Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei kirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Studio Ghiblin perustajat ovat Hayao Miyazaki ja Isao Takahata.
http://www.ghibliworld.com/
http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/company.php?id=60
Suurin DVD-kokoelma Vantaalla on Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastoissa. Pohjois-Helsingin kirjastoista suurin DVD-kokoelma on Malmin kirjastossa.
Tikkurilan aikuisten osaston kokoelmiin kuuluu noin 2500 DVD-tallennetta, joista noin puolet on elokuvia. Tikkurilan lastenosastolla DVD-tallenteita on noin 1200. Myyrmäessä aikuistenosaston kokoelmassa DVD-tallenteita on lähes 1800, joista elokuvien määrä on reilut tuhat ; Myyrmäen lastenosastolla DVD-tallenteita on lähes 800.
Malmin kirjaston aikuisten kokoelmassa on DVD-levyjä noin 900, joista elokuvia on yli 600. Lastenosaston DVD-kokoelma on noin 400 levyn suuruinen.
Näissä määrissä ovat mukana myös esim. korjattavana olevat ja kadonneet tallenteet.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Porakoneita ei voi varata netitse, mutta puhelimitse varaaminen onnistuu. Lainattavia porakoneita on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta, yksi Etelä-Haagan ja toinen Pohjois-Haagan kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Hei!
Tässä olisi muutamia kirjoja, joista voisit löytää tietoa tutkielmaasi varten:
Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut
Kamara: mitä kaikkea syömmekään (toim. Moby & Miyun Park)
Muuntogeenisen ruoan etiikka (toim. Helena Siipi ja Marko Ahteensuo)
Näitä kirjoja on saatavana kaupunginkirjastoista.
Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search) kappale löytyy kunnan- ja kaupunginkirjastoista kahdelta CD-levyltä. Marittan esittämänä se on CD-levyllä Riihitanssit / Armaani silmät, joka on Hankasalmen kirjastoautossa. Duo Rai-Vei esittää kappaleen levyllä Duo Rai-Vein Helmiä, joka on Savonlinnan kirjastossa.
Voit tiedustella levyjen kaukolainaksi tilaamista lähikirjastostasi.
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa 20.4.2016:
"Meillä on sellainen ongelma, että olemme Oulun lähikirjastossa skannanneet kuvakirjojen kuvia ja näyttäneet niitä sitten satutunneilla samalla kun kirjaa on luettu. Saammeko jatkaa?
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa. Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. "
Myös Kopioston sivulla kopio yksityiseen käyttöön rajataan näin:"
1. Mitä tarkoitetaan yksityisellä kopioinnilla?
Tekijäoikeuslain mukaan julkistetusta...
En löytänyt Juhani Vainion tekemiä sanoja suoraan verkosta, mutta koska tekijänoikeuslain mukaan yksityiseen käyttöön tulevan kopion voi valmistuttaa myös ulkopuolisella, minä laitan tulemaan laulun sanat Jorma Rahkosen levyltä kopioituna (toivottavasti oikein kuultuna).
Rahkosen esitys löytyy YouTubesta
https://www.youtube.com/watch?v=MFBBVPMh6b4
Nuotin saamiseksi pitäisi nähdä vähän isompi vaiva, eikä sitä voi valitettavasti välittää tällä lailla.
Onnentoivotukset 60-vuotiaalle Ritvalle myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun porukoilta!
Heikki Poroila
"Antti saunamies"- nimisen laulun pitäisi löytyä kokoelmasta Laulajan kirja / toim. Aapeli Vuoristo. Kirjaa on Helsingin kaupunginkirjastossa. Sijaintitiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta : http://www.libplussa.fi/
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Elämäkertakirjoittamisesta löytyy aineistoa mm. seuraavista kirjoista:
Vilkko: Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. SKS, 1997,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista. SKS, 1993,
Aina uusi muisto/toim. Eskola. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Jeja-Pekka Roos on kirjoissaan tarkastellut suomalaisten elämäntapaa omaelämäkertojen avulla: Suomalainen elämä (SKS, 1987), Elämäntapaa etsimässä (Tutkijaliitto, 1985) ja Elämäntavasta elämäkertaan (Tutkijaliitto, 1988).
Artikkelitietokanta Aleksista poimin seuraavat lehtiartikkeliviitteet:
Latikka: Elämäkerta - löytöretki itseen. Mielenterveys 3/1997, s. 34-35
Laurinolli: Jokaisella on arvokas tarina. Et-lehti 4/2001, s. 82-84
Jalkanen: Elämäntarinat kantavat eteenpäin. Opettaja 26-31/2001, s. 24...
