'Wikipediassa' kerrotaan, että Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on saanut lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja; P. E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinnon 1973, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon 1979 ja 1983, Kirjapöllö-palkinnon 1987, Kirjallisuuden valtionpalkinnon 1988 kirjasta Maan kämmenellä, Kirjallisuuden Karjala-palkinnon 1988 kirjasta Valamon yksinäinen, Lukijan Finlandia -palkinnon 1993 kirjasta Sonja, Pro Finlandia -mitalin 1993, Infon kirjailijastipendin 1997 ja Pro Carelia -ansiomerkin vuonna 2000. Hirvisaari sai professorin arvonimen 2002
En kuitenkaan uskalla mennä laittamaan palkintoja mihinkään järjestykseen.
Lisää tietoa Laila Hirvisaaresta löytyy kirjasta 'Kotimaisia nykykertojia', joka...
Anja Vammelvuolla on runo, joka alkaa:
"Ei tämä ole surua. Suru ei riitä täällä./
Ei tämä ole maata, luuta ja tuhkaa päällä kapean/
polun/ jota pitkin syyllisenä hiivit murskatuille raunioille."
Runo ilmestyi alun perin Integer vitae -kokoelmassa (1964), mutta löytyy myös Vammelvuon Valituista runoista.
Monet Ellery Queenin kirjoista kuuluvat Suomen Dekkariseura ry:n Kallion kirjastolle lahjoittamaan kokoelmaan. Dekkariseuran toivomuksesta lahjoitus säilytetään kirjastossa yhtenä kokonaisuutena. Suurin osa kokoelmasta on sen vuoksi käsikirjastokäytössä eikä sitä lainata vaan teoksia annetaan asiakkaille kirjastossa luettavaksi.
Tervetuloa tutustumaan Dekkarikirjastoon ja Suomen dekkariseuran toimintaan joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-20. Päivät ovat tänä vuonna 7.11. ja 12.12. (poikkeuksellisesti kuukauden toinen tiistai).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/dekkarikirjasto/
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938...
Kirjoja on tosiaankin mahdollista saada kirjaston kotipalvelusta kotiin. Kotipalvelua hoitaa Ritva Mälkiä
09/81657610 tai 09/816 57674
sähköposti ritva.malkia@espoo.fi
Kirjoja tuodaan noin kerran kuussa. Kotipalvelun hoitaja soittaa tilaukset yleensä kotiin. Palvelu on ilmaista.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Vastaavaa sivua emme suomalaisista sivuistoista löytäneet.
Tuossa ruotsalaisessa sivussa kerrotaan palvelun laillisesta puolesta http://www.birthday.se/sa-sager-lagen
Viittaus mm. Kreditupplysningslag, Suomessa sitä vastaa luottotietolaki. Suomen luottotietolain mukaan tietojen luovuttaminen on säänneltyä: Säännöksiä mm. lain 19 §:ssä "Henkilöluottotietojen luovuttamisen ja käyttämisen yleiset edellytykset" sekä 10 §:ssä "Palveluja koskevat velvoitteet"
Luottotietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070527
Myös Suomen tietosuojavaltuutetulla voisi aiheeseen olla kanta henkilötietolakiin perustuen.
Henkilötietolaki säätää henkilötietojen luovutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietojen...
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Ulla-Christina Sjömanilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Herra on uskollinen, Helsinki : Fontana media, 2001; Herran kädessä. Vaasa : Edes, 1986; Herran parantava rakkaus. [Vaasa] ; [Helsinki] : Edes : Församlingsförbundets förlag. 1992; Herran seurassa, [Vaasa] : Edes, 1983; Herran voimassa. [Vaasa] : Edes, 1988; Hän kulkee vierelläsi. [Vaasa] : Edes, 1980; Jumala kuulee rukouksesi. Helsinki : Fontana Media, 2008; Lähellä Herraa. Vaasa : Edes, 1979; Rukouksessa Herran edessä. Helsinki : Församlingsförbundet, 1995.
Teokset Herran kädessä, Herran seurassa, Hän kulkee vierelläsi, Jumala kuule rukouksesi ja Lähellä Herraa löytyvät muun muassa Lahden kaupunginkirjastosta. Kirjoja voi...
Lapinjärven läheltä saat kirjan Loviisan pääkirjaston varastosta (kaukolainaamalla sen Lapinjärven kunnankirjastosta käsin tai itse Loviisasta hakemalla) ja pääkaupunkiseudulta (esim. kaukolainaamalla) ainakin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteisestä HelMet-kirjastosta, jossa kirja on hyllyssä tällä hetkellä useammassa toimipisteessä. Alla vielä linkit Frank- ja HelMet-aineistotietokantoihin kyseiseen nimekkeeseen - näistä näet tarkat tiedot sijainneista.
http://weborigo.loviisa.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D010053B4%2…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=juhlakirja.+suomalaiset+mer…
Tapauskohtaista tietoa kotitalousvähennyksestä saat Verohallinosta. Voit soittaa palkan- ja eläkkeensaajien valtakunnalliseen palvelunumeroon p. 020 697 002. Palvelunumeroissa palvellaan ma–pe klo 9–16.15.
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot/Palvelunum…
http://www.vero.fi/fi-FI
Kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä selvittämään lakiasioiden kiemuroita. Finlex-säädöstietopankin kautta löytyy Perintökaari, josta tietoa aiheesta löytyy ainakin luvusta 3: Puolison perintöoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Valitettavasti Vantaan kirjastoissa ei toistaiseksi ole filmiskanneria. Sellainen löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikasta: Kohtaamispaikka Mannerheimintie 22-24, 2 krs, puh. 09 3108 5900. Siellä on Koneilla 1-5 skannerit. Filmiskannaus koneilla 1-4.
Filmiskanneri on myös Espoossa Entressen kirjastossa, osoite Siltakatu 11. Entressen kuva-asema:
- Apple iMac 27'
- Tasoskanneri, HP Scanjet 8270
- Filmiskanneri, Plustek OpticFilm 7600i Ai
- Adobe Photoshop CS5
Työasemien varaus toimii puhelimitse henkilökunnan kautta: 09-81653776
Lisätietoja voit kysellä myös sähköpostitse: kirjasto.entresse@espoo.fi
Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980.
"Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään."
Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,...
Kirjaston poistokirjan saa vapaasti myydä eteenpäin, kuten muutkin laillisesti haltuunsa saamansa kirjat. Oikeus perustuu tekijänoikeuslain §19, joka sallii laillisesti levitetyn teoskappaleen vapaan edelleenlevittämisen. Ns. divaritoiminta perustuu samaan pykälään.
Heikki Poroila
Valitettavasti näyttää siltä, että tämä Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämä laulu jälkimmäisen sanoihin "Sielläkin on joulu" (Samuli Edelman levyttänyt 2012) on ainakin toistaiseksi julkaisematta nuottina.
Laulun nuotit voisivat löytyä säveltäjiltä käsikirjoituksina. Kannattaa ehkä yrittää levytyksen tehneen Warner Music Finlandin kautta kysellä, saisiko tekijöihin yhteyden heidän kautta. Sähköpostiosoite on wm.finland@warnermusic.com, puhelin 010 841 7500. Markus Koskinen on myös Twitterissä (@m_koskinen)ja Timo Kiiskinen Facebookissa (https://www.facebook.com/timoartisti/info/?tab=page_info).
Heikki Poroila
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe".
