Kiinaan sijoittuvia dekkareita ei ole etenkään suomeksi kovin suurta määrää. Xiaolong Qiun koko tuotanto sijoittuu nyky-Kiinaan, ja niissä on päähenkilönä kiinalainen poliisi. Toinen pidemmän sarjan julkaissut on Robert van Gulik, jonka teokset tosin sijoittuvat muinaiseen Kiinaan. Päähenkilönä on tuomari Dee, joka tutkii rikostapauksia apulaisineen.
Tässä vielä pari yksittäistä kriteereihisi sopivaa teosta:
Juha Kuikka: Kuoleman shakkia Shanghaissa (Myllylahti, 2010)
Lisa See: Kiinalainen verkko (Otava, 1999)
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Juhani Siikalan kirjasta Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan (2000) löytyy luku 'Kiinteistötoiminnan tunnuslukuja', jossa käsitellään kiinteistön ylläpidon, kiinteistöyhtiön talouden sekä tilankäytön tunnuslukuja.
Kirja on mm. Helsingin pääkirjastossa.
Artikkelihaku tuotti pari Talouselämän artikkelia kiinteistösijoitusten tunnusluvuista sekä Kiinteistö ja isännöitsijä -lehdessä (3/2002) olleen Martti Huitulan artikkelin PAVElla tunnusluvut ojennukseen.
Viimemainittu ilmeisesti esittelee kiinteistöpalvelujen sopimushallintaan kehitettyä tietokoneohjelmaa.
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion...
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Kim Ostrow -kirjailijasta ei löydy nettiharavoinnissa henkilötietoja. Liekö sitten salanimi.
Osoitteessa http://www.simonsays.com/ on listaus Ostrowin nimellä julkaistuista kirjoista, mutta saman sivuston henkilötieto-osissa ei ole mitään tietoja kirjailijasta.
Samoin http://www.biblio.com osoitteessa.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta on vastaus Lizzie McGuire -kirjoihin tulleeseen kysymykseen 11.12.2003
"Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri...
Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistaan suomeksi torstaina 16.3.2006. Edelliset Potterit on saatu Helsingin kaupunginkirjastoon peräti samana päivänä kuin kirjakauppoihin, joten kannattaa seurata tilannetta kysymällä lähikirjastostasi tai HelMetin kautta kyseisellä viikolla 11. Ennakkovarauksia kirjasto ei voi valitettavasti ottaa vastaan eli ole tarkkana pari päivää ennen ilmestymistä!
Kirjasta Riemukas riimikirja (Kirjalito, 1982), joka sisältää perinteisiä englantilaisia Hanhiemon runoja ja loruja Kaarina Helakisan suomeksi riimitteleminä, löytyy s. 59 tämä runo. Se alkaa sanoilla: Kuka siellä kolkuttaa?
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,...
Porvoon kirjastossa on useita nimikirjoja, joista selviää eri etunimien merkitykset/etymologiat, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan Etunimet. Näiden mukaan Tyyne on nimen Tyyni rinnakkaisnimi. Nimi viittaa luonteenominaisuuteen: tyyni, siivo, tasainen. Lisätietoja saat kokoelmassamme olevista nimikirjoista.
Kysymystä on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin. Arkistostamme löytyy vastaus:
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Teos löytyy myös Oulun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista.
Tämän palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löydät monta vastausta aikaisempiin Ilkka Remes kysymyksiin. Kirjoja, joissa kerrotaan mm. Ilkka Remeksestä esim. KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) tai Haasio, Ari: Suomalaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Netistä tietoa löytyy kirjailijan kotisivuilta http://www.ilkkaremes.com tai Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=42 tai wikipedian Remes-sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes.
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että varaus kohdistuu vain yhteen ainoaan nimekkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä että jos teoksesta on eri versioita (kirja, äänikirja, elokuva, tai vaikkapa vain toinen painos kirjasta), varausta ei voi yhdistää kattamaan niitä kaikkia. Tappava säde on olemassa kirjana, äänikirjana ja videokasettina, mutta DVD-levynä sitä ei ole kirjastossamme. Jos haluat sen videokasettina, siitä sinun on tehtävä erillinen varaus. Varauksia voit itse tehdä Helmet-palvelussamme: http://www.helmet.fi/
Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto vuodelta 1883
on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Teos on sijoitettu
pääkirjaston käsikirjaston varastoon, eli se ei oli lainattavissa.
Voitte pyytää sitä luettavaksenne tietopalvelusta.
Teos on saatavissa myös sähköisessä muodossa
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla osoitteessa
http://www.genealogia.fi/linktoold/hakem/sanasto/sanastoa.htm
Ko. uutuusluettelossa oli tosiaan nyt äänikirjoja vain englanniksi tai ruotsiksi. Kutakin luettelon äänikirjaa oli hankittu useimmiten vain yksi kappale koko pääkaupunkiseudulle. Suomenkielisiä äänikirjoja sen sijaan hankitaan yleensä useita kymmeniä kutakin.
Suomenkielisiä äänikirjoja CD-levyinä ei ole ollut vielä saatavana kovin paljoa, joten kaikkea, mitä kustantajat tarjoavat myös hankitaan.
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa näyttää olevan aikuisten suomenkielisiä CD-äänikirjoja 415, englanninkielisiä 465 ja ruotsinkielisiä 511. Kasetteina aikuisten äänikirjoja suomenkielisinä on 1596 (vaikka niitä on poistettu vähentyneen kysynnän vuoksi), englanninkielisinä 547 ja ruotsinkielisiä 353. CD-äänikirjojenkin suhde suomenkielisten...
Yrityksen liiketoimintasuunnitelman laatimista käsittelevät useimmat yrityksen perustamista käsittelevät teokset. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyvät mm. teokset Toivo Koski (2005): Tulos:liiketoiminnan suunnittelulla menestykseen, Otava ja Risto Alikoski (2009): Yritystoiminnan taitajaksi, WSOY ja Irma Meretniemi (2008) Yrityksen perustajan käsikirja, Otava. Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyy mm. teos Markku Ruuska (2001): Miten laaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma, business plan: työkirja, Finnvera. Lisäksi internetissä on liiketoimintasuunnitelman laadintaoppaita ja työkirjoja mm. TE-keskusten sivuilla (www.te-keskus.fi), Yritys-Suomen sivuilla(www.yrityssuomi.fi) ja Uusyrityskeskusten sivuilla (www.uusyrityskeskus.fi)
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista kyseistä kielikurssia ei valitettavasti löydy, mutta se on tilattavissa muualta Suomesta kaukolainana. Kielikurssin tiedot :
AINEISTOLAJI Moniviestin ID 864570
PÄÄTEKIJÄ QUIST, Gerdi
NIMEKE Dutch [Moniviestin] / Gerdi Quist and Dennis Strik
MUUT TEKIJÄT Strik, Dennis
JULKAISUKIELI englanti, hollanti
JULKAISUTIEDOT London : Hodder Education, 2008
ULKOASU 1 kirja (xiv, 289 s.), 2 CD-äänilevyä : kuv.
SARJA/ISSN Teach yourself
ISBN 0-340-85829-X (koko teos)
0-340-85828-1 (kirja)
0-340-85831-1 (2 CD-äänilevyä)
Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
