Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)...
Lähinnä mieleeni tulee kaksi teosta: Liisa Keltikangas-Järvinen: Väkivalta ja itsetuho: miten
tuhokäyttäytyminen syntyy. O 1978 ja Helena Tornberg: Aggressio - vuorovaikutuksen suola. 1997.
(jälkimmäisessä käsitellään väkivallan ehkäisemistä).
Yleensä väkivallasta löytyy paljonkin kirjallisuutta, aihetta on lähestytty eri näkökulmista, on kirjoja perheväkivallasta, koulukiusaamisesta, huumeiden aiheuttamasta väkivaltaisuudesta jne.
Tuota kirjallisuutta löydät Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, kohdasta AINEISTO, UUSINNAT,
VARAUKSET, klikkaamalla TARKKAA HAKUA, ja sieltä asiasanalla: väkivalta.
Aineistolajiksi kannattaa valita kirja ja kieleksi suomi. Näin löydät paljon teoksia, joista osa vielä
on kaunokirjallisuutta.
Helsingin katukaivojen kansista ei ole luetteloa.
Uusi Suomi -lehden päivän kuvassa 14.7.2015 pohditaan miksi kaivon kannet ovat pyöreitä ja jutussa on myös kuvia erilaisista kaivonkansista.https://www.uusisuomi.fi/autot/88999-paivan-kuva-miksi-katujen-kaivonkannet-ovat-pyoreita
Wiki-sivulta löytyy lisää vinkkejä kaivonkansien jäljittämiseen ja kuvia kansista. https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:manhole
Flicristä löytyy runsaasti kuvia, mutta valitettavasti paikannus ei yleensä onnistu. (Hakusanat: Manhole Cover in Helsinki ) https://www.flickr.com/search/?text=manhole%20cover%20in%20Helsinki
Lasketko taideteokset kaivonkansiksi? Tuula Närhisen vuonna 2003 valmistunut taideteos kluuvinlahden fossiilit löytyy...
Kirjassa Pyhiä miehiä ja naisia, tekijä Elizabeth Hallam,
epäonnen suojeluspyhimyksenä mainitaan
Avignonin Agricola (noin 630-700).
Kirjaa löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta
ja siinä käsitellään 150 pyhimystä.
Kysymääsi videota ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista. Makuunissakaan ei elokuvaa ollut. Internet Movie Database -sivuston mukaan kyseessä olisi TV-elokuva, joten sitä ei liene video/dvd-levityksessä ollenkaan. Voit ottaa yhteyttä tv:n katsojapalveluihin ja kysyä suomenkielistä nimeä sieltä. Samalla voit myös toivoa elokuvan uusintaa.
Television katsojapalveluiden yhteystiedot:
http://www.tv-opas.com/tietoa/katsojapalvelut.php
Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002) kertoo liitteessään suositukset uinninvalvojien ja hengenpelastajien lukumäärästä allastiloissa. Julkaisu on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kansalliskokoelmassa. Se on luettavissa myös verkkojulkaisuna osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=3946 .
Agatha Christie on itse kirjoittanut elämästään kirjassa Vanha hyvä aikani. Toinen hänen elämästään kertova kirja on nimeltään Agathan vuosisata. Näiden saatavuuden saa selville osoitteesta www.helmet.fi.
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Kyseessä lienee Sabine Kuegler: Viidakkolapsi. Kustantaja: Helmi, jonka esittelyu on sivulta
http://www.tosi.fi/tosi06/tosijuttu.php?id=1199075&hae_pvm=2006-10-14&c…
Satu on alkuperäiseltä nimeltään ”Historien om lilla kanin och stora kanin” ja se on ilmestynyt alun perin lehdessä ”Barnens Dagblad” vuonna 1925. Julkaisija on Barnens dag (Stockholm). Teoksessa Svenskt Konstnärslexikon sanotaan näin:
”Med den lilla teckningsserien ”Historien om lilla kanin och stora kanin”, publicerad i ”Barnens Dagblad” 1925, har D. intagit platsen som en av den svenska konstens klassiska sagoberättare: D:s sinne för den barnsligt underfundiga fantasileken har knappast nått renare uttryck.”
Satu on julkaistu suomeksi nimellä ”Pikku jänis ja iso jänis” myös teoksessa Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti. Toimittanut Kirsi Kunnas. (WSOY, 1956). Sadun on suomentanut L. Aro.
Lähteet: Svenskt Konstnärslexikon 2 (Allhem, 1953)...
