palkkaus alla):
http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/esittely/vastuuhenkilot.htm
Erikoiskirjastojen ja kaikkien muidenkin yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi -palvelusta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
