Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :...
3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Sinivalkolipullinen Rooman sopimus-kolikko ei ole virhelyönti, vaan se näyttäisi olevan saksalainen ”tekele”. Saksan eBaysssa on tällä hetkellä myynnissä pari kyseisenlaista kolikkoa. Väritetty kolikko on julkaistu saksankielisen aitoustodistuksen kanssa ja sen lyöntimääräksi on ilmoitettu 50.000 kpl. Hintapyynnöt ovat näissä hivenen alkuperäisiä suuremmat. Samassa haussa tuli esille myös vastaavaan tapaan muokkailtuja Suomen itsenäisyys 90 v. 2 euron erikoiseuroja (2007), joissa sama painosmäärä.Haku:
http://www.ebay.de/sch/i.html?_nkw=finnland+2007+coloriert&_sacat=0&_od…
Alkuperäisiin Rooman sopimus/Suomen itsenäisyys-kolikoihin/juhlarahoihin värillinen lippu ei kuulu. Rahapajan painamana väritetty Suomen lippu löytyy...
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Ruskea HelMet-kirjastokortti on vielä käyttökelpoinen. On kuitenkin mahdollista, etteivät asiakastietosi ole enää kirjastojärjestelmässä, jos et ole käyttänyt korttia kolmeen vuoteen. Silloin kortti täytyy uusia. Kortin uusimiseen tarvitaan kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Voit käydä tarkistamassa asian missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa tai soittamalla johonkin niistä.
Käpylän kirjastossa on 3.2.2015 klo 18 kirjallisuusilta, jonka aiheena on Sergei Dovlatovin tuotanto. Tilaisuuden järjestävät Suomi-Venäjä-seura, Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys. Tilaisuudessa vierailevat Dovlatovin teosten suomentaja Pauli Tapio ja kirjailija Marja-Leena Mikkola.
Lisää kirjallisuusillasta voitte lukea alla olevasta linkistä. Tilaisuudesta tiedotetaan piakkoin myös HelMet-sivustolla.
Eduard Limonovin tuotantoa esittelevää kirjallisuusiltaa Käpylän kirjastossa ei ole tulossa.
http://www.venajaseura.com/node/4022
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (...
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Tutkimalla pääkaupunkiseudun kokoelmia osoitteessa www.libplussa.fi esim. asiasanoilla ruokaperinne ja Karjala voit löytää useita teoksia, joita voit tarpeen tullen tilata lähimpään kirjastoon.
Netistä löytyi myös pari sultsinaohjetta:
http://www.wsoy.fi/koulu/kotitalous/hyvaapataa/ruokaohje/joulukuu.htm
http://www.onego.ru/win/pages/keitto/piirat_f.htm
Voisit katsoa seuraavia teoksia:
Andersson Otto: Jean Sibelius Amerikassa, 1960
Johnson, Harold E: Jean Sibelius, 1960
Ekman, Karl: Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä, 1956
Ringbom, Nils-Eric: Sibelius, 1984 (esim. s. 216-220)
Salmenhaara, Erkki: Jean Sibelius, 1984 (s. 405)
Tawaststjerna, Erik: Jean Sibelius 1-5.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Myös internetistä löytyy Jean Sibeliusta koskevaa aineistoa esimerkiksi hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ , voisit katsoa http://virtual.finland.fi/finfo/english/sibelius.html .
Käsikirjastossamme on asiakkaiden käytössä Aleksi cd-rom, josta voi hakea Sibeliusta koskevia lehtiartikkeleita....
Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997.
Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Valitettavasti apuni on kovin vähäinen. Mel Brooksin elokuvaa Mieletön maailmanhistoria ei löydy Tampereenkaan kaupunginkirjastosta eikä ilmeisesti muistakaan kirjastoista Suomessa. Kannattaa vielä kysellä suurimpien kaupunkien videovuokraamoista.
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Kirjassa Pyhiä miehiä ja naisia, tekijä Elizabeth Hallam,
epäonnen suojeluspyhimyksenä mainitaan
Avignonin Agricola (noin 630-700).
Kirjaa löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta
ja siinä käsitellään 150 pyhimystä.
Valohoidosta löytyy ainakin seuraavat teokset: Fysikaaliset hoidot 1.: Lämpöhoidot ja valohoito, Hietanen, Anne: Valovoimaa: kivi- ja väriterapiaopas ja Hoida luonnollisesti itseäsi: luontaishoito-opin perusteet. Marjatta Tolosen ihon- ja kauneudenhoito-oppaassa keskitytään varmaan enemmänkin ultraviolettisäteilyn haittojen estämiseen.
Valaistuksesta ja sisustamisesta taas on Seppo Rihlama kirjoittanut useampiakin kirjoja: Värit ja valot sisätiloissa ja Valaistuksesta sisätiloissa. Lisäksi aiheesta löytyy Faber Birrenin teos Light, color & environment. Aihetta sivuaa myös Hannu Haikosen kirja Pimeän tulon vaikutus liikenneonnettomuuksiin.
Parhaiten tietoa kuitenkin löytyy aikakauslehdistä. Lähes kaikkkien kirjastojen...
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621...
