Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
On hyvin luultavaa, että Titanicin upotessa on todella ammuttu laukauksia. Vain yksi raportoiduista ammuskeluista on pitävästi käsitelty oikeudessa (konstaapeli Lowe ampui oman todistuksensa mukaan kolme varoituslaukausta ilmaan, kun pelastusveneeseen yritti kiivetä liikaa matkustajia). Muut ampumistapaukset ovat toisen käden tiedon varassa ja epäselviä, mutta luultavasti muitakin välikohtauksia on ollut. Fiktiivisessä elokuvassa kuvattu ampumavälikohtaus tietysti eroaa jonkin verran alkuperäisestä historiallisesta tapahtumasta, mutta sillä on pohja todellisuudessa.
Englanninkielinen selvitys Titanicilla ammutuista laukauksista löytyy täältä:
http://bit.ly/1rzY2CJ
Colosseumin ulkoseinän lukuisat kolot ovat pääsiassa syntyneet aikojen kuluessa, kun kiviä yhdessä pitäneitä pronssisia tai rautaisia kiinnikkeitä on hakattu irti ja varastettu. Colosseum oli myös päällystetty marmorilla, ja osa koloista on varastettujen marmorilaattojen kiinnityspaikkoja.
https://tomaattijatrevi.wordpress.com/2014/01/10/colosseum-flaviusten-a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Colosseum
http://vihrealtakukkulalta.blogspot.fi/2014/03/colosseum-paketissa.html
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
Huonekalujen pintakäsittelyä koskevia teoksia löydät helposti pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä Helmetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku ja kirjoita laatikkoon seuraava lauseke: huonekalut and pintakäsittely
Saatavuustiedot saat esiin klikkaamalla kirjan nimeä.
Helmetistä löytyy myös yksi soitinten pintakäsittelyä käsittelevä teos: Nieminen, Rauno; Soitinten pintakäsittely : historiaa, vanhat sideaineet, sanasto Ikaalinen : Soitintutkimuskeskus, 1992. Teos on sekä Tikkurilan että Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilla.
Kirjoittamalla sanahaun laatikoon sanan soitinrakennus, löydät useita teoksia (156 viitettä), joista osassa todennäköisesti käsitellään myös soitinten viimeistelyä.
Internetistä löytyy tietoa...
Molemmat lehdet ilmestyivät kysyminäsi vuosina kahdesti viikossa: keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Itä-Helsingin alueuutisia ilmestyi 1980 87 numeroa ja Itä-Helsingin uutisia vuonna 2000 103 numeroa. Kumpaakin lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa Itä-Pasilassa. Kaikki lehdet eivät kuitenkaan ole säilyneet.
Vuosittaiset muuttoliikkeen tilastot löytyvät Väestönmuutokset kunnittain –julkaisusta, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien. Voit tiedustella julkaisun saatavuutta lähikirjastostasi.
Internetissä Raahen kaupungin muuttoliikkeen tilastot ovat nähtävissä vuodesta 1980 alkaen Tilastokeskuksen tilastopalvelun kautta osoitteessa http://statfin.stat.fi
Tässä ohje kuinka löydät tarvitsemasi tiedot:
Valitse vasemmalta aihealue Väestö, valitse esiin tulevasta listasta Väestötilastoja alueittain 1980->. Klikkaa linkistä Valitse muuttujat. Valitse Väestötieto-välilehdeltä kohdat Kuntien välinen tulomuutto, Kuntien välinen lähtömuutto ja Kuntien välinen nettomuutto. Voit valita samanaikaisesti useita eri vaihtoehtoja pitämällä...
Matkailusilmä -lehden numerosta 2002:4 löytyy Liisa Hentisen artikkeli Wellness: käsite matkailussa. Julkaisu on saatavana Turun kaupunginkirjastossa.
Matkailun edistämiskeskuksen Internet -sivuilta löytyy wellness -käsitteen määrittelyä. Osoite: http://www.mek.fi. Valitkaa etusivun vasemmasta valikosta "tilastot, tutkimukset ja katsaukset". Tältä sivulta painakaa hae -painiketta ja kirjoittakaa hakusanaksi wellness tai hyvinvointimatkailu.
Seuraavista teoksista saattaa olla teille myös hyötyä:
Pauli Verhelä: Matkailun ohjelmapalvelut - matkailuelämyksen tuotteistaminen ja toteuttaminen (WSOY 2003). Teos löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirsi Hyvärisen Matkailualan kilpailustrategia - toimiala-analyysi suomalaisten kylpylöiden...
Valitettavasti emme mekään löytäneet tarkkaa käännöstä ruoka-aineelle cidrão cristalizado. Sen verran saimme selville, että cristalizado tarkoittaa sokeroitu. Sitrushedelmä on portugaliksi citrino tai fruta cítrica ja sitruunamelissa erva-cidreira. Tästä voisi ehkä päätellä, että cidrão cristalizado olisivat sokeroituja sitrusheemänpalasia. Oliko leivonnaisissa tällaisia tai jotain sen tapasta?
Perinteinen suomalainen joulupöytä on kuvattu useaan julkaisuun, mm. seuraavista kirjoista löytyy kuva perinteisistä jouluruoistamme:
- Joulun herkut, Valitut palat 1996, ISBN 9515842190
- Tervetuloa joulu, Valio 1981, ISBN 9519572902
Sekä Googlen että Altavistan kuvahausta löytyy lisää kuvia hakusanalla joulupöytä.
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Kirjasto 10:stä saa lainaksi Welho-laajakaistan tai -digisovittimen. Laajakaista ja digisovitin lainataan kahdeksi viikoksi maksutta. Lainaajalta edellytetään 18 vuoden ikää ja kirjastokorttia. Laajakaistat ja digisovittimet palautetaan Kirjasto 10:iin.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainataan myös Kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelupisteestä.
Kirjasto 10: n osoite on Elielinaukio 2 G eli Postitalo (Rautatieaseman vieressä).
Turun kaupunginkirjaston ja useimpien Turun lähikuntien kirjastojen kirjoja voi hakea Vaski-tietokannasta. Tähän aiheeseen liittyviä teoksia löydät Vaskista asiasanoilla Kreikka ja ruokakulttuuri. Liedon kunnankirjastosta löytyy esim. Rena Salman kirjoittama Kreikkalainen keittiö. Jos englanninkielinen lähde kelpaa, tietoa löytyy myös internetistä greek-recipe.com -sivustolta: http://www.greek-recipe.com/index.php
Vaski-tietokannan www-osoite on http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1257956990&ulang=…