Sellon kirjastossa on jatkuvasti taidenäyttelyjä eri tiloissa.
Ota yhteys näyttelyiden järjestäjään:
Yhteyshenkilö: Gunilla Heiman tai Ella Kurkela, p. 046 877 2166 (varmimmin arkisin klo 10-13).
Sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi
Näyttäisi tosiaan siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole Suomen kirjastoissa. Englanninkielisiä kirjoja on maailmassa niin valtava määrä, että vain pieni osa niistä päätyy Suomen kirjastoihin. Kenties suomalaisen rakennusteollisuuden tarpeisiin ovat riittäneet hyvin suomenkieliset kirjat ja muut kansainväliset teokset, vaikka alaa ja kirjan sisältöä tarkemmin tuntematta on vaikea arvioida syitä siihen, miksi kirjaa ei ole hankittu Suomeen.
Vaikka kirjaa ei Suomesta löydy, sinun on mahdollista saada kirja ulkomailta kaukolainana. Vaikka se yleensä maksaa jonkin verran, saattaa kaukotilaus tulla halvemmaksi kuin kirjan ostaminen itselle. Kannattaa tiedustella tarkemmin kaukotilaamisen mahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Sen pohjalta voit...
Manga-sarjoja on Kouvolan pääkirjastossa sekä aikuisten että nuorten osastoilla. Cherry juice -sarja on aikuisten osastolla, joten siitä menee varausmaksu. Muissa kyyti-kirjastoissa tämä sarja on sijoitettu nuortenosastoille, joten varausmaksua ei peritä.
Kustantajan antamat tiedot sarjojen ikäsuosituksista ovat olleet ohjeena mille osastolle ne sijoitetaan. Myös se että mahdollisimman monet lukijat löytäisivät nämä sarjakuvat vaikuttaa sarjan hyllypaikkaan.
Sarjan sijoittelu jommalle kummalle osastolle ei Kouvolan pääkirjastossa ole ollut aivan johdonmukaista. Jonkun pitkän sarjan kirjoja voi olla kummallakin osastolla. Luultavasti tätä manga-sarjojen sijoittelua mietitään vastaisuudessa uudestaan myös tuon varausmaksun näkökulmasta.
HelMet-kirjastojen e-kirjoja on mahdollista lainata ulkomailta, mutta kirjastokortti täytyy hankkia fyysisesti Suomesta. Ensimmäisen kirjastokortin hankkimisen yhteydessä täytyy myös ilmoittaa Suomessa sijaitseva osoitteensa. Myöhemmin osoite on mahdollista vaihtaa ulkomaille. Kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteestä esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit_ja_helmet/Digihelmet/Ekirjan_lainaami… löytyy ohjeita HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen.
Hei
Helmet-alueella (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kirjastot) käytäntö vaihtelee kirjastoittain. Monissa kirjastoissa palautettua aineistoa "kellutetaan" palautuspäivän ajan. Toisiin kirjastoihin lähettettävät kuormat noudetaan kirjastoista aina sulkemisajan jälkeen, joten iltaisin kaikki muihin kirjastoihin lähtevä materiaali pakataan laatikoihin kuljetuksia varten. Varsinkin DVD-levyjä on kirjastoissa paikalla aina varsin rajoitetusti, joten on asiakasystävällistä pitää juuri palautetut DVD:t esillä. Mikäli palautettu aineisto ei mene lainaan palautuspäivänään, lähetetään se kotikirjastoonsa seuraavassa kuormassa.
Kirjastojen välillä kulkee päivittäin hyvin suuria määriä aineistoa ja kirjastoille tulee siitä jonkin...
Et kerro, mistä löysit kyseisen ilmauksen, mutta luultavasti se useimmissa käyttöyhteyksissään tarkoittaa suunnilleen samaa. Esimerkiksi HelMet-verkkokirjastossa käytetään termiä "käyttäjien tagit", ja HelMetin Ohjeit-linkistä löydät sille tämän selityksen:
Lisää tagi -kentässä voit lisätä teoksen tietoihin sen sisältöä kuvailevia sanoja eli aiheita, jotka eivät sisälly kirjaston antamiin luettelointitietoihin. Huomaa, että tagit eivät ole arviointeja, vaan niillä voi kertoa, mitä teos käsittelee. Esim. halloween, ubuntu, vaellusreitit. Antamasi tagin voit kirjautuneena ollessasi poistaa teoksen tiedoissa näkyvästä kohdasta Omat tagit.
