Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsinki, ja alueellista kehittämistehtävää hoitaa yhdeksän kirjastoa: Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisätietoa: https://www.avi.fi/web/avi/maakuntakirjastotoiminta
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että sanan valittaa alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisnorjan sanasta vála (’valittaa, ulista’). Toisaalta se voi olla myös omaperäinen sana ja kytkeytyä sanoihin vala ja valo. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on...
Lainatun kirjan voi palauttaa mihin tahansa OUTI-kirjastoon, mutta ei kuitenkaan esimerkiksi yliopiston kirjastoon. OUTI-kirjastoihin kuuluvat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulun, Pudasjärven, Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan kirjastot.
OUTI-kirjastojen käyttösäännöt sekä tietoa kirjaston asiakkuudesta OUTI-verkkokirjastossa
Kontulan kirjastossa - kuten muissakin Helmet-kirjastojen toimipisteissä - voi tulostaa väritulosteita.
Tulosteet maksavat Helsingissä 0,40 € /sivu ja kolmen kuukauden välein saat tulostaa viisi ilmaista sivua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto/Pal…
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty kaunokirjallisuuden lukijoilta, lukevatko he enimmäkseen miesten vai naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Vuonna 2017 kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista reilu neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Noin prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden naislukijoista alle 10 prosenttia ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
47 prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja 65 prosenttia...
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
Me suomalaiset olemme ehkä hieman liian kärkkäitä kiinnittämään huomiota Aku Ankan housuttomuuteen. Ulkomaillakin meille sen tähden naureskellaan ja kuvitellaan meidän jopa julistaneen Aku Ankan pannaan sen vuoksi, että tämä ei käytä housuja. [Finland banned Donald Duck for not wearing pants? (10news.com)]
Kysymys Akun uimahousuista tarjoaakin oikeastaan oivallisen näkökulman, jonka kautta korjata vinoutunutta katsantokantaamme Ankkalinnan ankkojen pukeutumiseen. Uimaan mennessään uima-asuun sonnustautuva Aku osoittaa, ettei asiassa ole niinkään kyse housuista – tai housuttomuudesta – kuin pukeutumiskoodeista ja niiden noudattamisesta. Ajatellaan, että uidessa on korrektia käyttää tarkoitukseen sopivaa asua. Aku toimii juuri...
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www....
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämistä hankintakanavista ei ole tullut ennakkotietoa "Pelon ja toivon aika" -kirjan ruotsintamisesta. Jakobsonin edellisen kirjan, Väkivallan vuodet (Våldets århundrade) kustansi tänä vuonna helsinkiläinen Söderström, ja kääntäjänä toimi silloin Ulf-Erik Slotte. Kannattaa ottaa yhteys suoraan Söderströmiin ja kysyä käännösaikeita ja -aikataulua sieltä: http://www.soderstrom.fi/kontakt.htm tai sähköpostitse soderstr@soderstrom.fi .
Huoneenvuokralainsäädäntöä ja vuokrasopimuksia käsitellään mm. teoksissa Kasso, Matti; Huoneenvuokrasopimukset, 2001, Lakimiesliiton kustannus ja Kanerva, Ari; Vuokrasopimus - opas vuokranantajalle ja vuokralaiselle, 1997, Kiinteistöalan kustannus. Suomen kiinteistöliiton julkaisema Isännöitsijän käsikirja (uusin painos 2001)sisältää yksityiskohtaista tietoa asunto-osakeyhtiöasioista ja laajan asiahakemiston.
Kuluttajaviraston internetsivustoilla osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html on tietoa mm. osakkaan oikeudesta huoneiston muutostöihin. Samalta sivulta löytyy Asukasliiton maksullisen neuvontapuhelimen numero. Vuokralaisten keskusliiton sivusto löytyy osoitteesta http://www.vuokralaistenkeskusliitto....
Kappale näyttää löytyvän useastakin nuottikokoelmasta. Jotta löytäisit mieleisesi nuotinnoksen, toimi näin: kirjoita Plussa-aineistohakuun ( http://www.libplussa.fi/ ) nimekkeeksi laulun nimi kokonaisuudessaan ja valitse pudotusvalikosta aineistoksi nuottijulkaisu. Ennen kuin rupeat tilaamaan aineistoa jostakin kirjastosta, kannattaa varmuuden vuoksi tarkastaa kohdasta "Täydet tiedot", että kyseinen kokoelma todella sisältää etsimäsi kappaleen. Samalla näet täysistä tiedoista myös sen, millainen nuotinnos on kyseessä. Esim. seuraavista kokoelmista laulu löytyy: Standards 100 all-time favorites, Disney favorites 34 classic songs, Disney classics 56 favorite songs, The Thirties Part Four: Some day my prince will come, 50 years of cartoon...
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Brasiliassa on yleisiä kirjastoja, viimeisimmän Statesman's yearbookin mukaan niitä on kaikkiaan 2739 kpl. Määrä ei ole kovin suuri, kun asukkaita maassa on yli 170 miljoonaa ja aikuisista lukutaidottomia n. 15 %. Eniten kirjastoja on kaupunkialueilla, joten köyhä maaseutuväestö on suureksi osaksi kirjastopalvelujen ulottumattomissa. Maan eteläosissa, esim. Rio de Janeiron ja São Paulon alueilla kirjastoja on enemmän, ja ne ovat paremmin varustettuja kuin pohjoisosissa olevat. Parhaat kirjastot ovat osavaltioiden pääkaupungeissa, ja näillä on yleensä myös sivupisteitä lähiympäristössä. Lastenkirjastot ovat usein erillään aikuisille tarkoitetuista kirjastoista.
Brasilian kirjastolaitoksesta ei ole olemassa juuri mitään tietoa suomen...
Helmet-järjestelmästä löysin ainoastaan yhden videon Lasse Virenistä: Annat vain kaiken. Tietojen mukaan video käsittelee Lasse Virenin valmistautumista Moskovan olympialaisiin. Saatavana ainoastaan Espoon,
Leppävaaran kirjastosta. Tällähetkellä matkalla + 1 varaus.
Osoitteesta:http://www.urheilumuseo.fi pääsee urheilukirjaston sivuille ja yhteystietoihin. Suomen Urheilumuseon kirjasto on kaikkien vapaassa käytössä ja heillä on kattavimmat tiedot ja kokoelmat urheiluun liittyvissä asioissa. Kirjasto sijaitsee Stadionilla tornin kupeessa.
Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Pukinmäkeen perustettiin sivukirjasto v. 1956. Sen toiminta lopetettiin v. 1968. Uusi kirjasto aloitti toimintansa v. 1985 vasta valmistuneen Pukinmäen yläasteen rakennuksessa, nykyisessä Pukinmäkitalossa, jossa se toimii edelleenkin.
Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä itse kyseiseen kirjastoon. Sähköpostiosoite on
pukinmaen_kirjasto@hel.fi ja katuosoite Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki.
Kirjastonhoitajan palkan suuruus vaihtelee työtehtävien mukaan. Peruspalkkaan tulee erilaisia lisiä, kuten kokemuslisät ja työajasta sekä työpaikkakunnasta johtuvat lisät. http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08110&kieli=00
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa. Internetistä löytyi seuraavia palkkasummia: kuntien kirjastoissa vähimmäisperuspalkka on 1723-2030, 5 vuoden työkokemuksen jälkeen 1809-2132, 10 vuoden työkokemuksen jälkeen 1895-2233 euroa (Demari 21.9.2006).
