On ilmestynyt kirja, jonka nimi on Varkauden rakennuskulttuuria : Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta vuonna 1996. Siinä esitellään sivulta 61 alkaen Käärmeniemen - Lehtoniemen alueelta 23 rakennusta. Mukana on Isotalo; sen numero on 189 sivulla 76. - Niteitä on kokoelmassamme lainauspuolella ja käsikirjastossa ja varastossa.
Yksi tällainen kurssi on Maija-Hellikki Aaltion Finnish for foreigners -kurssin osa 1. Kurssista on Helmet-kirjastoissa monenlaisia versioita: yhdessä on harjoituskirjan lisäksi kaksi cd-levyä. Saatavana on myös pelkkä oppikirja.
Kurssin löytää Helmet-hausta kirjoittamalla etusivun hakuun suomen kieli englannin kieli kielikurssit (www.helmet.fi).
Kirjastosta löytyy monentasoista kuunneltavaa ja luettavaa. On kuullun ymmärtämiseen tarkoitettuja oppikirjoja, joissa on mukana CD-levyt ja jotka alkavat aivan alkeista. Sitten on helppolukuisia tekstejä, joissa on äänitteet. Ja lopuksi kokonaisia äänikirjoja, joita voi kuunnella ja lainata samannimisen kirjan, josta voi seurata tekstiä.
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Jyväskylän kaupunginkirjastossa lainan voi uusia 5 kertaa, jos siitä ei ole varauksia. (Poikkeuksena viikkolainat, joita ei voi uusia lainkaan.) Kun lainan uusii, laina-ajan jatko lasketaan uusimispäivästä alkaen, eli kirjoille saa lisää laina-aikaa 4 viikkoa, lehdille 2 viikkoa ja DVD-levyille viikon.
Lisää tietoa laina-ajoista ja uusimisesta löydät nettisivuiltamme:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/laina-ajat
Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
BTJ:n kärryjä ovat monet himoinneet, mutta niitä ei ole vielä poistomyyntiin asti joutunut. Ne ovat kovassa käytössä ja kestävätkin hyvin.
Kuvakirjan eräs kollega tunnisti kirjaksi Hanna ja huolinkainen (Hiawyn Oram, Tony Ross). Erinomainen lastenkirja. Ostin sen kummitytölleni lahjaksi aikanaan ja oli kuulemma lempikirja, jota piti lukea joka ilta, kirjoitti samainen kollega.
Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982)
Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan
kastemekko, hääpuku, kuolinpaita.
Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet,
tuhannet arjen tilkut,
ne ovat sinun,
niistä voit ommella yllesi lämpimän,
tuhatvärisen, iloisesti surullisimman
klovninpuvun.
Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-...
Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
Yleissopimuksessa, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää, sanotaan: "Jokainen jäsenvaltio, johon nähden tämä yleissopimus on voimassa, sitoutuu kehittämään ja noudattamaan sellaista kansallista politiikkaa, jonka tarkoituksena on maan olosuhteisiin ja käytäntöön soveltuvin keinoin edistää yhtäläisten mahdollisuuksien suomista ja tasavertaista kohtelua työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä silmällä pitäen sitä, että kaikki syrjintä tässä suhteessa lopetetaan." http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700063/19700063_2
Helsingin Sanomien Annamari Sipilä kirjoittaa kolumnissaan, Suomen naisten...
Kotiseudun muistoja -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pentti Salomaa. Nuotti (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit) ja sanat siihen löytyvät nuotista Tulipunaruusut: Tulipunaruusut (Musiikki Fazer, 1979, FM04237-4).
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
Först är det nödvändigt att du kollar vilka databaser finns i Luleå Universitets- bibliotek. t. ex. vilka finländska artikel- eller universitetsbibliotekernas databaser.
Address till samlingsdatabaser av vetenskapliga biblioteker i Finland är http://hul.helsinki.fi/tilke/ . Där finns f.ex. Svenska handelhögskolans databas http://www.shh.fi/link/bib/
Jag sökte i Aleksi, finsk artikeldatabas, med sökord NOKIA och YHTEISKUN* (samhäll*), fick några träff: Anttila, Timo: ”Suomi Nokian kännyssä” (Talouselämä 1999: 9); Hiilamo, Heikki : ”Suomi on maa Nokian varjossa. Onko Nokia valtio valtiossa?” (Taloustaito 1999: 12) ; ”Markkinatalous ei halua osallistua hyvinvointivaltion kustannuksiin, mutta tulokset kelpaavat” (Selostus Nokian...
Pekkarinen on savolainen sukunimi. 1500-luvulta siitä on mainintoja Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Vesulahdelta ja Tavinsalmelta.
Tuhkanen-nimisiä on asunut 1500-1600-luvulla ainakin Pellosniemellä, Juvalla, Kangasniemellä, Sortavalassa, Kesälahdella, Sotkamossa ja Kemissä.
Kalliokoski on pääosin länsisuomalainen nimi. Eniten tämännimisiä on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulussa ja Tampereella. Muutaman kerrannimi on otettu nimenmuutoksen myötä: esim. nimet Backman ja Fossi on joissakin tapauksissa suomennettu Kalliokoskiksi 1900-luvun alussa.
Syrjälä on yleinen talonnimi koko Suomessa. Sukunimenä sitä esiintyy Porvoo-Oulu-linjan länsipuolella.
Kokkonen on savolainen ja kannakselainen sukunimi. 1500-luvulla Kokkosia oli ainakin...
Puhemiehen palkkio on 14 448 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 11 266 euroa kuukaudessa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/Sivut/default.aspx
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
I Henry Parland's Idealrealisation (1929) finns tre dikter som handlar
järnvägen eller tåget. De är alla så korta att jag kan skriva dem här:
XVI. Tåget/hamrar sin hårda rytm / i blodet.// Ej om människor / är dess
sång / ej Gud eller kärlek,/ den är om järn, / och av järn. //
XII. Mötte / Spaniens vackraste danserska / Nana de Herera / talade tyska /
(mycket bra) / vid Åbo-tåget./ Hennes läppar lyste stoppsignal / och alla lokomotiv höllo andan /
då hon på tyska / (mycket bra) ...// XIII. Har ni hört / järnvägsstationernas gapskratt /
när tåget i förbirusandet / blinkar åt dem: / kom med! //
Järnvägsstationerna kommer aldrig med./ De ruva / över tidtabellernas frusna leenden /
och gapskratta / åt skenornas ursinniga försök / att kräla ned...
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
