Helsingin kaupunginkirjastossa osa kirjastoista lainaa muita paitsi viimeisintä numeroa ja osa muita paitsi kahta viimeisintä numeroa. Pääkirjasto ei säilytysvelvollisuuden vuoksi lainaa useimpia lehtiä ollenkaan, joten ne ovat aina käytettävissä paikan päällä. Lehtien tietoja voit katsoa osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi/search/index.asp tai menemällä sivulle http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla sieltä linkin LEHDET.
Julkaisua Journal of international peace research ei ole löytynyt Suomen kirjastoista. En löytänyt myöskään Norjan, Tanskan enkä Ruotsin kirjastojen tietokannoista.
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
Tällaista Lappia koskevaa ruotsi-suomi-sanakirjaa ei ole. Linnuista löytyy ruotsinkielisiä nimiä teoksesta Aikio, Samuli: Samegiel loddenamahusat (1993)
Joitain lintujen nimiä löytyy myös Hämäläisen monikielisestä Vaellussanastosta (1988).
Muiden alojen sanastoja voit katsoa Lapponica-tietopankista http://www.lapponica.net , siinä yhteydessä on myös pääsy Lapponica-tietopalveluun.
Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 ja näyttää siltä, ettei siitä vielä ole arvosteluja. Suomalaisen kirjakaupan internetsivuilla kirja on kyllä esitelty:
http://www.suomalainen.com/sk/
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivusto esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Sieltä löytyy tietoa Tuula T. Matintuvastakin ja hänen kirjoistaan, mutta kysymääsi uusinta kirjaa ei vielä sieltäkään.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=1472&lang=FI
Kysymästäsi sarjasta (engl. Animal Alert) on suomennettu kaksi osaa. Intensive care on ilmestynyt nimellä Kultainen noutaja kuoleman kielissä (1998) ja Abandoned nimellä Kissanpennut kiipelissä (1999). Ne on kustantanut WSOY, mutta ainakaan heidän kotisivullaan ei ole tietoa tulevista suomennoksista. Sarjaa on ilmestynyt englanniksi kymmenen osaa:
1. Intensive care
2. Abandoned
3. Killer on the loose
4. Quarantine
5. Skin and bone
6. Crash
7. Blind alley
8. Living proof
9. Grievous bodily harm
10.Running wild
Lisäksi sarjassa ovat ilmestyneet Heatwave (Summer special) sekä Lost and found (Christmas special).
Tulenkantajista on tietoa esim. Ylen Teema-sivuilla: http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
Tutkimustietoa saat esimerkiksi oheisesta kirjasta:
Saarenheimo, Kerttu 1966. Tulenkantajat. Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla. WSOY, Porvoo, Helsinki
Raamatun Vanhassa testamentissa on Laulujen laulu, jossa mies kehuu neidon ulkonäköä, mm. hampaita seuraavasti:
"Sinun hampaasi hohtavat valkoisina
kuin vastakerityt lampaat,
vedestä nousseet.
Ne ovat kuin karitsat kaksittain,
ei yksikään ole pariaan vailla."
Zadie Smith on myös kirjoittanut teoksen "Valkoiset hampaat", lieneekö siinä jotain sopivaa kohtaa.
Kolmannesta osasta voi lukea englanninkielisiä otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html. Näyttäisi siltä, että kolmatta kirjaa ei ole vielä julkaistu lainkaan. Suomalaiselta kustantajalta (WSOY) voit kysyä lisätietoja sarjan tulevaisuudesta, ks. http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60.
Ikävä kyllä emme osaa täältä kertoa, mitä kunkin kirjaston poistomyynnissä on tarjolla. Poistomyyntien idea on, että asiakkaat voivat tehdä niissä löytöjä. Emme ota vastaan tilauksia myytävistä kirjoista, emmekä myöskään laadi myyntilistoja.
Musiikkikirjoja kannattaa käydä etsimässä kirjastoista, joissa on paljon musiikkiaineistoa (esim. Kirjasto 10, Töölö tai Itäkeskus). Mainitsemasi nimet ovat kyllä niin suosittuja, että niihin liittyvää materiaalia voi olla hankala löytää.
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu. William Carlos Williamsilta on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja: Kevät ja kaikki: runoja vuosilta 1917-1962 (1999). Siinä runoa ei ole. Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/) kautta löytyy tieto monista hänen runosuomennoksistaan eri antologioista ja lehdistä. Kysymäsi runo ei ole näiden joukossa.
Tällainen ohjelmistomuutos on suunnitteilla ja tulee käyttöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Kirjastonhoitajat ovat sitä varten, että he auttavat varausten teossa, joten ennen uudistusta mene vain rohkeasti pyytämään apua!
Kirjastotilastoissa ei näy lukua, josta kävisi ilmi lainaus- ja palautusautomaattien lukumäärä. En löytänyt muutakaan lähdettä, jossa automaattien lukumäärä olisi laskettu. Voit yksinkertaisesti kysyä maakuntakirjastoilta, kuinka monta automaattia kullakin on alueellaan, jos tarvitset tarkkaa lukua tutkimukseen. Täältä löydät maakuntakirjastojen yhteystiedot: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ .
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Palvelunumeroestot tilataan omalta matkapuhelinoperaattorilta. Eston asettaminen on maksutonta, mutta eston purkamisesta tai muuttamisesta operaattori voi periä maksun. Kannattaa siis soittaa oman liittymäntarjoajan asiakaspalveluun ja tarkistaa asia heiltä.
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla...
